Täällä Berliini – ”Vendaa tossa!”

Muuttorekka saapuu, mutta mistä asunnon avaimet, onkohan nuoremmallakin pojalla jo koulupaikka, miten vältän sakot ilman parkki­tunnusta, iltapäivähoitoonko tarvitaan kaupungintalon lupalappu? Ja monta muuta kysymystä. Uusi komennus Suomen Berliinin-suurlähetystössä alkoi elokuun alussa. Ensimmäiset viikot kuluvat perheen asettautumiseen.

Töissä palettini on aika laaja: Venäjä ja Itä-Eurooppa, energia, ilmasto ja ympäristö, liikenne, IT-ala, maa- ja metsätalous, rahoitus­kehykset. Mitähän muuta? Itämeri. Takana on nelisen vuotta tiukkaa työtä ulkoministeriön itäosastolla itäisen naapurustomme sitouttamiseksi Euroopan unionin arvoihin. Vielä jäi tehtävää.

maanantai

Syksy saa, ja tahti työpaikalla tiivistyy. On maanantainen aamu. Pian alkaa pohjoismaisten lähetystöjen yhdessä valmistelema kaksipäiväinen seminaari Saksan suuresta energiakäänteestä – Die Energiewendestä.

Saksa on Fukushiman jälkitilanteessa tehnyt päätöksensä: ydinvoimasta luovutaan, se korvataan uusiutuvilla energiamuodoilla. Seminaarin päävieras on Saksan ympäristö­ministeri Peter Altmaier, jota media grillaa kokouksen alla. Siirto-operaattorit ovat aamulla julkaisseet arvionsa sähkön kuluttaja­hintojen noususta. Se on tehnyt käänteestä kuuman sisäpoliittisen perunan liittopäivävaalien lähetessä. Paikalla on spiegeliä, economistia, handelsblattia, fazia ja monta televisiokanavaa. Saamme paljon näkyvyyttä seminaarillemme.

Ennen seminaarin alkua odottelen Paavo Lipposta, yhtä pääpuhujista, sekä työ- ja elinkeinoministeriön energiajohtajaa Esa Härmälää saapuviksi. Aamun alkajaisiksi käymme ministerineuvos Leena Aallon ja vieraiden kanssa läpi Saksan sisäpolitiikkaa, energiasuunnitelmia ja hieman Venäjä-suhteitakin.

Viime viikon aivoriihi Moskovan-lähetystössämme kantaa nyt hedelmää. Koolla olivat Venäjä-asioita seuraavat työtoverit suurimmista lähetystöistämme. Mielenkiintoisia tapaamisia ja hyvää analyysia niin omalta väeltämme kuin Venäjän ulkoministeriöltä, think tankeilta, kansalaisjärjestöiltä ja tutkijoiltakin. Suomelta odotetaan aina vähän enemmän, kun Venäjästä puhutaan.

Seminaari käynnistyy hienosti. Vilkasta keskustelua vaikeasta aiheesta, mitä oppeja Pohjola, uusiutuvien energiamuotojen edelläkävijä, voi Saksalle tarjota. Jostain mieleeni juolahtaa kesäkuskin pesti 1980-luvulta, kun eksyilin talkkarin kanssa laboratorio Medixin Hiacella jossain Lepuskin ja Kartsin välillä. Talkkari huusi: ”Vendaa tossa!” Nyökkäsin ymmärtämättä ja jatkoin matkaa viivasuoraan. Siis täyskäännöskö? Ehkäpä suuret energiahaasteet hämmentävät nyt samaan tapaan monien maiden johtajia. Pitäisköhän vendata? Päivän päätteeksi vielä seminaarin iltavastaanotto.

Iltamyöhällä kirjoitan meriselityksen nuoremman poikani, ekaluokkalaisen, opettajalle reissuvihkoon. Syyslomatehtävä eli kymmenen lehden kerääminen jäi vähän kesken. Laitamme reppuun yhden lehden ja yhden kastanjan. Lupaamme toimittaa puuttuvat yhdeksän lehteä hetimmiten.

tiistai

Energiaseminaari jatkuu aamupäivällä työ­pajoilla. Osallistun kansalaisten osallistamista pohtivaan ykkösryhmään Suomen suur­lähetystön neukkarissa. Muut työpaja­ryhmät kokoontuvat Ruotsin ja Tanskan tiloissa yhteispohjoismaisessa lähetystökompleksissa. Lähetystön viikkopalaveri jää nyt minulta väliin. On aika rientää Saksan ulkoministeriöön, jossa tapaan Herr Ptassekin. Hän vastaa Saksan kannoista neuvotteluissa Euroopan unionin budjetista eli rahoituskehyksistä. Esitän hänelle pääkaupungista saamani kysymyspatterin sekä Suomen kannat. Näissäkin aiheissa voimme tukea toisiamme. Kuulumme molemmat niin sanottujen nettomaksajien likeminded-ryhmään.

Auswärtiges Amtista riennän kiireen vilkkaa poikani koululle, Grundschule am Kollwitzplatziin, vanhempainvarttiin. Tapaamme vaimoni kanssa vanhemman poikamme opettajan, Herr Wildin. Olen paikalla kaksi minuuttia ennen vartin alkua. Opettaja kehuu kovasti poikaamme. Odotamme mutta-lausetta. Sitä ei tule. Koulunkäynti on lähtenyt hyvin käyntiin ja kielitaito etenee harppauksin.

keskiviikko

Aamulla kirjoitan vauhdilla raporttini rahoituskehyksistä, jotta pääsen tarttumaan puhtaalta pöydältä loppuviikon muihin askareisiin. Hommia näyttäisi riittävän. Aamupäivällä tapaan kollegani Anna Hakalan kanssa Hollannin lähetystön kauppapoliittisen osaston väkeä.

Suomen tapaan Hollanti on joutunut säästö­paineissa sulkemaan Hampurin-pääkonsulaattinsa. Se on paikannut aukkoa innovatiivisella vientiverkostollaan, joka on hyvä ja hieman halvempi. Kuulostelemme kokemuksia, josko Suomikin voisi ammentaa oppia kehittäessään Team Finland -konseptiaan.

Iltapäivällä osallistun liittokanslerin­virastossa tiedotustilaisuuteen lähestyvästä Eurooppa-neuvoston kokouksesta. EMUa on syvennettävä ja kasvua sekä työllisyyttä tuettava. EU:n pitää noudattaa budjettikuria, kun paine siihen kansallisellakin tasolla on kova.

Vaimon Anna-tytär ja hänen poikaystävänsä Make tulevat viikonloppuna kylään. Sovimme vaimon kanssa, että hän tilaa ylimääräisen vieraspatjan kotiinkuljetuksella. Venäjänsininen Fjodor-kissamme on merkinnyt uuden reviirinsä vanhaan patjaan. Minä lupaan hankkia verhotangon ja kaivaa Brysseliin ostetut verhot pahvilaatikosta.

torstai

Torstaiaamuinen virkamiespalaveri jää minulta vähän kesken, sillä Saksan maatalousministeriön ”neuvostobriiffi” alkaa Französischer Strassella kello 11. Ministerit kokoontuvat Luxemburgissa maanantaina. On siis hyvin peliaikaa. Voin kirjoittaa Eurooppa-neuvosto-raportin iltapäivällä ja maatalousraportin perjantaina. Asialistalla on muun muassa Suomellekin tärkeä maa­talouspolitiikan rahoitus ja viljelijöiden tukeminen. Sekä tietysti aasianrunkojäärä. Aina oppii uutta.

Illalla viesti Annalle Suomeen: tuo tullessasi Urpo ja Turpo -kirjoja. Niitä on toivottu.

perjantai

Naputtelen maatalousraportin, sillä ilta­päivällä on ympäristöministeriön neuvostobriiffi Köthener Strassella. Missähän se on? Tsekkaan Google Mapsista. Langattomat akkuporakoneet on vedetty pois asialistalta. Itselläni on vain vanhanaikainen langallinen porakone, mutten vuokralaisena uskalla sitä käyttää. Tuloksena on yleensä nyrkin kokoinen reikä seinässä. Ja taulu edelleen lattialla. Sellainen ei vetele valtion tiloissa. Ympäristöneuvostoraportin jätän maanantaille, sillä kokous on vasta keskiviikkona. Plenty of time.

Sisustamme vierashuoneen. Huomenna hän tulee.