Tiimimme maailmalla
Finpro, Finnfund, Finnvera, kauppakamarit, Suomen edustustot… kun yritys lähtee laajentamaan toimintaansa ulkomaille, odottaa sitä erilaisten viennin- ja kansainvälistymispalvelujen kirjo. Keneen olla yhteydessä, kun kaipaa apua innovaatiotoiminnassa? Entä kuka osaa auttaa paikallisten viranomaisten ja kaupan esteiden kanssa?
Team Finland -toimintamalli luotiin helpottamaan palveluntarjoajien ja yritysten kohtaamista. Tarkoituksena on, että yritys saisi tarvitsemansa tiedon aina kussakin maassa yhdestä luukusta, tai ainakin tästä yhdestä luukusta osattaisiin auttaa eteenpäin.
Yhdysvalloissa Suomen joukkueessa ovat tällä hetkellä jo ulkoasiainministeriö suurlähetystöineen ja pääkonsulaatteineen, Finpro, Tekes, FinNode, VTT ja Puolustusasiamiehen toimisto Washingtonissa. Laajassa maassa toimijat ovat keskittyneet kolmelle eri alueelle: Washington DC:hen, New Yorkiin ja Stamfordiin (Connecticut) sekä Los Angelesiin ja Piilaaksoon.
– Suomen Yhdysvaltain-suurlähettiläs Ritva Koukku-Ronde toimii koko Team Finland Yhdysvallat -toiminnan puheenjohtajana täällä Washingtonissa, kertoo Team Finland -verkoston koordinaattori, lähetystöneuvos Marja Kuosmanen.
Sen lisäksi meillä on viidellä paikkakunnalla kontaktihenkilö. Yhdysvaltojen Team Finlandiin saa yhteyden myös Stamfordissa, Piilaaksossa, Houstonissa, New Yorkissa ja Los Angelesissa, Kuosmanen luettelee.
– Yhden luukun periaate toimii joka paikkakunnalla. Toiminta on nyt käynnistysvaiheessa, joten näemme vasta jatkossa, miten paljon yhteydenottoja tulee Washingtoniin ja miten paljon suoraan eri paikkakunnille.
Yhdysvaltain Team Finland -verkoston puheenjohtaja ja koordinaattori ovat töissä suurlähetystössä, mutta esimerkiksi Piilaakson kontaktihenkilö on Finprosta. Näin vastuuta on pyritty jakamaan eri toimijoiden välille.
– Oman haasteensa yhteistyöllemme luo USA:n koko ja se, että toimipisteet ovat kaukana toisistaan. Kuosmanen kertoo.
Verkosto pitää yhteyttä puhelinkonferenssein ja sähköpostitse. Yhteistyömuotoja ollaan kehittämässä, ja tarpeen mukaan järjestetään myös yhteisiä kokoontumisia, Kuosmanen toteaa.
Koordinaatio tiivistyy
Virallisesti Team Finland Yhdysvallat aloittaa ensi vuonna, mutta yhteistyötä suomalaistoimijoiden välillä on ollut jo tätä ennekin. Jo vuosi sitten ulkoministeriön, Finpron, Tekesin, VTT:n ja FinNoden kesken sovittiin Yhdysvaltojen toiminnan koordinaatiosta.
– Päädyimme jakamaan toiminnan kuuteen klusteriin niin sanotun julkisuusdiplomatiaohjelmamme mukaisesti, Kuosmanen kertoo.
Julkisuusdiplomatia on järjestelmällistä vaikuttamista ja viestimistä, jossa tukeudutaan Suomen vahvaan maabrändiin. Suomen Yhdysvaltain-suurlähetystön julkisuusdiplomatiaohjelman mukaisesti klustereidenkin painopisteiksi nousivat 1) cleantech ja ympäristö, 2) kulttuuri ja luova teollisuus, 3) koulutus,
4) terveydenhoito, 5) informaatio- ja kommunikaatioteknologia ja 6) turvallisuus.
– Samalla sovimme, kuka klustereita koordinoi. Klusterit on tarkoitus säilyttää, mutta meidän täytyy vielä katsoa, miten ne lopulta nivoutuvat yhteen Team Finland -verkoston kanssa, Kuosmanen kertoo. Kuosmanen myöntää, että myös resurssit nousevat esiin toiminnan suunnittelussa.
– Usein konkreettista yhteistä toimintaa kuten seminaareja suunnitellessa on tullut esiin kysymys vaikkapa siitä, mistä rahat otettaisiin, Kuosmanen kertoo.
– Myös henkilöresurssit ovat tärkeä kysymys. Kaikilla toimijoilla on vastaisuudessakin omat ydintehtävänsä, eikä tarkoituksena ole luoda uutta organisaatiota ja lisätyötä kaikille. Päin vastoin, Team Finland luo ikään kuin sateenvarjon, jonka alla toimimme ja tiivistämme yhteistyötämme.
Maakuvatyö tärkeässä roolissa
Perinteisempien Team Finland -toimijoiden lisäksi verkosto on tunnistanut paljon muitakin suomalaisia ja paikallisia kumppaneita Yhdysvalloissa. Suomalais-amerikkalaisen kauppakamarin, jolla on yhdeksän itsenäistä osastoa eri puolilla Yhdysvaltoja, lisäksi verkosto pitää yhteyttä muun muassa Suomen kulttuuri-instituuttiin ja 29 kunniakonsuliin.
Verkostoituminen on tärkeää myös maakuvatyön takia – Suomen maineen kannattaminen maailmalla on keskeinen osa Team Finland -työtä. Maakuvatyön pohja luotiin jo Jorma Ollilan johtaman maabrändivaltuuskunnan raportissa, jossa maakuvan pääviesteiksi määritettiin yhteiskunnan toimivuus ja suomalaisten kyky ratkaista mahdottomaltakin tuntuvia ongelmia.
– Tästä meidän kaikkien tulisi viestiä yhdenmukaisella tavalla. Tätä varten Team Finlandin puitteissa tehdään viestintätyökaluja ja niitä sovelletaan asemamaakohtaisten tarpeiden mukaan, yksikönpäällikkö Timo Heino ulkoministeriön viestintä- ja kulttuuriosaston julkisuusdiplomatiayksiköstä kertoo.
– Vientituotteet ja palvelut vahvistavat maakuvaa, ja toisaalta vahva maakuva edesauttaa vientiä. Maan yleinen arvostus ja kiinnostavuus esimerkiksi koulutuksessa tai kulttuurissa vaikuttaa myönteisesti moniin erilaisiin meitä koskeviin ratkaisuihin ulkomailla, Heino taustoittaa.
Team Finland tavoittelee laajaa kokonaisvaikuttamista ja tulee tiivistämään julkisten toimijoiden, yritysten ja kansalaisten yhteistyötä myös maakuvan näkökulmasta.
– Me teemme kaikki maakuvatyötä. Koulutus on hyvä esimerkki: Suomen koulutusjärjestelmä on herättänyt täällä hyvin paljon mielenkiintoa. Sen avulla kuvaa Suomesta on mahdollista rakentaa, vaikka Yhdysvallat ei olekaan koulutusviennin kannalta ainakaan vielä keskeinen kohde Suomelle, Marja Kuosmanen täydentää Washingtonista.
– Haluamme kertoa täällä, että Suomi on moderni, vihreä ja tasa-arvoinen maa, jossa innovaatiot ovat keskeisellä sijalla. Tässä maakuvatyössä esimerkiksi kulttuurilla on keskeinen rooli, Kuosmanen sanoo.
Timo Heinon mukaan Team Finland tarjoaa myös luoville toimialoille suurlähetystöjen, Finpron ja kulttuuri-instituuttien entistä yhtenäisemmän verkoston maailmalla. Ne keskittävät ponnistelunsa yhteisiin toimintasuunnitelmiin, joissa myös kulttuuritapahtumilla ja -verkostoitumisella on tärkeä rooli – läheisessä yhteistyössä kotimaan kulttuurikentän kanssa.
– Luovien tuomialojen ihmisten kannattaisi ottaa rohkeasti yhteyttä lähetystöihin ja muihin toimijoihin. Team Finlandissa ei ole kyse pelkästään toimintasuunnitelmista vaan päivittäisestä palvelusta, Heino sanoo.
Joukkuevoimaa
Yhdysvallat oli vuonna 2011 Suomen kuudenneksi suurin vientimaa ja myös kuudenneksi suurin tuontimaa. Viennin vähentymisestä ja tuonnin lisääntymisestä huolimatta kauppatase pysyi Suomelle ylijäämäisenä ollen noin 700 miljoonaa euroa.
Suomen ja Yhdysvaltojen suhteet ovat erinomaiset. Keskinäinen vuorovaikutus ja yhteistyö kattavat lähes kaikki sektorit kuten ulko- ja turvallisuuspolitiikan, kaupan, investoinnit, tutkimuksen sekä esimerkiksi luovan teollisuuden ja kulttuurin.
– Yhdysvallat on tärkeä markkina-alue ja tarjoaa valtavaa potentiaalia suomalaisille yrityksille. Vaikka se sijaitsee vähän kauempana ja vaikka se usein koetaan haasteelliseksi markkinaksi, se tarjoaa suuria mahdollisuuksia niin tavara- ja palvelukaupassa kuin innovaatiosektorillakin, Kuosmanen kertoo.
– Amerikkalaisten yritysten investointipotentiaali on myös huomattava. Kentällä kontakti yrityksiin on tähän mennessä tapahtunut lähinnä kauppakamarien kautta. Viime toukokuussa suurlähetystössä järjestettiin kauppakamarien vuosittainen kokous, jonka pääteemana oli Team Finland. Parhaillaan mietimme, miten yrityksiä voitaisiin vielä tiiviimmin nivoa Team Finland -työhön, Kuosmanen kertoo.
Ulkoministeriö lähetti syksyllä 7 000 yritykselle kansainvälistymis- ja kaupanestekyselyn. Kyselyn tavoitteena on kartoittaa suomalaisyritysten kohtaamia haasteita ulkomaankaupassa. Saatuja vastauksia hyödynnetään myös Team Finland -joukkueiden työssä maailmalla. Yritykset pääsevät siis myös tällä tapaa vaikuttamaan siihen, miten Suomen oma joukkue pelaa maailmalla.
Kouluesimerkkejä yhteistyöstä
Kiina, maailman väestörikkain maa ja huiman talouskasvun tanner, on suomalaisille yrityksille tärkeä mutta haastava toimintaympäristö. Valtavat kotimarkkinat, asiakkaiden vaatimukset ja globaalit strategiat vetävät suomalaisyrityksiä itään. Alueellisesti suomalaiset investoinnit ovat keskittyneet Pekingiin, Shanghain ympärille ja Helmijoen suiston alueelle.
Suomalaiset viranomaiset ovat tehneet Kiinassa yhteistyötä yritysten kanssa jo pitkään. Yhteistyötä on pidetty niin esimerkillisenä, että edustustot sekä Pekingissä että Shanghaissa ovat saaneet olla kertomassa toiminnastaan usein.
– Meillä ei ole mitään ihmeellistä reseptiä. Toimimme luonnostaan yhteisenä tiiminä, kertoo pääkonsulin sijainen Arto Haapea Shanghain-pääkonsulaatista.
– Toimintaa ja kysyntää on Kiinassa niin monella alalla, että ilman yhteistyötä asiantuntemus ei millään riittäisi eri sektoreille. Roolimme täydentävät toisiaan, Haapea lisää.
Esimerkiksi Shanghain-pääkonsulaatin toiminta-alueella asuu 260 miljoonaa ihmistä ja yli viiden miljoonan asukkaan kaupunkejakin on 15. Käytännössä yhteistyö tarkoittaa hyvinkin arkisia, konkreettisia toimia, joilla tietoa jaetaan eri Team Finland -toimijoiden kesken.
– Pidämme yhteyttä päivittäin ja kokoonnumme säännöllisesti, Haapea kertoo.
Kiinassa protokolla on tärkeää ja korkea-arvoisten viranomaisten läsnäololla on konkreettista merkitystä yritysten menestykselle.
– Työ onkin hyvin kiitollista ja konkreettista. Minun ei koskaan tarvitse miettiä, miksi teen tätä työtä, Haapea toteaa.
Yritykset mukana
Kiinan Team Finlandiin kuuluu vaikuttava lista toimijoita: suurlähetystö Pekingissä, Shanghain- ja Hongkongin-pääkonsulaatit, Finpro, Tekes, FinNode, Cleantech Finland, VTT, Finnish Business Council Pekingissä, Shanghaissa ja Guangzhoussa sekä Suomen kauppakamari Hongkongissa.
Suuri osa Kiinassa toimivista suomalaisyrityksistä osallistuu suomalaisten kauppayhdistysten toimintaan Pekingissä, Shanghaissa ja Kantonissa tai Suomen kauppakamarin toimintaan Hongkongissa.
– Team Finland Kiinan osapuolina nämä kumppanit ovat osallistuneet aktiivisesti vuoden 2013 toimintasuunnitelman laatimiseen, kertoo ministerineuvos Juhani Joutsen Suomen Pekingin-suurlähetystöstä. Joutsen vetää suurlähetystössä kaupallis-taloudellista tiimiä.
– Ideoimme yhdessä yrityksiä kiinnostavia aiheita workshopeille, roadshow-tapahtumille, seminaareille ja muille promootiotilaisuuksille. Arvostamme suuresti sitä, että yritysten edustajat antavat omaa kallista aikaansa kauppayhdistysten toimintaan, Joutsen lisää.
– Kontakteissa kehitetään Kiinassa tärkeitä suoria henkilösuhteita. Aktiivisissa viranomaiskontakteissa keskushallintoon ja maakuntiin päin keskitytään Team Finland Kiinan painopistealoihin, jotka täydentävät hyvin Kiinan 12. viisivuotissuunnitelman prioriteettialoja, Joutsen taustoittaa.
Tukiverkosto on jo olemassa
Keskeinen osa Kiinan Team Finlandia on FinChi-keskus. Keskus tarjoaa suomalaisille yrityksille ja julkisille toimijoille matalan kynnyksen aloittaa toiminta Kiinassa.
Työvoima- ja elinkeinoministeriön yhdessä Finpron ja Tekesin kanssa perustama FinChi-keskus on voittoa tavoittelematon organisaatio, joka tukee suomalaisten korkean teknologian yritysten etabloitumista ja laajentumista Kiinassa. Tällä hetkellä FinChi-keskuksia on Shanghaissa Zhangjiangin yrityspuistossa sekä Shenzhenissä.
– FinChin Pekingin-keskus on valmisteilla yhteistyössä Shongguangcunin tiedepuiston kanssa, Juhani Joutsen kertoo.
– FinChi-keskuksessa yritys saa pelkällä tilavuokralla asettautumisalustan. Yrityksen ei tarvitse heti käydä läpi vaativia byrokratioita, vaan se saa aikaa asettautua, Haapea kertoo Shanghaista.
Yhteistyö paikallisten viranomaisten kanssa ei aina ole helppoa. Liiketoiminnan sääntely-ympäristö on Kiinassa hyvin monimutkaista ja sääntöjen toimeenpanokin välillä vaihtelevaa.
– Ulkomaisten yritysten kannalta Kiinan liiketoiminnan sääntely on viime vuosina kiristynyt ja moni ulkomainen yritys odottaa sen tulevan yhä haastavammaksi, Joutsen sanoo.
Team Finlandilla onkin keskeinen rooli auttaa yrityksiä luovimaan sääntelyviidakossa.
– Suurlähetystö raportoi säännöllisesti sääntely-ympäristön muutoksista ja auttaa yrityksiä löytämään oikeudellista apua sitä tarjoavilta tahoilta. Kiinan sääntely-ympäristön seurannassa teemme yhteistyötä muun muassa EU:n komission asiantuntijoiden kanssa, joilla on erinomaiset palvelut Kiinassa.
Shanghai ja sen lähimaakunnat erottuvat monista muista Kiinan alueista edukseen taloudellisen toimintaympäristönsä suhteen.
– Shanghai on helpompi ympäristö myös suomalaisyrityksille matkalla Kiinan markkinoille. Viranomaisympäristö on tuttua, perusinfra on jo olemassa, suomalainen kauppayhdistys on iso ja aktiivinen ja sieltä saa vertaistukea ja apua, Arto Haapea kertoo.
Radikaalia designia
Kiina oli viime vuonna Suomen neljänneksi suurin kauppakumppani. Kahdenvälinen kauppa kasvoi miltei kahdeksan prosenttia ja ylsi arvoltaan noin seitsemään miljardiin euroon. Kiinassa toimii yli 300 suomalaisyritystä, ja suomalaisinvestoinnit Kiinassa ovat kivunneet jo kymmeneen miljardiin euroon. Kiinalaisten kokonaisinvestoinnit Suomeen ovat tästä summasta alle 0,6 prosenttia eli 60 miljoonaa euroa. Kiinalaiset ovat alkaneet sijoittaa rahojaan myös Eurooppaan, mutta miten sijoitusvirta saataisiin käännettyä juuri Suomeen?
– Suomi on viime vuosina nostanut toistuvasti Kiinan viranomaisten kanssa esille kiinalaisten investointien houkuttelemisen maahamme. Myönteisinä piirteinä Kiinan kehityspankin edustajat vierailivat keväällä 2012 Suomessa, ja Espooseen perustettu suomalais-kiinalainen innovaatiokeskus on aloittanut toimintansa, Joutsen listaa saavutuksia.
Haasteena on se, ettei Suomesta tiedetä Kiinassa tarpeeksi.
– Sikäli kun Suomea tunnetaan, se nähdään Kiinassa puhtaana ja raikkaana sekä luonnonläheisenä maana. Suomi tunnetaan Kiinassa myös muun muassa korkean teknologian ja innovaatioiden maana sekä hyvien PISA-tulosten ansioista. Suomella on useimmille kiinalaisille hyvä kaiku, Joutsen sanoo.
Team Finland panostaakin Kiinassa myös aktiiviseen maakuvatyöhön. Loka-marraskuun vaihteessa Shanghaissa järjestettiin Radical Design Week -tapahtuma. Kyseessä oli Helsingin World Design Capitalin laajin ulkomainen satelliittitapahtuma, jossa esiteltiin suomalaista muotoilua.
– Radical Design Week oli erittäin laajapohjainen tapahtuma ja siinä mielessä kouluesimerkki Team Finland -työstä, Haapea kehuu.
– Tapahtuman ohjausryhmässä olivat mukana kaikki Shanghain suomalaistoimijat kuten esimerkiksi pääkonsulaatti, Tekes, Finnish Business Council ja paikalliset korkeakoulut, joilla on suomalaistoimintaa, Haapea jatkaa.
Ottamalla mukaan ohjausryhmään hyvin erilaisia tahoja varmistettiin, että Suomen mittakaavassa megaluokan tapahtumassa huomioitiin eri intressit.
Team Finland pyrkii myös edistämään kiinalaisten matkailua Suomeen. Arto Haapea toivoo, että Suomi satsaisi entistä enemmän matkailun edistämiseen.
– Kiinalainen matkailija ei säästä ollessaan ulkomailla. Meistä tuntuu, että mahdollisuudet ovat rajattomat.
Vientituotteet ja palvelut vahvistavat maakuvaa, ja toisaalta Vahva maakuva edistää vientiä.
Peruskoulu valttina
Espanjan Team Finland -verkostossa on kolme perustoimijaa: suurlähetystö, kulttuuri-instituutti ja Finpro. Toimijat tapaavat toisiaan joka toinen viikko.
– Eilenkin meillä oli kokous. Istuimme kaksi ja puoli tuntia, ja joka kerta syntyy jotain uutta, kertoo suurlähettiläs Markku Keinänen Madridista.
Perustoimijoiden lisäksi verkostossa vaikuttavat myös esimerkiksi Visit Finland Barcelona, espanjalais-suomalainen kauppakamari, Suomen kunniakonsulit sekä Aurinkorannikon suomalainen koulu. Koulutus kuuluukin designin ohella Espanjan Team Finlandin painopistealueisiin, ja Aurinkorannikon suomalainen koulu on ollut yhteistyössä mukana jo pitkään.
– Olemme viritelleet täällä koulutusosaamisvientihankkeita sekä Espanjaan että Latinalaiseen Amerikkaan, ja niissä koulu on ollut luonnollisena osana konsultointiapuna.
– Finpron toimeksiantojen myötä toimintaan mukaan on tullut myös it-hankkeita, Keinänen valaisee.
Tällä hetkellä Madridissa on esillä ekologisen muotoilun näyttely, joka tullee kiertämään myös muualla Espanjassa. Näyttelyn yhteydessä yritetään hyödyntää niitä kaupallisia mahdollisuuksia, joita suomalaiselle designille syntyy. Lisäksi kaupungissa päättyi juuri suomalaisen palvelumuotoilun näyttely.
– Olemme rakentaneet Team Finland -hankkeet niin, että meillä on yhteisiä intressejä, joissa voidaan linkata kulttuuri, talous ja suurlähetystö.
Espanja kärsii talousvaikeuksista, mutta Keinänen uskoo maan tulevaisuuteen.
– Maa on pystynyt parantamaan kilpailukykyään ja täällä on paljon erittäin hyvin toimivia yrityksiä, jotka näkyvät Suomenkin katukuvassa.
– Uudistusten myötä työmarkkinoille on tullut joustavuutta lisää ja yksityisen sektorin pa
Espanjan kauppa Latinalaiseen Amerikkaan kasvaa koko ajan ja vienti tulee kasvamaan tänä vuonna kaiken kaikkiaan yli kymmenen prosenttia.
– Kun luottamus taas palautuu markkinoille, ei sekään ole poissuljettua, että Espanjasta alkaisi tulla investointeja Suomeen.
Vaikka Team Finlandissa on mukana virkamiehiä, kieltää Keinänen jyrkästi, että sen mukana syntyisi uutta byrokratiaa ja hallinnollisia koukeroita.
– Byrokratian olemme nimenomaan halunneet estää. Kaikki me toimijat näemme tämän yhteistyön hyödyt. Ainoa hallinnollinen lisä, joka on Team Finlandin myötä syntynyt, on se että nykyään pidämme kokouksistamme pöytäkirjaa englanniksi.