Sosiaalinen media myllää sukupuolirooleja uusiksi
Suomi kannustaa yrityksiä kestävän kehityksen innovaatioilla maailman kasvumarkkinoille – kehittyvien maiden todelliset tarpeet saattavat kuitenkin yllättää.
Atiko Lusiyani on sosiaalisen median vaikuttaja ja yksi suomalaisyritys StyleDoublerin vaikuttajamarkkinointialustan käyttäjistä. Hänellä on lähes 50 000 TikTok-seuraajaa kotikaupungissaan Kebumenissa Keski-Jaavalla.
Lusiyani arvostelee ja suosittelee ihonhoitoon ja vauvojen hoitoon liittyviä tuotteita, ja ansaitsee sillä rahaa suoraan mainostajilta ja StyleDoublerin alustan kautta.
Maailman suurimmassa muslimimaassa perinteiset sukupuoliroolit rajaavat naiset usein perheen piiriin rajoittaen heidän työssäkäyntiään. Some-vaikuttajina naiset voivat ansaita tuottamalla sisältöjä kotoa käsin ja näin parantaa taloudellista asemaansa.
StyleDoubler Oy:n toimitusjohtaja Eetu Raudas näkee, että vaikuttajamarkkinointi parantaa etenkin naisten ansaintamahdollisuuksia Indonesiassa.
– Alusta on brändeille ja verkkokaupoille markkinointialusta ja some-vaikuttajille monetisointialusta. Indonesiassa sille on rekisteröitynyt yli 40 000 influensseria, joista 80 prosenttia on naisia, Raudas korostaa. Monetisointi tarkoittaa tässä taloudellista arvoa tuottavaa toimintaa.
Myönteisten kehitysvaikutustensa takia yritys sai Suomen ulkoministeriön rahoittamaa Developing Markets Platform (DevPlat) -hankerahoitusta viime vuoden alussa.
– Rahoitusta myönnettäessä arvioidaan, että hanke edistää liiketoiminnan kasvua ja luo uusia työpaikkoja sekä Suomessa että kohdemaassa. Lisäksi hankkeen tulee edistää Suomelle tärkeitä kehitystavoitteita ja YK:n kestävän kehityksen tavoitteita, Jakartassa työskentelevä ulkoministeriön DevPlat-asiantuntija Minh Lam kertoo.
Pienyritykset tarvitsevat tukea digitalisaatioon
StyleDoublerin tavoitteena on saada puolitoista tuhatta uutta naisinfluensseria, jotka tulisivat tienaamaan vähintään maan keskipalkan verran.
– Saldo on tällä hetkellä 1 200 uutta vaikuttajaa, Eetu Raudas laskeskelee.
Atiko Lusiyani kertoo ansaitsevansa 300–600 euroa kuukaudessa. Se on enemmän kuin esimerkiksi kuljetuspalvelulähetin ansiotaso ja saman verran kuin taloushallinnon ammattilaisen kuukausipalkka. Säädetty vähimmäispalkka Keski-Jaavalla on 200 euroa kuukaudessa.
Tavoitteena on myös kestävän alueellisen talouskehityksen edistäminen. Indonesia on maailman suurin saaristovaltio, jossa kuilu kehittyneiden kaupunkien ja kehittymättömien syrjäseutujen välillä on iso.
– Vaikka paikalliset mikro- ja pienyritykset ovat Indonesian talouden selkäranka, ne joutuvat kamppailemaan päästäkseen laajemmille markkinoille. Siksi rakensimme itsepalvelutyökalun, jonka avulla ne voivat laajentaa näkyvyyttään, Raudas kertoo.
Tähän mennessä alustalle on rekisteröitynyt 500 uutta pienyritystä. Näkyvyyttä haetaan tyypillisesti pienille paikallisille brändeille, kuten lastenvaatteille, eläintarvikkeille ja elintarvikkeille.
– Olemme kuitenkin törmänneet siihen, että pienyritykset haluavat edelleen henkilökohtaista palvelua. Sataprosenttinen itsepalvelu ei vielä toimi, ja se aiheuttaa meille kannattavuushaasteita.
Pienemmällä riskillä markkinoille
Minh Lamin mukaan DevPlat-rahoitus on inspiroinut suomalaisyrityksiä haastaviin liiketoiminnan kehitysprojekteihin, jotka eivät muutoin olisi välttämättä toteutuneet.
– Rahoituksen avulla yritykset ovat pystyneet sekä syventämään yhteistyötään paikallisten toimijoiden kanssa että vähentämään liiketoimintariskejä markkinoille tullessaan, Lam korostaa.
DevPlat-hankerahoitus
DevPlat-rahoitus (Developing Markets Platform) auttaa yrityksiä kehittämään ja luomaan kestävän kehityksen mukaisia innovaatioita yhdessä paikallisten kumppanien kanssa kehittyvillä markkinoilla.
DevPlat-rahoitus täydentää Business Finlandin T&K-rahoitusta ja muodostaa T&K-hankkeeseen liittyvän lisärahoituksen.
Ulkoministeriön kehitysyhteistyömäärärahoista myönnettävää avustusta voi saada enintään 300 000 euroa ja 75 prosenttia hankkeen hyväksytyistä kokonaiskustannuksista.
Lisätietoja: Finnpartnership sekä ulkoministeriön DevPlat-asiantuntijat Filippiineillä ja Indonesiassa.
Näin on toiminut esimerkiksi bioteknologiayritys Resistomap Oy, joka tarjoaa menetelmiä seurata ympäristön antibioottiresistenssiä.
– Antimikrobinen resistenssi (AMR) on maailmanlaajuinen terveysuhka, joka aiheuttaa vuosittain yli 3,2 miljoonaa kuolemaa. DevPlat-hankkeemme tavoite on vauhdittaa antibioottiresistenssin ympäristövalvontaa Indonesiassa, toimitusjohtaja Windi Muziasari kertoo.
Hankkeen loppuseminaari järjestettiin joulukuussa Jakartassa. Mukana oli paikallisia vesilaitoksia ja AMR-asiantuntijoita sekä kansanterveydestä, sanitaatiosta ja pandemiavalmiudesta vastaavia viranomaisia.
– Jätevesien ja ympäristön antibioottiresistenssin valvonta on siihen liittyvien teknologiavaatimusten takia kallista. Olemme kuitenkin pystyneet osoittamaan, että sen toteuttaminen on mahdollista myös Indonesiassa. Nyt haluamme varmistaa, että se tulee olemaan osa Indonesian kansallista viisivuotissuunnitelmaa.
Muziasarin mukaan reagenssi- ja näytteenottopakkausten toimittaminen Indonesiaan on ollut haasteellista, koska niiden kysyntä kokonaisuudessaan on vielä vähäistä.
Toinen haaste on ollut tutkijoiden ja teknikkojen osaamisvaje molekyylien näytteenotossa ja analysoinnissa.
Lamin mukaan paikallisten toimijoiden yhteistyö suomalaisten kanssa onkin avannut ovia uusien teknologioiden käyttöönotolle ja osaamisvaihdolle.
– Yrityksiltä saamani palautteen perusteella myönteiset kehitysvaikutukset näkyvät jo nyt Indonesiassa, Lam tiivistää.