FacebookTwitterEmail

uncategorized

12.01. 2012

Ministerin mietteet: Alexander Stubb

Kiinan kohdalla emme voi enää puhua ainoastaan kasvavasta vientimarkkinasta. Globalisoituville yrityksille Kiinasta on tullut uusi kotimarkkina ja jalansija Aasian muille kasvualueille. Kiina on muuttumassa vaiheittain teknologiaa tuovasta maasta yhä vahvemmin teknologian kehittäjäksi
Teksti: Alexander Stubb, Eurooppa- ja ulkomaankauppaministeri

Kiinan kasvava rooli maailmankaupassa
 

Maailmantalouden ja -politiikan rakennemuutos on nopeaa ja syvenee entisestään: kehittyvät markkinat porskuttavat länsimaiden polkiessa enemmän tai vähemmän paikallaan. Osassa kehittyviä markkinoita puhutaan jo ylikuumenemisesta. Vuoden 2008 jälkeen kaksi kolmasosaa maailman kysynnän kasvusta on ollut Aasiassa, ja ennusteiden mukaan taloudellinen siirtymä kohti uusia markkinoita jatkuu.

Myös maailmankauppa on muuttunut. On syytä unohtaa vanhat merkantilistiset periaatteet, joiden mukaan vienti on hyvä ja tuonti huono. Esimerkiksi Nokian Kiinassa valmistetun ja USA:ssa myydyn älypuhelimen lisäarvosta kolmannes päätyy Suomeen. Maailmankaupan toimiessa kaikki voittavat.

Nyt pelin rakentamiseen tarvitaan uusia ideoita. Läntisten teollisuusmaiden joukkueet eivät ole varmoja pelitaktiikastaan. Ne joutuvat miettimään, tehdäänkö Kiinan kanssa yhteistyötä vai ollaanko napit vastakkain? Kiina voisi ottaa pelissä enemmän vastuuta ja tuoda ryhtiä maailmankaupan kaukaloon. Se piristäisi WTO-turnausta ja toisi kaivattua uskottavuutta peliin.

Kiina liittyi WTO:n jäseneksi kymmenen vuotta sitten tiukoin ehdoin ja sitoi tullinsa monia maita alhaisemmalle tasolle. Nyt, kun Kiinan sopeutumisjakson voidaan katsoa olevan ohi, olisi asetelmaa tarkasteltava uudelleen. Kiina on toiminut WTO:n jäsenenä pragmaattisesti ja rakentavasti. Se ei kuitenkaan vielä ole ottanut järjestössä painoarvoaan vastaavaa roolia. Olisi toivottavaa, että Kiina kantaisi näkyvämmin vastuuta globaalia kauppaa rakentavasta monenkeskisestä prosessista.

Kiina on kauppajärjestössä osittain ristiriitaisessa asemassa. Se on sekä johtava kehitysmaa että kasvava teollisuusmaa ja talousmahti. Kiinan olisikin valittava, minkä roolin se haluaa ottaa ja miten se haluaa profiloitua.

Eurooppa ja euroalue kärsivät velkakriisistä. Euroopan taloushuolet heijastuvat myös Kiinaan, sillä EU on Kiinalle tärkeä vientimarkkina. Viennin tyrehtyminen näkyy nopeasti Itä-Kiinan kasvualueilla. Kiinalla on haasteita kotimarkkinoillaan, kuten inflaatio ja paikallishallintojen velkaantuminen, mutta Euroopan tilanne ei ole maalle yhdentekevä.

USA:n talous on säästöliekillä, joten Kiinan reaktiot kiinnostavat niin Brysselissä kuin Washingtonissakin. Vahvistaako Kiina kansainvälistä rooliaan? Vai vetäytyykö se rakentamaan kotimarkkinoitaan ja ohjaa resurssit muun muassa kotimaisen kysynnän tervehdyttämiseen ja palvelusektorinsa kehittämiseen?

Investointien suunta on toistaiseksi ollut kohti Kiinaa, mutta Kiina on viime vuosina etsinyt kasvunsa tueksi muun muassa raaka-aineita ja uutta teknologiaa maailmanmarkkinoilta. Lienee vain ajan kysymys, milloin sen ulkomaille suuntautuvat investoinnit ylittävät investoinnit Kiinaan. Tässä taloustilanteessa Kiinalla on varaa valita ja mahdollisuus ottaa takaisin paikkansa maailman kauppajärjestelmän johdossa – ehkä paljon odotettua nopeammin.

Kiinan talouden kasvu on ollut huikeaa jo 30 vuotta, ja sitä on näkemättä vaikea ymmärtää. Vierailin itse Shanghaissa ensimmäistä kertaa lokakuussa ja olin suoraan sanottuna äimän käkenä. Shanghain apulaiskaupunginjohtaja kertoi minulle, että Shanghain kasvu – noin yhdeksän prosenttia – on Kiinassa vielä vähän.

Kiinan talous kasvanee seuraavat 20 vuotta seitsemän prosentin vuosivauhtia. Kiinan osuus maailman BKT:sta lienee vuonna 2030 jopa 20 prosenttia ja maailman kokonaiskaupasta 15 prosenttia. Kiinassa on jo 70 miljoonaa yritystä, ja 480 Fortune 500 -listan yrityksistä toimii Kiinassa. Kiinan valuuttavaranto on 3 200 miljardia dollaria.

Tätä kehitystä voi seurata vierestä tai siitä voi yrittää saada osansa. Kiinaa, tai edes sen yhtä monista miljoonakaupungeista ei voi valloittaa sähköpostin välityksellä. Markkinoilla on oltava läsnä. Niinpä suomalaisten yritysten määrä Kiinassa kasvaa nopeasti, panokset suurentuvat ja investointiemme määrä lähentelee jo 10 miljardia euroa. Yrityksemme eivät enää mene Kiinaan halpojen tuotantokustannusten perässä vaan asiakkaiden luokse.

Kiinan kohdalla emme voi enää puhua ainoastaan kasvavasta vientimarkkinasta. Globalisoituville yrityksille Kiinasta on tullut uusi kotimarkkina ja jalansija Aasian muille kasvualueille. Kiina on muuttumassa vaiheittain teknologiaa tuovasta maasta yhä vahvemmin teknologian kehittäjäksi.

Kilpailu Kiinan markkinoilla on kovaa ja yhä enemmän paikallisia toimijoita vastaan. Tästäkin syystä paikallisen tuotekehityksen merkitys ja tuotteiden lokalisointi on yhä tärkeämpää.

Kiinan osuus yritystemme liikevaihdossa kasvaa voimakkaasti. Edellisen taantuman aikana monen suuryrityksemme tukijalkana oli vahva läsnäolo Kiinassa, minkä avulla pystyttiin säilyttämään työpaikkoja myös Suomessa. Kiinasta ei ole syytä olla poissa eikä sitä kannata pelätä. Kiinassa on paljon tilaa suomalaiselle osaamiselle.