Suomen kaupalliset Kiina-riippuvuudet ovat EU-maiden keskitasoa
Suomen Kiinan-tuonnissa korostuu kaupan ala, kun taas vienti painottuu suuriin teollisuusyrityksiin. Suomen kaupalliset Kiina-riippuvuudet ovat EU:n keskitasoa, kertoo tuore selvitys.
Ulkoministeriön koordinoimassa selvitystyössä tarkasteltiin Suomen kaupallisia riippuvuuksia Kiinasta. Sen tarkoituksena on kasvattaa ymmärrystä riippuvuuksista, lisätä keskustelua sekä vahvistaa resilienssiä, sanoi ulkoministeriön alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti julkaisutilaisuudessa.
Selvityksen keskeisimpiä huomioita on, että Suomi on kaupallisten Kiina-riippuvuuksien osalta EU-maiden keskitasoa.
Suomalaisyrityksiä myös kannustetaan monipuolistamaan tuotanto- ja toimitusketjuja ja lisäämään arvoketjujen läpinäkyvyyttä.
Selvityksestä käy ilmi, että Kiinalla on korostunut osuus Suomen tuonnissa. Mahdolliset tuonnin katkokset Kiinasta näkyisivät nopeimmin teollisuuden ja kaupan alalla, erityisesti matkapuhelinten, kannettavien tietokoneiden, muiden sähkölaitteiden sekä akkujen ja paristojen puutteena.
Suomen Kiinan-vienti on keskittynyt teollisuuteen ja vientiyrityksistä kaksi kolmasosaa on isoja yrityksiä. Korkeampaa arvonlisää tuottaville lopputuotteiden ja palveluiden viennille on Kiinassa edelleen merkittävää kasvuvaraa.
Suomalaiseen perusinfrastruktuuriin tai kriittiseen infrastruktuurin ei ole toistaiseksi kohdistunut merkittäviä kiinalaissijoituksia.
Lisätietoa selvityksestä löytyy ulkoministeriön tiedotteesta. Koko selvitys on luettavissa valtioneuvoston julkaisusarjassa.