Suomi 50 vuotta OECD:ssa – entä sitten?
Sain lehden teeman pohdittavakseni vuodenvaihteessa, kun aloitin Kauppapolitiikka-median päätoimittajana. Suomi 50 vuotta OECD:ssa, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestössä. Pakko tunnustaa, että mieleen nousi ajatus: ”Entä sitten?” Miten tämä nykyään ja tulevaisuudessa minuun tai suomalaisyrityksiin vaikuttaa, kuka järjestöstä hyötyy ja miten?
Valtaosa nykypäivän suomalaisista saattaisi reagoida kanssani samoin, OECD:n työ ei paljoa näy arjessamme. Käsissäsi oleva lehti avaa järjestöä monipuolisesti ja näyttää, miten se muokkaa myös yritysten toimintaympäristöä. Yksi haastateltavista luonnehtii sitä osuvasti ”hallitusten neuvonantajaksi”. Neuvonantajathan eivät paistattele julkisuudessa mutta heidän analyysiaan ja neuvojaan kuunnellaan ja noudatetaan.
Suomessa parhaiten tunnetaan OECD:n vertailut, erityisesti koulutusjärjestelmää mittaava PISA-tutkimus, jossa loistamme kärkisijoilla. Mittausten kasvattamalla maineella on merkitystä kansainvälisille markkinoille laajentumisessa, kuten uudelta ”Pitchaus”-palstaltammekin voit lukea. Palstalla esittelemme jatkossakin mielenkiintoisia, kansainvälistyviä suomalaisyrityksiä.
OECD-teeman kunniaksi lehden päättää poikkeuksellisesti sarjakuva. Se on ote albumista, joka kertoo Suomen ja järjestön yhteisestä taipaleesta. Reilut viisikymmentä vuotta sitten liittyminen järjestöön oli merkittävä avaus yhteistyön syventämiseen länsimaiden kanssa.
Entä sitten? Mikä on OECD:n merkitys tulevaisuudessa? Ajassa, jossa totuutta haastetaan brexitissä, vaaleissa ja populistien kampanjoissa, kaivataan kipeästi luotettavan tiedon tuottajia, kuten OECD. Järjestön tuottaman tiedon pohjalta voimme tulevaisuudessakin verrata toimintaamme ja menestystämme muihin.
Luotettavaa tietoa välittää myös Kauppapolitiikka-lehti. Pääsin mukaan edeltäjäni aloittamaan uudistusprosessiin, jonka ensimmäinen tulos on käsissäsi oleva, uudistunut lehti. Isompia muutoksia on luvassa seuraavaksi verkon puolella.
Lotta Nuotio
päätoimittaja