Alivaltiosihteeri Nina Vaskunlahti korostaa, kuinka Suomea ja Suomen näkemyksiä täytyy pitää vahvasti esillä, kun globaaleilla markkinoilla protektionismi nostaa päätään ja kauppasodista on tullut totta.

Nina Vaskunlahti aloitti taloudellisten ulkosuhteiden alivaltiosihteerin tehtävässä kesäkuussa. Tehtävänimike ei ministeriön ulkopuolisille välttämättä paljoa kerro, mutta toimenkuvan laajuudesta kielii alivaltiosihteerin tiukaksi täytetty kalenteri.

Parin päivän ajanjaksolta löytyy merkinnät muun muassa tapaamisesta Venäjän vientikeskuksen edustajien kanssa, työ- ja elinkeinoministeriössä yritysten kansainvälistämistä koskevasta lanseeraamistilaisuudesta, Team Finlandin johtokunnan kokouksesta sekä Britannian kanssa käytävien brexitin jälkeisten kauppaneuvottelujen suunnittelusta.

Tehtävän maantieteellistä ulottuvuutta avaa tieto, että Vaskunlahden tämän syksyn ohjelmaan on kuulunut talouskonsultaatiot Irakin ja Etelä-Korean kanssa, talouskomission varapuheenjohtajien tapaaminen Moskovassa sekä vienninedistämismatkat Myanmariin ja Thaimaahan sekä Intiaan.

Nina Vaskunlahti itse kuvailee alivaltiosihteerin tehtävässä olevan kolme pääaluetta. Keskeisiä ovat suomalaisen viennin ja osaamisen edistäminen Team Finland -verkoston jäsenenä ja verkoston toiminnan jatkuva virittäminen sekä Suomen taloudellisten ulkosuhteiden hoitaminen verkottumalla sekä suomalaiseen yhteiskuntaan että muualle maailmaan. Iso osa tehtävää on myös ulkoministeriön johtamistyö ja jäsenyys ministeriön virkamiesjohtoryhmässä. 

Maailmasta tullut monimuotoisempi

Nina Vaskunlahden 35-vuotisen ulkoasiainhallinto­uran merkkipaaluja ovat olleet suurlähettilään tehtävät New Delhissä sekä Ankarassa, lisäksi muuta edustustokokemusta hänellä on Meksikosta, Moskovasta ja Canberrasta. Vaskunlahti on myös työskennellyt yli 10 vuotta Brysselissä sekä komissiossa että Suomen EU-edustustossa Euroopan unioniin liittyvissä tehtävissä, joista kaksi kautta liittyivät Suomen puheenjohtajuuskausiin.

– Eri tehtävät ovat tuoneet päätöksentekoon tarvittavaa näkemystä ja kokemusta sekä näppituntumaa siitä, mihin suuntaan jonkun asian etenemistä voisi auttaa, Vaskunlahti luonnehtii.

Kokemus auttaa myös maailmantapahtumien hahmottamisessa. Yllättikö esimerkiksi neljän vuoden Turkissa asumisen perusteella, että maa on nyt noussut maailmanpolitiikan keskiöön?

– Nykytilanne ei hämmästytä, Vaskunlahti toteaa.

– Se ei yllättänyt sen jälkeen, kun Syyrian sota alkoi ja näin, minkälaisen neuvotteluaseman Turkki otti itselleen, kun Eurooppaa kohti alkoi tulla valtavasti pakolaisia. Sekin kehitys on ollut nähtävissä, kuinka kohtuullisesta neuvotteluasemasta kurdien kanssa on päädytty terrori-iskuihin ja syksyiseen aseelliseen yhteenottoon.

Vaskunlahti tuli ministeriön palvelukseen vuonna 1984. Sen jälkeen maailma on muuttunut voimakkaasti, myös ulkoministeriön näkökulmasta katsottuna.

– Maailma on paljon kompleksisempi, monimuotoisempi, haasteellisempi – ja pienempi. Oman asian selvittämiseen ja ajamiseen pitää keskittyä paljon enemmän. Myös vaateita ympäröivästä yhteiskunnasta tulee aivan eri tavalla kuin aikaisemmin. Keskustelu ja kyseenalaistaminen on tervettä ja demokraattista, Vaskunlahti luonnehtii.

Muutoksista huolimatta ulkoministeriön perustehtävä on pysynyt samana.

– Nykyisessäkin toimintaympäristössä päämäärä on pidettävä kirkkaana. Se on Suomen ja suomalaisten etujen edistäminen.

Pienten pidettävä puolensa

Suuri mullistus on tietysti ollut Suomen EU-jäsenyys. Vastoin monien luuloja, se ei ole vähentänyt Suomen kantojen esiintuomisen ja samanmielisten kumppaneiden hakemisen tarvetta.

– Eihän kukaan hoida mitään meidän puolestamme, vaikka kauppapolitiikka kuuluukin komission vastuualueeseen. UM valmistelee Suomen kauppa­poliittiset näkökulmat eri osapuolia kuunnellen.

Vaikuttamisen ja kumppanien hakemisen merkitys jopa korostuu, kun protektionismi nostaa päätään ja kauppasodista on tullut totta. Se näkyy myös Vaskunlahden tehtävissä.

– Alivaltiosihteeri edesauttaa Suomen kantojen ymmärtämistä eri organisaatioissa Suomessa ja muualla, Vaskunlahti muotoilee diplomaattisesti.

Hän korostaa, kuinka Suomen kannalta on tärkeää, että maailma pelaa yhteisten pelisääntöjen mukaisesti.

– Suomi on pieni, avoin, vientiin perustuva talous, johon maailman virtaukset vaikuttavat nopeasti. Ajamme kauppapolitiikassa avointa, läpinäkyvää, monenkeskistä WTO-perustaista järjestelmää. Sen toteutuminen ei ole tällä hetkellä itsestäänselvyys.

Vaatimattomuus ei kaunista

Suomesta ja Suomen näkemyksistä täytyy pitää ääntä, tässä vaatimattomuus ei kaunista.

– Nyhväämällä ei kovin pitkälle päästä, Vaskunlahti kiteyttää.

Hänen mielestä me olemme edelleenkin liian ujoja ja vaatimattomia, joskus taas väärällä tavalla itseriittoisia. Se pätee Vaskunlahden mielestä niin Suomeen kuin suomalaisiin yrityksiinkin.

– Suomalaista osaamista pitää tuoda paremmin esiin. Uskon Suomeen ja Suomen brändiin, mutta jokaista brändiä pitää vahvistaa ja kiillottaa. Suomella on kaikki mahdollisuudet olla kokoaan suurempi maailmalla, hän painottaa.

Yritysten kansainvälistymispyrkimyksissä Vaskunlahti kannustaa niitä hyödyntämään aktiivisemmin ulkoministeriön laajaa verkostoa, osaamista ja kontakteja.

– Olemme aina olleet ovenavaaja uusille markkinoille, mutta nyt sitä tehdään tietoisesti aiempaa enemmän. Haluamme edelleen madaltaa kynnystä, joka ihmisillä tuntuu vieläkin olevan suhteessa ulkoministeriöön ja suurlähetystöihin, Vaskunlahti sanoo ja muistuttaa, että suurlähetystöjen tilat ympäri maailmaa ovat suomalaisyritysten käytettävissä yhdessä sovittaviin, tarkoituksenmukaisiin tilaisuuksiin.

Puolikas pisara vai kohdennettu osuma?

Työsarkaa Suomi-kuvan vahvistamisessa riittää. Vaikka me itse voimmekin nähdä peilistä vaikkapa tasa-arvoa, korkeaa osaamista ja maailman huippua olevaa teknologioiden kehittämistä ja hyödyntämistä, muualla kuva voi olla toisenlainen.

– Ensimmäistä kertaa urani aikana törmäsin syksyllä 2016 Intiassa revontuliin ja joulupukkiin – nimenomaan niistä Suomi tunnettiin. Jos ne kiinnostavat, niihin pitää matkailumielessä panostaa. Se ei tietenkään riitä, vaan meidän pitää tuoda esiin myös se, että Suomi on muun muassa lisäksi osaava, laadukkaan designin ja korkean koulutuksen ja digitalisuuden edelläkävijä.

Suomi ei 1,3 miljardin asukkaan Intiassa vastaa kooltaan edes isoa kaupunkia, joten kaukaisen maan kyvykkyyden ja hyvien puolien esiintuominen ei ole helppo tehtävä. Kannattaa kuitenkin yrittää, sillä Intian talous kasvaa yli seitsemän prosentin vuosivauhtia ja kasvava keskiluokkakin on jo kooltaan 350 miljoonaa, joten markkinat ovat valtavat.

Yleiset Suomi-kampanjat jäisivät ”pisaran puolikkaiksi”. Vaskunlahti kertoo, kuinka markkinointia on Intiassa kohdennettu tietyntyyppisiin yrityksiin ja keskitytty maan 29 osavaltiosta vain tiettyihin. Niistä keskeisin on yli 60 miljoonan asukkaan Karnataka, jonka pääkaupunkia Bangalorea pidetään Intian Piilaaksona. Lisähartioita ja näkyvyyttä on haettu myös Pohjoismaiden yhteistyöllä.

Intia jätti jäljen

Uran monista asemamaista juuri Intia on tehnyt Vaskunlahteen suurimman vaikutuksen.

– Löytyykö koko maailmasta yhtä mielenkiintoista ja haasteellista maata kuin Intia? Kaikki on vähän kuin haaleata maitoa sen jälkeen.

Kokemuksen vaikuttavuus tulee Vaskunlahden mukaan muun muassa Intian koosta, monikerroksisesta historiasta, maan haasteellisuudesta sekä kakofoniasta ja vastakohdista.

– Intia on vanha ja nuori samaan aikaan. Sillä on tuhatvuotinen historia, kulttuurien ja uskontojen kerrostumat. Intialla on nuori väestö, joka uskoo tulevaisuuteen ja siihen, että he pystyvät vaikuttamaan maailman menoon. Ote on optimistinen ja tulevaisuuteen uskova kehityshaasteista huolimatta.

Intiasta on sanottu, että maasta voi lähteä, mutta Intia ei lähde pois ihmisestä. Vaskunlahti allekirjoittaa ajatuksen. Hän myös rohkaisee nuoria työpesteille vaativimpiin maihin kuten Intia.

– Kyllä Intia jättää siellä asuneeseen jälkensä. Intialaiseen elämänmenoon pääsee mukaan aika helposti, jos siihen antautuu – eikä tämä tarkoita hörhöilyä, Vaskunlahti naurahtaa vanhoille hippimielikuville.

”Bosnia teki minusta eurooppalaisen”

Bosnian sodan päättäneen Daytonin rauhansopimuksen jälkeen Nina Vaskunlahti toimi vuonna 1996 erityistehtävissä Sarajevossa Bosnia ja Herzegovinan kansainvälisessä jälleenrakennusvirastossa.

Työskentely sotaa käyneessä maassa oli käänteentekevä kokemus. Tehtävässään hän muun muassa johti kokouksia entisten vihollisten – serbien, bosnialaisten ja kroaattien – välillä.

– Bosnia teki minusta eurooppalaisen. Kun katsoin Jugoslavian hajoamisen seuraamuksia, se vaikutti syvästi. Ajattelin, että tästä on vain yksi tie eteenpäin, se on olla eurooppalainen, Vaskunlahti kertoo.

Hän korostaa, että eurooppalaisuus tarkoittaa maiden itsenäisyyttä ja eurooppalaista yhteisyyttä. Eurooppalaisuus on myös naapureiden ja eri osapuolten kunnioittamista.

– Sodan jälkimaininkien keskellä ymmärsin, ettei sota niin kaukana Suomesta ollut. Yht’äkkiä minun piti olla selvittämässä katkeran konfliktin jatkoseuraamuksia ja miettiä, miten tilanteesta päästäisiin eteenpäin. Ymmärsin, että siihen pystytään vain yhdessä.

Vaskunlahti korostaa kuinka eurooppa­laisia arvoja kannattaa puolustaa. Hän muistuttaa, että maailman maat ovat sitoutuneet YK:n periaatteisiin.

– Ne puoltavat muun muassa demokratiaa, tasa-arvoa sekä ihmisoikeuksia ja lastenoikeuksia. Niiden puolesta Suomi ja myös minä olemme valmiita tekemään töitä. Se ei ole omien arvojen tyrkyttämistä vaan universaali arvopohja, joka mahdollistaa monimuotoisuuden ja tasa-arvon.

Kuka?
Nina Vaskunlahti

Tehtävä
Alivaltiosihteeri
(taloudelliset ulkosuhteet)

Miten irti töistä?
– En vatvo työasioita kovin paljoa mielessäni, kun olen vapaalla. Intiassa asuessani aloitin joogan, tottakai! Lisäksi liikunta ja erityisesti luonnossa liikkuminen ovat tärkeitä. Luen elämäkertoja ja dekkareita, mutta en vertatihkuvia. Kesäisin purjehdimme.

Sami Laakso

Jari Härkönen

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>07.06.2021

Luetuimmat