Reorbit tekee satelliitteja, joiden toimintaa voidaan joustavasti muuttaa laukaisun jälkeen. 

Kävelemme alppityylisten talojen ohi kohti järvenrantaa. Taustalla kohoavat vuoret, maisema on kuin eteläisessä Saksassa. Se on myös selitys sille, miksi suomalaisen satelliittiyrityksen Reorbitin konttori on Barilochessa Argentiinan Patagoniassa. 

– Saksalaisia siirtolaisia muutti tänne jo 1900-luvun alkuvuosina, ja he asettuivat itselleen tutun oloisiin maisemiin. Kun toinen maailmansota päättyi, natseihin myötämielisesti suhtautunut presidentti Juan Perón houkutteli Euroopasta pois haluavia saksalaisia Argentiinaan, kertoo Reorbitin Latina­laisen Amerikan toimintoja johtava Carlos Pedalino (kuvassa).

Erityisen haluttuja olivat tiedemiehet, jotka olivat puuhanneet rakettien kanssa. Amerikkalaiset kaappasivat tunnetuimmat, kuten Wernher von Braunin, mutta Barilocheen jo siellä asuvien maanmiestensä seuraksi riitti koko joukko saksalaisinsinöörejä. He auttoivat Argentiinaa kehittämään omia rakettejaan. 

Presidentit vaihtuivat, mutta rakettitutkimus sai avokätisesti rahoitusta riippumatta hallituksen väristä. Raketti- ja ohjusohjelmaa jatkettiin salaisesti. Argentiinalla oli noin tuhannen kilometrin kantaman Condor-ohjukselleen kaksi asiakasta, Egypti ja Irak, jotka pääosin myös rahoittivat projektin. 

Satelliittitekniikan johtotähti  

Argentiinan talous oli 1980-luvulla jälleen kerran romahtanut ja presidentti Raúl Alfonsín meni Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n puheille pyytämään apua.  

– Yhdysvaltojen keskustiedustelupalvelu CIA kertoi saaneensa selville, että Argentiina kehittää ballistisia ohjuksia arabimaille. Ehtona talous­avulle oli, että rakettien kehittäminen lopetetaan, Pedalino kertoo. 

Argentiina suostui tähän pakon edessä. Maalla oli suuri joukko raketti-insinöörejä, joka olivat jäämässä työttömiksi. Neuvotteluissa amerikka­laisten kanssa päädyttiin siihen, että heidät siirretään siviiliprojekteihin. Argentiinalaiset aloittivat tiiviin yhteistyön Nasan kanssa, ja tätä perua Argentiina on Latinalaisen Amerikan johtava maa satelliittitekniikassa. 

Avaruusosaaminen keskittyi Bari­locheen, ja siellä on toimiva alan yritysten ja oppilaitosten ekosysteemi. Niinpä suomalaisen Reorbitin oli luontevaa avata Latinalaisen Amerikan konttorinsa siellä. 

Satelliitteja valmiista osista 

Vuonna 2020 perustetun Reorbitin pääkonttori on Helsingin Lauttasaaressa, jossa satelliitit myös valmistetaan. Firman toimintamalli poikkeaa useimmista muista alan yhtiöistä. Reorbitin satelliitit kootaan pääasiassa valmiista, jo toimiviksi todetuista osista. Varsinainen tuote on ohjelmisto. 

Asiakkaille voidaan tehdä vakiopalasista hyvin erilaisia satelliitteja, muun muassa paikannus-, tietoliikenne- ja kuvantamiskäyttöön.  

– Satelliittimme ovat edullisia, ja ne saadaan nopeasti taivaalle, Pedalino kertoo Reorbitin kilpailueduista.  

Tyypillisesti asiakkaille kertyy kustannuksia myös siitä, että satelliitit tarvitsevat valvontaa ja ohjausta maasta käsin. 

– Ohjelmistomme mahdollistaa sen, että satelliitti on erittäin autonominen. Se säästää rahaa elinkaarensa aikana. Lisäksi satelliittimme pystyvät koneoppimaan. Ne ymmärtävät, mitä on meneillään ja osaavat tarvittaessa korjata itsensä. 

Kun satelliitti on koottu, Reorbit hoitaa sen radalle. Laukaisu ostetaan ulkopuolelta, esimerkiksi SpaceX:ltä. 

– Me emme operoi satelliitteja, se on asiakkaan tehtävä, Pedalino täsmentää. 

Satelliitteja voi myös päivittää, vaikka ne ovat jo radalla. Tekniikan kehittyessä voidaan esi­merkiksi muuttaa satelliittien käyttämää taajuuskaistaa. 

Business Finland saa kiitosta 

Reorbit solmi huhtikuussa sopimuksen argentiinalaisen Vengin kanssa, ja yhtiöt kehittävät yhdessä seuraavan sukupolven satelliitteja. Vengin pääomistaja on Argentiinan valtion avaruusorganisaatio Conae. 

Reorbitin toimitusjohtaja Sethu Suvanam kiittelee Business Finlandin toimintaa. 

– Business Finland on vienyt Suomen energisen avaruusteknologian ekosysteemin maailmankartalle. Meitä he ovat auttaneet tuotteiden kaupallistamisessa. Business Finlandilla oli keskeinen rooli esimerkiksi yhteistyön synnyttämisessä Reorbitin ja Euroopan avaruusjärjestön Esan kanssa, Suvanam sanoo. 

Pekka Numminen

Pekka Numminen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>04.12.2023

Luetuimmat