Suomessa on käynnissä energiantuotannon iso muutos. Olkiluoto 3:n rakentamisvuosina paljon pienemmällä kohulla maahan on noussut satoja tuulivoimaloita ja lisää päästötöntä energiantuotantoa on valmistumassa kiivaaseen tahtiin.
– Ei tämä ole vain tuulivoiman tekemistä, tämä on Suomen seuraava teollistamisaskel. Jotta se voidaan ottaa, siihen tarvitaan valtavasti sähköä. Vihreä, edullinen ja toimintavarma sähkö tekee mahdolliseksi muun toiminnan, Jukka Ruusunen sanoo.
Kantaverkkoyhtiö Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruususen usko pohjautuu sille, että maailmanlaajuisesti alkaa löytyä markkinoita tuotteille, joiden tuotanto ei aiheuta hiilidioksidipäästöjä. Tämä koskee myös tuotteita, joiden valmistamista on totuttu pitämään runsaasti ilmastoa kuormittavina kuten terästä ja kemianteollisuuden valmisteita.
– Ei Suomi pärjää likaisessa bulkkituotannossa. Yhtiöt, jotka eivät ole puhdistamassa tuotantotapojaan, niitä ei ole jatkossa olemassa. Ja mistä löytyy sähköä, joka on puhdasta, halpaa ja toimitusvarmaa? Suomi ja Pohjois-Ruotsi ovat Euroopassa aivan ylivoimaisia. Suomi on nyt hunajapurkki ulkomaisille investoinneille.
Tuulivoimaa rakennetaan Suomen lännen puoleisiin osiin, Itä-Suomi on jäänyt paitsioon tutkavalvonnan tarpeiden johdosta. Ruusunen painottaa, että kehitys voi vaurastuttaa koko maata.
– Kakku voidaan tehdä valtavan suureksi ja siitä koituu hyvää laajalle yhteiskuntaan. Tämä on tärkeä koko Suomen teollisuudelle. Se tuo työpaikkoja ja kaikesta kertyy verotuloja.
Myötätuulta kehitykselle antaa myös se, että Euroopassa halutaan irrottautua liiallisista riippuvuuksista, muotoillaan se sitten vaikka strategiseksi autonomiaksi. Pian nähdään myös, kuinka paljon hiilitullit vaikuttavat tuotevirtoihin ja investointien suuntautumiseen. Hiilitullien parivuotinen testijakso alkaa tänä syksynä.
Suunta on muuttunut nopeasti. Ei niin kovinkaan kauaa sitten tutuksi tuli hokema, kuinka mittava teollinen toiminta kuuluu vanhaan maailmaan, Suomen tulevaisuus on palveluiden tuottamisessa. Nyt tänne on suunnitteilla historiallisen paljon uutta sähköntuotantoa ja sitä hyödyntäviä tuotantolaitoksia.
Samalla vanhat lainalaisuudet murtuvat. Tuotannon kasvun ja päästöjen välillä on aiemmin ollut vahva positiivinen – ilmaston kannalta vahvasti negatiivinen – korrelaatio. Tämä muuttuu, jos teollisuus perustuu jatkossa joko suoraan päästöttömän sähkön tai sillä tuotetun vedyn käyttöön.
Maatuulivoima valttina
Se miksi Suomi voi edetä vihreän siirtymän kärjessä johtuu Ruususen mukaan poikkeuksellisen hyvistä tuuliolosuhteista.
– Ei Suomella ole aikaisemmin ollut kilpailuetua sähköntuotannossa, ennen kuin maatuulivoima tuli valikoimaan, hän sanoo.
Valttikortit Suomen käteen jaettiin muualta.
– Tuulivoimateknologian kehityksestä voimme kiittää saksalaisia ja heidän isoja rahojaan. Tuulivoimaloiden koko kasvoi merkittävästi, se pani suomalaisen tuuliatlaksen täysin uusiksi.
Samalla Ruusunen antaa tunnustusta hallitusohjelmalle.
– Jos maatuulivoiman rakentamiseen olisi laitettu lisärasitteita, investoinnit menisivät Ruotsiin. Ja jos ei olisi maatuulisähköä, silloin ei olisi nyt näkyvissä olevaa tulevaisuutta.
Toisaalta niillä valttikorteilla voitiin heti pelata, koska pelikenttäkin oli valmiina. Vahva sähkön kantaverkko on Suomen kilpailuetu, jota muualla ei hetkessä kurota umpeen. Sellaisen rakentaminen vaatii vähintäänkin vuosikymmenen.
– Ne maat pärjäävät, joilla on vahva infra. Sen takia me päihitämme amerikkalaiset, siellä infra on surkeaa, sähkökatkoja on koko ajan.
Työ- ja elinkeinoministeriön osastopäällikkö Riku Huttunen näkee Suomella olevan muitakin etuja vihreän siirtymän investoinneista kilpailtaessa. Täällä on tilaa lisätä puhtaan energian tuotantoa ja teollisia investointeja, toisin kuin tiheästi asutussa Keski-Euroopassa. Myös puhtaan veden riittävyys on monelle teolliselle investoinnille keskeistä. Lisäksi Suomessa on monissa tuotantoprosesseissa tarvittavia kriittisiä mineraaleja.
Investoijat painottavat toimintaympäristön vakautta ja sääntelyn pysyvyyttä sekä laatua. Huttunen muistuttaa, että vaikka iso osa toimintaa määrittelevistä raameista tulee EU:sta, ne voidaan toimeenpanna monella tavalla. Oleellista on, ettei investointiympäristöä romuteta hätäisillä päätöksillä.
– Meidän pitää pitää kiinni ennustettavuudesta ja vakaasta toimintaympäristöstä. Täällä ei tule niin isoja poliittisia linjanvaihteluja kuin esimerkiksi jo Ruotsista löytyy, Huttunen sanoo.
Sijoittajien kokemaa turvaa kasvattaa Nato-jäsenyys, ja uskoa vahvistaa myös hallitusohjelman linjaus luvituksen sujuvoittamisesta.
Energia omaan käyttöön
Sekä Huttunen että Ruusunen painottavat, että energia – päästötönkin – on syytä pitää ”vain” tuotantopanoksena, ei lopputuotteena. Sen ansiosta täällä voidaan siirtyä arvoketjussa ylöspäin ja tuottaa korkeamman jalostusasteen tuotteita.
– Meidän ei pidä ryhtyä muiden maiden vedyntuottajaksi. Satsaukset pitää pistää meidän oman yhteiskuntamme ja erityisesti energiaintensiivisen teollisuuden vähähiilistämiseen, esimerkkeinä vaikkapa teräksen valmistus ja öljynjalostus. Niissä tarvitaan fossiilivapaata vetyä, Huttunen linjaa ja vahvistaa viestiä naputtamalla pöytää.
Yhtä päättäväisesti esiintyy Ruusunen.
– Ei meistä voi tulla banaanivaltio, joka tuottaa muille sähköä ja vetyä. Jalostusarvo kannattaa tehdä täällä, jolloin myös työpaikat syntyvät tänne. Siitä tulee se vihreä-Suomi.
Isoilla omat säännöt
Silti muutkin maat himoitsevat vihreän siirtymän investointeja. Peli ei ole aina reilua, hankkeista kilpaillaan lupaamalla tukia. Saksa ja Ranska ovat näyttäneet huonoa esimerkkiä, eikä USA tässä kilpailussa kalpene.
Riku Huttusen mielestä EU on lyönyt yli vastatessaan Yhdysvaltojen IRA-elvytyspakettiin. Hänen mukaansa Pohjoismaiden ja Hollannin muodostama liberaali leiri olisi kipeästi kaivannut Britanniaa tasapainottamaan politiikkaa EU:ssa.
– On suuri huoli, että tämä kriisien myötä vapautettu elvytyslinja jatkuu EU:ssa pitkään. On selvää, että Suomi ei pysty kilpailemaan isoista hankkeista tuilla. Me kilpailemme toimintaympäristöllämme ja uutta kehittävillä innovaatiotuilla. Leväperäiset tuet aiheuttavat tehottomuutta talouteen. Pahimmillaan tukien avulla hankkeista toteutuvat poliittisesti valitut, eivät parhaat.
Tukidopingia vastaan taistelemista vaikeuttaa se, että Maailman kauppajärjestö WTO on tällä hetkellä heikko. Sieltä ei reilumpaan kilpailuun ole juuri odotettavissa apua, silti Huttunen uskoo parempaan.
– Jaksan luottaa siihen, että EU:ssa tämä löysä linja ei voi jatkua. Jäsenvaltioilla ei ole tähän varaa, ja on oletettavaa, että komissio lähtee vähitellen taas tiukentamaan valtiontukivalvontaa. Monet isot tapaukset etenevät tuomioistuimiin, mistä löytyy lopullinen linja. Äkkiä laivaa ei käännetä, mutta uskon että järkevämpään suuntaan mennään.
Yli sadan miljardin suunnitelmat
Elinkeinoelämän keskusliitto EK on kerännyt dataa Suomen vihreistä investoinneista. Mukaan on hyväksytty hankkeet, jotka pyrkivät vähentämään päästöjä tai joille vihreä siirtymä toimii liiketoiminnallisena ajurina.
Tämänhetkinen saldoluku näyttää 155 miljardia, sen arvosta vihreän siirtymän investointeja suunnitellaan toteutettavaksi kymmenen vuoden kuluessa. Luku on valtava, tavanomaisesti kaikki teolliset investoinnit Suomessa ovat kymmenen miljardin euron luokkaa vuodessa.
– Puhumme järkyttävän suuresta investointiaallosta. Tämä osoittaa, että Suomi on todella hyvissä asemissa, sanoo Janne Peljo Elinkeinoelämän keskusliitosta.
Alkuvaiheessa investoinnit painottuvat puhtaan sähkön tuottamiseen. Sitä seuraa sähköintensiivisen teollisuuden investoinnit terästeollisuuteen, vetytalouteen ja akkualaan sekä laajaan kirjoon muita aloja.
– Se, miksi investointeja suunnitellaan juuri Suomeen, pohjaa huokeaan ja päästöttömään sähköön.
Kasvu kumuloi kasvua. Monet vihreän siirtymän hankkeet aikaansaavat myös tavanomaisia investointeja. Aktiivisuuden kasvu heijastuu läpi koko talouden, myös palvelusektorille.
Epäilijät ovat kyseenalaistaneet hankkeiden toteutumisen. Ehkä oleellisia eivät kuitenkaan ole yksittäiset hankkeet ja miljardit, vaan kokoluokka ja kehityksen suunta.
– Olennainen kysymys on, miten me saamme mahdollisimman suuren osan näistä toteutumaan Suomeen, Peljo sanoo.
Tukikilpailuun Suomi ei lähde, joten investointiympäristön houkuttelevuudesta on huolehdittava muilla keinoin. Päästöttömän sähkön riittävyyden lisäksi luvitusprosessien on oltava sujuvia ja ennakoitavia, tki-panostusten riittäviä ja osaavia työntekijöitä saatavilla.
Peljo painottaa, että onnistuminen on omissa käsissämme. Hyvää ei koituisi vain Suomelle.
– On pyrittävä viemään päästötehokkaita ratkaisuja mahdollisimman suuressa mittakaavassa maailmalle. Silloin saisimme itse vientitulot ja pystyisimme samalla auttamaan muita maita vähentämään päästöjään.
Miljoonan tonnin päästövähennys
Yksi isoja investointisuunnitelmia tehneistä yrityksistä on Ren-Gas. Vasta kaksi vuotta sitten perustettu yhtiö ei ole kainostellut, vuoteen 2030 ulottuvia suunnitelmia on jo kahden miljardin edestä.
Yhtiö rakennuttaa Suomeen puhtaiden P2X-kaasupolttoaineiden tuotantoverkoston. Sen tuottamilla uusiutuvilla polttoaineilla voidaan korvata 250 miljoonaa litraa fossiilista tuontidieseliä, mikä vastaa viidesosaa maan raskaan liikenteen kulutuksesta. Samalla hiilidioksidipäästöistä voidaan leikata miljoona tonnia. Prosessin energialähteenä Ren-Gas käyttää tuulivoimaa.
Toimitusjohtaja Saara Kujalan mukaan vauhdikkaassa liikkeellelähdössä on näkynyt halu saada nopeasti aikaan päästövähennyksiä raskaassa tieliikenteessä sekä meriliikenteessä.
Lentävään lähtöön saatiin mukaan rahoittajaksi vahvan teollisuustaustan omaava Ilkka Herlin ja viime joulukuussa yhtiö sai merkittävän rahoituksen saksalaiselta vakuutusjätiltä Allianzilta.
– Yhtiö on konservatiivinen sijoittaja ja se perkasi tarkkaan läpi meidän tekemisemme. Allianz oli käynyt läpi sata vetyfirmaa, Ren-Gas oli ensimmäinen, johon se investoi. He näkevät hankkeittemme olevan turvallinen sijoituskohde ja tuovan pitkäaikaista tuottoa. Saamamme rahoitus on tuonut mahdollisuuden kasvattaa yhtiötä, Kujala sanoo.
Ren-Gasin ensimmäiset laitokset Tampereella ja Lahdessa ovat toiminnassa jo vuonna 2026, Kotka, Pori ja Mikkeli seuraavat heti perässä.
– Meille on tullut mahtavia energiayhtiökumppaneita. Energiayhtiölle on hyvin kiinnostavaa, että tuotantoprosessistamme syntyy lämpöä, josta pystymme tuottamaan kustannustehokkaasti kaukolämpöä.
Muutenkin Suomessa toimiminen on maistunut.
– Olen tehnyt pitkään hankekehitystä Singaporessa. Sen perusteella arvostan todella paljon, kuinka käytännönläheistä, ratkaisukeskeistä ja suoraviivaista on toimia Suomessa, Kujala sanoo, muttei poissulje mahdollisuutta toteuttaa hankkeita jossain vaiheessa myös ulkomailla.