Tulevaisuudessa suomalaista poistotekstiiliä voi käyttää vaikkapa turkkilainen teollisuus.

Tekstiiliteollisuus on valtava ympäristön kuormittaja, joka synnyttää massoittain jätettä.  Alalla kierrätys on alkutekijöissään. Suomen lisäksi Ruotsi, Alankomaat ja Saksa ovat siinä edelläkävijöitä, mutta usein tekstiilijätteestä, tai oikeammin ”poistotekstiilistä”, kerätään vain joitakin kuituja, esimerkiksi denimiä tai villaa. 

– Kokonaisvaltaista kuluttajapoistotekstiilin kierrätystä ei vielä ole, eikä teollisuus ole ollut valmis käyttämään kierrätysraaka-ainetta tuotannossaan. Tekstiili on yksi ainoista hyödynnettävistä jätelajeista, jota ei vielä ole saatu sekajätteen joukosta kiertoon, kertoo kiertotalouden erityisasiantuntija Sini Ilmonen, Lounais-Suomen Jätehuollosta (LSJH).

LSJH on 18 kunnan omistama yritys, joka päätti vuonna 2015 tehdä tilanteelle jotakin. Alhaiselle kierrätysasteelle on syynsä: tekstiilit sisältävät useita eri materiaaleja, eikä käyttökelpoisen kuidun erittely ole yksinkertaista. 

– Tehtävää on paljon. On opittava lajittelemaan, pystyttävä automatisoimaan ja myös löydettävä tiet materiaalikierrätykseen. Alku on vaatinut paljon tutkimusta ja pilotointia, mutta myös mahdollisuudet liiketoimintaan ovat valtavat, Ilmonen sanoo.  

Yritysjohto teki investointipäätöksen mekaaniseen kuidunlajittelulaitteistoon, joka käynnistyi loppuvuodesta 2021 Paimiossa, samoissa tiloissa yrityspuolen poistotekstiiliin keskittyvän Rester Oy:n kanssa. 

– Poistotekstiileistä valmistettuja raaka-aineita on tarkoitus myydä yritysten käyttöön, jolloin tuotteita voidaan tehdä kierrätetyistä raaka-aineista. Joskus poimimme keräykseen tuodun materiaalin joukosta myös yhä käyttöön kelpaavia vaatteita, joita myydään poistotekstiilimyymälässä. 

Alan mahdollisuuksien mittakaavaa kuvastaa kuitenkin paremmin Infinited Fiber Company Oy:n kesällä ilmoittama investointi Kemiin. Sinne rakennetaan 400 miljoonaa euroa maksava tehdas, josta myydään tekstiilikuitua kansainvälisille muotijäteille. LSJH tekee Infinited Fiberin kanssa tutkimusta ja yhteistyötä ja on yksi sen isoimmista raaka-aineen toimittajista. 

Tekstiilikierrätysmarkkinoille onkin aika iskeä juuri nyt. Euroopan unionin alueella alkaa tekstiilijätteen keräysvelvoite vuonna 2025. Suomessa ollaan aikataulusta edellä ja keräys tulee täällä pakolliseksi jo ensi vuoden alusta. 

Kansainvälisyys on itsestäänselvyys

LSJH on rakentanut tekstiilikierrätystä alusta lähtien katse kansainvälisillä markkinoilla. Itämeren maiden kanssa vaihdetaan tiiviisti tietoa, tehdään tutkimusta ja kehityshankkeita. Yksittäisiä avauksia yritysten kanssa ja markkinakartoitusta on tehty jo kauemmaksikin.

– Meidän on kansainvälistyttävä, jotta löydämme arvoketjun jokaiselle kotitalouksista kerätylle poistotekstiilille. Ensin tavoitteena on jalostaa Suomen poistotekstiilit kierrätysraaka-aineiksi ja sitten tarjota käsittelypalveluja muualle. Näin rakennamme sekä palvelun että kierrätysraaka-aineiden vientiä ja arvoketjuja. Poistotekstiilivolyymiä on oltava, jotta liiketoiminta saadaan kannattavaksi.  

Kun Suomessa ei esimerkiksi juuri ole langankehruuta tai kankaanvalmistusta, poistotekstiilin kuiduista voidaan tehdä lankaa tai kangasta muualla, ja palauttaa ne Suomeen tuotevalmistukseen. 

Kuitua Turusta Turkkiin?

Raaka-ainetta on mahdollista toimittaa myös suoraan paikalliseen tuotantoon, vaikkapa tekstiiliteollisuudestaan tunnettuun Turkkiin, jonne suuntautuneelle Team Finland -vierailulle Ilmonen osallistui. 

– Kävimme myös Bursa-nimisessä kaupungissa, jossa on toimintaa langan valmistuksesta vaatteiden suunnitteluun ja valmistukseen. Eurooppalaisten asiakkaidenkin vaatimuksesta kierrätys ja kiertotalous ymmärrettiin siellä hyvin, joten näen sen hyvin mahdollisena markkina-alueena meille. 

LSJH:n viime vuonna aloittaneella Paimion pilottilaitoksella on teollisen mittaluokan linjasto. Tarkoitus on kerätä oppeja isompaan vuonna 2025 Turkuun valmistuvaan laitokseen. Ehkäpä jo lähivuosina sieltä myydään kierrätyskuitua myös Turkin Bursan tekstiilitehtaiden käyttöön.

Lotta Nuotio

Vesa-Matti Väärä

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>04.12.2023

Luetuimmat