Ulkomaankauppaa etsimässä
Vientiyritys voi perustaa toimintansa miljardi-investointiin, muita parempaan tekemiseen tai ainutlaatuiseen ideaan.
Tähän sen piti tulla, Sorsasaloon Kallaveden rantaan Kuopion keskustan läheisyyteen. Finnpulp Oy:n suunnitelmat jättimäisestä 1,6 miljardin euron biotuotetehtaasta törmäsivät kuitenkin korkeimman hallinto-oikeuden päätökseen. Sen mukaan ympäristövaikutukset olisivat olleet sallittua suuremmat.
Suuret olisivat olleet myös muut vaikutukset. Tehdas olisi Finnpulpin mukaan tuonut Suomeen 3 400 työpaikkaa, joista 1 500 Pohjois-Savoon. Lisäksi tehtaan moninaiset vaikutukset olisivat ulottuneet niin biosähkön tuotannon kuin vientitulojenkin kasvuun.
Metsäteollisuuden hankkeet eivät kuitenkaan ole loppuneet Finnpulpin vastoinkäymisiin. Päinvastoin, käynnissä on melkoinen investointiaalto. Metsä elättää jatkossakin monia.
Mutta eivät ponnistelut viennin kasvattamiseksi tyssää yhteen oikeuden päätökseen. Kuopion alueen kauppakamarin tavoitteena on tuplata alueen vientiyritysten määrä noin viiteensataan vuosikymmenen loppuun mennessä.
Elinvoimaa alueelle
Kauppakamarin toimitusjohtaja Kaija Savolainen ja puheenjohtaja Jere Räisänen ovat valmiina kertomaan alueen yrityksistä ja niiden kansainvälistymispyrkimyksistä. Tapaamispaikkana on Kuopiosta sadan kilometrin päässä Varkaudessa sijaitseva yritystalo Navitas. Rakennuksen valomainoksissa on tuttuja nimiä kuten Andritz, ABB, Honeywell ja Stora Enso.
Kaija Savolainen vahvistaa vaikutelman, alueelta löytyy isoja vientialoja edustavia yrityksiä, erityisen vahvaa on energiateknologiaosaaminen. Savolainen Savolainen haluaa kuitenkin tuoda esiin yrityskannan moninaisuuden.
Miksi sitten kampanja vientiyritysten määrän tuplaamiseksi?
– Alueella on vahva tahto kasvaa ja kehittyä. Kun syntyy vientiä ja työpaikkoja, generoimme hyvinvointia koko alueelle. Täällä on mahdollisuus tarjota ihmisille hyvä elämä monelta puolelta tarkasteltuna, Savolainen perustelee.
– Haluamme muuttaa bisneskulttuuria kasvuhakuisemmaksi. Olisi hienoa, jos koko Suomeen saataisiin enemmän kasvavia yrityksiä. Sitä kautta avautuu isommat markkinat niin työntekijöille kuin myynnillekin, Jere Räisänen lisää.
Kauppakamarilla on vireillä suunnitelma, jossa vuosittain otetaan kolmisenkymmentä yritystä mukaan vientipolulle. Aluksi selvitetään yrityksen osaamistaso, minkä jälkeen kehitetään osaamista ja sparrataan viennin käynnistämisessä sekä kehittämisessä.
Kasvunvaraa riittää, viime vuonna Etelä- ja Pohjois-Savon osuus Suomen tavaraviennistä oli Tilastokeskuksen mukaan 3,2 prosenttia.
Tällä hetkellä alasta riippumatta monet yritykset painivat samojen asioiden kanssa.
– Osaavan työvoiman saatavuus on kasvanut tosi isoksi ongelmaksi, erityisesti ohjelmistoalan osaajia kaivataan lisää myös soveltaviin tehtäviin. Toinen iso pullonkaula täällä on logistiikka. Tämän alueen väyläinvestointeihin pitäisi panostaa, kuten Itärataan. Eivätkä valtatie 5 ja muu tieverkko palvele meidän teollisuuttamme niin hyvin kuin pitäisi, Savolainen listaa.
Kompastelujen kautta kasvuun
Jere Räisäsen oma tarina voi toimia kansainvälistymiseen tähtäävien yritysten kannustajana. Ammattikoulusta valmistuttuaan vuonna 2002 hän perusti kaverinsa kanssa kotipaikkakunnalleen Varkauteen urakointi- ja kunnossapitoalan yrityksen.
Liiketoiminta kasvoi pikkuhiljaa ja vuosien kuluessa toiminta ammattimaistui, yritykseen tuli ulkopuolinen toimitusjohtaja, hallituksen jäsen sekä sijoittajia. Noviisivuosien jälkeen tavoitteeksi asetetun 20 miljoonan euron liikevaihdon saavuttamisen jälkeen uudeksi etapiksi asetettiin 100 miljoonaa. Nyt Elcoline Groupilla on toimintaa Suomessa 17 paikkakunnalla ja työntekijöitä 500.
Kansainväliseen toimintaan yritys pääsi oikeastaan kotikentällä, kun isoilla työmailla suurten asiakasyritysten työntekijät olivat laajasti eri kansallisuuksia.
– Minä lasken sen vienniksi, koska lähetimme toiminnasta laskut ulkomaille, Räisänen sanoo.
Vuonna 2008 yritys aloitti työt myös Ruotsissa, 2014 vuorossa olivat globaalit huoltosopimukset ja niiden myötä työt ympäri maapalloa.
– Nyt voi olla vaikka 20 maata vuodessa, missä käydään töissä. Tosin korona on tuonut tähän omat vaikeutensa.
Globaalisti toimivat suomalaiset asiakasyritykset olivat jo asettaneet vaatimustason korkealle. Jokaisessa maassa ja kulttuurissa on kuitenkin omat erityispiirteensä, joissa on Räisäsen mukaan ollut opettelemista. Matkan varrella on tapahtunut tietysti myös kömmähdyksiä.
– Mahtavia tilaisuuksia oppia, Räisänen nauraa. Hän sanoo, että pitää hyväksyä vastoinkäymisten kuuluvan asiaan, niitä ei kannata pelätä.
Yrityksille on kansainvälistymispyrkimyksiin tarjolla monenlaista apua, muun muassa Business Finlandilta ja ELYiltä. Lopulta Räisäsen mukaan kaikki on kuitenkin kiinni omasta tahdosta.
– Ei siitäkään tule mitään, että ollaan vain tukien perässä. Itsellä pitää olla aito halu kansainvälistyä.
Monta tietä maailmalle
Korona on tuonut monille yrityksille vaikeuksia, mutta se on myös tasoittanut tilannetta kansainvälisillä markkinoilla, kun kaikki yritykset ovat joutuneet turvautumaan entistä enemmän etäyhteyksiin.
Näin voi päätellä varkautelaisen Dream Circus -yhtiön toimitusjohtaja Petra Ryyminin puheesta. Dream Circus valmistaa suomalaisten suunnittelijoiden kuoseista kankaita, vaatteita ja sisustustuotteita.
Tilanteen muuttumista kuvaa se, kuinka yrityksen ensikontakti Japaniin oli neljä vuotta sitten, mutta ensimmäiseen vastauksen saamiseen meni puolitoista vuotta, ja saman verran seuraavaan vastaukseen. Sitten korona-aikana etäyhteyksillä asiat lähtivät edistymään.
– Korona on helpottanut tämäntapaista asiakkaiden tavoittelemista, Ryymin sanoo.
Tänä syksynä Dream Circus on hybridimallin mukaisesti läsnä Japanissa Suomen suurlähetystön alueella sijaitsevassa Metsäpaviljongissa. Tuotteet ovat esillä showroomissa, ja potentiaalisten asiakkaiden varalta Petra Ryymin on neuvotteluvalmiudessa videoyhteyden välityksellä. Yrityksen edustaja hoitaa japaninkielistä asiakaspalvelua sosiaalisen median kanavissa ja pyörittää some-tilejä.
Muitakin isoja asioita on meneillään yrityksessä, joka Ryyminin mukaan on kasvanut pienestä ”hippastelusta” takkahuoneessa varteenotettavaksi liiketoiminnaksi. Hän korostaa, ettei tarvitse olla suuri Suomessa, että voi katsoa maailmalle.
– Suomessa ei yksinkertaisesti riitä asiakasmassaa vaatteisiin ja pukeutumiselle perustuvalle bisnekselle, jos yritys haluaa kasvaa kymmenen miljoonan liikevaihtoon, Ryymin perustelee yrityksensä ratkaisuja.
Maailmalle Dream Circus etenee montaa tietä. Markkinakartoituksen perusteella tähtäin on vahvasti Japanissa ja Pohjois-Amerikassa, ja tuotemerkki on rekisteröity Euroopassa, USA:ssa ja toivottavasti pian myös Japanissa.
Yksi kanavista on Amazonin verkkokauppa, mutta Ryymin ei anna sen yli 250 miljardin euron liikevaihdon sokaista. Kuluttajien rahoista verkkokaupassa kilpailee Amazonin mukaan 45 miljoonaa tuotetta.
– Nyt on tärkeintä, että me saamme rekisteröityä tuotemerkkimme sinne, ettei kukaan muu voi myydä tuotteitamme omissa Amazon-tileissään. Tämä turvaaminen on tärkeintä. Tässä bisneksessä tuotemerkki, brändi ja tunnettuus on se juttu, millä me tulemme tekemään rahan, se ei tule pelkästään valmistamalla itse tuotteita.
Iso ponnistus yritykselle on myös oman verkkokaupan kehittäminen. Rima on asetettu korkealle, sillä käynnissä on virtuaalisen sovituksen pilotti. Virtuaalisessa sovituskopissa asiakas ottaa itsestään mitat, jonka jälkeen verkkokauppa tarjoaa hänelle sen mukaisia vaatteita, joita voi sovittaa omien mittojen mukaiselle virtuaalihahmolle. Tarkoitus on avata lähiaikoina myös japaninkielinen verkkokauppa.
Isona ongelmana kansainvälistymistä aloittavalle yritykselle Ryymin näkee sen, että toiminnan pyörittäminen ja kehittäminen on jatkuvaa kipuilua rahan kanssa.
– Emme saaneet lainaa pankista, mutta onneksi Finnvera uskoi meihin.
Korona koettelee
Palataan Varkaudesta takaisin Kuopioon. Siellä odottaa Satu Nisu, jonka showroomissa on esillä hänen suunnittelemiaan omaperäisiä tekstiilitöitä, jotka eivät pääse edukseen pelkissä valokuvissa, eivätkä sanatkaan kykene niitä tyhjentävästi kuvaamaan.
Idean Satu Nisu sai luonnossa liikkuessaan, hän halusi tehdä vilttiin samankaltaisia kolmiulotteiselta näyttäviä pintoja kuin ympärillään näki: kaarnaa, sammalta, hiekkaa ja kaikkea muuta. Idea konkretisoituu tekstiiliksi, kun kangaspuiden loimiin sidotaan satoja ja tuhansia noin viidensentin läpimittaisia ympyränmuotoisia kangaspaloja. Näin tehtyä tekstiiliä voi käyttää vilttien lisäksi myös esimerkiksi seinissä ja huonekaluissa.
Kun Satu Nisu esitteli tekemänsä tekstiilin sisustussuunnitteluopintojen alkumetreillä, tie yrittämiseen aukeni.
– Opettajani Kaisa Blomstedt sanoi, että minusta ei tule sisustussuunnittelijaa, koska minä olen luonut sellaisen aarteen, jota pitää lähteä viemään eteenpäin. Kaisa auttoi minua brändin rakentamisessa, kontaktien luomisessa ja yrityksen perustamisessa, Nisu muistelee.
Hän sanoo tienneensä heti, että tähtäimeen on otettava kansainväliset markkinat, koska suomalaisena käsityönä tehdyt tunnit pitää hinnoitella tuotteeseen.
– Kansainvälisillä markkinoilla kukaan ei kysy miksi tuote maksaa sen verran. Siellä arvostetaan suomalaista käsityötä. Jos viltti maksaa 2 000 euroa, suomalaiset ajattelevat, että se on ryöstö.
Satu Nisu Design Oy toi tuotteensa julki vuoden 2017 Habitaressa ja vastaanotto oli mairitteleva. Se kannusti palkkaamaan agentin edistämään yhteistyösopimuksia.
Nisu lähti itsekin myyntityöhön maailmalle. Hänelle tuli yllätyksenä, että muualla bisneksenteossa eivät päde kaikki samat lainalaisuudet kuin Suomessa.
– Esimerkiksi Dubaissa minulle paikallinen liikemies sanoi, että tyttö hyvä, et sinä voi tulla tänne tekstiilin kanssa ja ruveta sitä myymään. Täällä on käytävä kerran pari vuodessa näyttämässä naamaa ja luotava suhteita. Vasta noin kuuden vuoden kuluttua, kun on päässyt piireihin, on mahdollista tehdä kauppaa, Nisu puistelee päätään.
Vuoden 2020 piti olla Nisun kansainvälistymisvuosi, jolloin yhteistyössä portugalilaisen huonekaluja valmistavan luxusbrändin kanssa kehitetty tuote piti tulla julki. Saman vuoden kohokohtana kalenterissa oli Dubain EXPO2020 -maailmannäyttely, jossa Suomen paviljongissa on esillä yli 30 neliötä Nisun tekemää tekstiiliä. Sen oli tarkoitus olla ovi isoon maailmaan, sillä näyttelyyn oli ilmoittautunut yli 190 maata ja paikalle odotettiin 25 miljoonaa vierasta.
Mutta sitten iski korona. Kaikki peruuntui.
– Kaikki se, mitä olin tehnyt kolmen vuoden aikana ei toteutunutkaan, matto vedettiin jalkojen alta, Nisu sanoo ja kuulostaa väsyneeltä ja turhautuneelta.
Vastaiskut ovat lyöneet kipeästi, mutta eivät lannistaneet. Nisu päätti ottaa vauhtia tikapuiden alimmalta askelmalta. Hän lähti tavoittelemaan kotimaisia asiakkaita, perusti Kuopion keskustaan showroomin ja alkoi kutsua sinne potentiaalisia asiakkaita. Nyt kauppakin on käynyt.
– Minulla on sata ideaa – ei riitä – miljoona ideaa, mitä haluaisin tehdä ja kenen kanssa haluaisin tehdä yhteistyötä.
Satu Nisu tietää, että yksi merkittävä tilaus voi muuttaa tilanteen kertalaakista.
– Tai yksi oikea kontakti. Ihmisistähän tämä on kiinni.
Maailmannäyttely Dubaissa toteutetaan nykytietämyksen mukaan 1.10.2021–31.3.2022.
Vieremän ihme on poikkeus Suomen vientiteollisuuden kartalla.