24.3.2025 Kauppapolitiikka

Tuoko Mercosur-sopimus lisää vientiä?

Uutinen Mercosur-kauppasopimuksesta yllätti vuosikymmenten odottelun jälkeen. Sopimuksen voimaantuloon on kuitenkin vielä matkaa, mutta mukanaan se voisi tuoda piristystä Suomenkin vientiin.

Pekka Numminen Shutterstock

6. joulukuuta 2024 uutisoitiin, että EU ja Mercosur-vapaakauppavyöhykkeen jäsenet Brasilia, Argentiina, Paraguay ja Uruguay ovat päässeet sopuun kauppasopimuksesta.

Neuvottelut sopimuksesta aloitettiin jo 1999. Matkalla on ollut ylämäkiä, alamäkiä ja vuosien suvantovaiheita. Joko nyt ollaan maalissa, ulkoministeriön teknologian ja kestävän siirtymän yksikön päällikkö Kent Wilska?

– Ei olla, aikamoinen työ on vielä edessä, Wilska sanoo. Hän on ollut pitkään mukana EU:n ja Latinalaisen Amerikan lähentymisessä tavalla tai toisella.

Palataan ajassa 30 vuotta taaksepäin.

EU:n komissio näki 1990-luvun puolessa välissä, että maailmantalouden painopiste on siirtymässä Tyynenmeren molemmille rannoille ja EU:n kannattaisi tiivistää yhteistyötä Latinalaisen Amerikan maiden kanssa.

Meksikon ja Chilen kanssa saatiin aikaan kauppasopimukset melko sujuvasti, ja ne ovat jo kertaalleen modernisoitukin. Mercosur osoittautui paljon vaikeammaksi.

Pääongelma oli maatalous, EU:ssa maatalous on suhteellisen suojattua. Toisaalta Mercosur-maat ovat erittäin kilpailukykyisiä maataloushyödykkeiden tuottajia. Vastaavasti Mercosur-mailla on vahva perinne suojella omaa teollisuustuotantoaan tulleilla.

– Kysymys oli siitä, kuinka paljon EU olisi halukas avaamaan maataloustuotteiden markkinoitaan ja Mercosur vastaavasti teollisuustuotteiden markkinoita. Näitä kahta asiaa ei saatu millään soviteltua, Wilska muistelee.

Valmis sopimus jäi hyllylle

Neuvottelut keskeytettiin useiksi vuosiksi, kun kumpikin osapuoli vain huononsi tarjouksiaan. Tauon jälkeen neuvotteluita jatkettiin, ja sopimus saatiin lopulta puristettua kasaan 2019. Neuvotteluiden alkamisesta oli siis kulunut 20 vuotta.

– EU:n komissio ei tuonut koskaan sopimusta allekirjoitettavaksi, koska se ei olisi todennäköisesti mennyt läpi, Wilska sanoo.

Amazonilla paloi silloin tavallista enemmän metsää, ja sopimusta vastustavat maat käyttivät sitä hyväkseen. Ne esittivät, että jos sopimus hyväksytään, Amazonia palaa lisää.

– Siitä tuli eräänlainen keppihevonen erityisesti Ranskalle ja Irlannille, jotka olivat omasta maataloudestaan huolissaan. Totta kai oli oikeitakin ympäristöhuolia, mutta oli tämä aika läpinäkyvää. Alkuvuosina ympäristökysymykset eivät olleet juurikaan nousseet esille.

Sopimus oli siis periaatteessa valmis, mutta se ei edennyt minnekään.

Viisi vuotta hienosäätöä

Sitten vaihtui komissio. Ursula von der Leyen aloitti ensimmäisen kautensa Euroopan komission puheenjohtajana joulukuussa 2019.

Uusi komissio myöntyi siihen, että EU:n ja Mercosurin väliseen sopimukseen neuvotellaan lisäpöytäkirja, jossa vahvistetaan kestävän kehityksen ulottuvuutta.

– Tästä EU joutui toki maksamaan hintaa. Eihän se käynyt Mercosurille, että vain heille tulee lisävelvoitteita.

Mercosurin puolella neuvotteluissa viime vuodet mukana ollut Brasilian ulkoministeriön talous­, rahoitus- ja palvelupolitiikan osaston johtaja Philip Gough kertoo, että kaikki neljä
Latinalaisen Amerikan maata halusivat puristaa sopimuksen valmiiksi. Loppua kohti tahti tiivistyi.

Nopeuttivatko USA:n presidentiksi valitun Donald Trumpin protektionistiset puheet sopimuksen syntyä?

– En osaa sanoa. Brasilian osalta oli enemmän merkitystä sillä, että vuoden 2023 alussa presidenttinä aloittanut Lula da Silva oli hyvin päättäväinen sen suhteen, että sopimus saadaan valmiiksi, Gough kertoo.

Wilska puolestaan uskoo, että geopoliittinen tilanne vauhditti asioita.

– Sopimus ei ole paras mahdollinen, mutta se, että EU saa aikaan jotain isoa merkittävien kumppaneiden kanssa on jo jotain, Wilska sanoo.

Ei suuria muutoksia

Viime vuoden joulukuussa aikaan saatu sopimus on Wilskan mukaan hyvin suurelta osin sama, joka oli jo valmiina 2019.

– Neuvottelutulosta tuunattiin vähän, mutta todellisuudessa siihen ei tullut kovinkaan paljon muutoksia, Wilska sanoo.

Sopimukseen kirjattavat ympäristöasiat vaativat kuitenkin hiomista loppuun asti.

– Meidän täytyi löytää kestävästä kehityksestä sellaiset muotoilut, että ne sopivat yhteen Brasilian kehitystavoitteiden kanssa. Mielestäni pääsimme lopputulokseen, joka on oikeudenmukainen ja tasapainoinen kaikille osapuolille. Ainakin suurimmaksi osaksi, Gough toteaa.

Vaatiko EU jotain sellaista, johon Brasilia ei ollut valmis suostumaan?

– Sopimus tulee avaamaan muun muassa julkiset hankinnat myös EU-maille. Tässä halusimme, että Brasilian hallituksella on jonkin verran liikkumavaraa, Gough sanoo.

Matkaa on vielä

Seuraavassa vaiheessa sopimukseen tehdään oikeudelliset tarkastukset. Se tarkoittaa muun muassa sitä, että pykälät eivät saa olla keskenään ristiriitaisia. Sen jälkeen sopimus käännetään kansallisille kielille.

Koska useampi maa vastustaa sopimusta, edessä on hienovaraista EU-politiikkaa. Osa sopimuksen asioista kuuluu jäsenvaltioiden päätösvaltaan.

– Uskoisin, että sopimusta ei viedä eteenpäin kokonaisena könttänä, vaan siitä erotetaan väliaikainen kauppasopimus, joka on unionin toimivallassa. Sille riittää EU-maiden määräenemmistön hyväksyntä, Wilska kertoo.

– Jonkin tämänkaltaisen järjestelyn komissio joutuu tekemään, koska maatalouttaan suojelevat maat, Ranska etunenässä, ovat ilmoittaneet, että eivät tule sopimusta hyväksymään. Se riittäisi kaatamaan sopimuksen.

Jättämällä sopivasti asioita pois sopimus saadaan hyväksyttyä komission päätösvallalla. Ulkopuolelle voidaan jättää muun muassa investointisuoja, koska siihen liittyy jäsenvaltioiden päätettävissä olevia asioita. Mukana olisivat kuitenkin kaikki varsinaiseen kaupankäyntiin liittyvät asiat.

Jos asiat etenevät reippaasti, sopimus voitaisiin lähettää EU:n jäsenmaille hyväksyttäväksi tänä kesänä. Myös Mercosur-maiden pitää ratifioida sopimus omissa parlamenteissaan. Sopimus voitaisiin allekirjoittaa syksyllä, ja nopeimmillaan se voisi olla voimassa 2026.

Mitä Suomi hyötyy?

Jos ja kun sopimus saadaan voimaan, suurin hyöty Suomelle tulee olemaan tavarakaupan vapautuminen. Koneissa ja laitteissa voi olla tällä hetkellä 30 prosentin tullit. Tietyt tuotekategoriat vapautettaisiin välittömästi, joillakin olisi siirtymäaika, jopa yli 15 vuotta. On myös tuotteita, joilla tullimaksut säilyvät.

– Noin 90 prosenttia teollisuustuotteista on vapautumassa tulleista. Jos olisimme halunneet esimerkiksi 97 prosentin kattavuutta, maatalouden kanssa olisi pitänyt tehdä huomattavasti enemmän myönnytyksiä. Jouduimme laskemaan kunnianhimon tasoa, Wilska pohtii.

Useat isot suomalaisyhtiöt toimivat jo nyt Mercosur-alueella. Suomalaisilla puunjalostus­yrityksillä on tehtaita Brasiliassa ja Uruguayssa. Valmet aloitti traktorien valmistuksen Brasiliassa jo 1960.

– Voihan olla, että joillakin yhtiöillä kilpailu vain kovenee, kun ne ovat aikaisemmin olleet suojassa tullimuurin takana, Wilska arvelee.

Myös palvelukauppa on vapautumassa. Kent Wilskan mukaan Suomi voisi olla vahva esimerkiksi tietoliikenteen ja erilaisten digitaalisten palvelujen tarjonnassa.

Latinalaisessa Amerikassa politiikka on perinteisesti ollut tuulisempaa kuin Euroopassa. Onko mahdollista, että mieli EU:n ja Mercosurin väliseen kauppasopimukseen muuttuu, kun hallinto vaihtuu?

– Sopimukset on tehty vuosikymmeniksi. Ne on tehty valtioiden, ei tällä hetkellä virassa olevien hallintojen kanssa, Wilska sanoo.