Globaali murros muuttaa Yhdysvaltain kauppa­politiikkaa isommin kuin presidenttien valtakaudet.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden lupaili virkaan astuessaan lähes täysin päinvastaista kauppapolitiikkaa kuin edeltäjänsä. Presidentti Trumpin virkakaudella suurimmiksi jännitteet kohosivat Yhdysvaltain ja Kiinan välillä, mutta myös Euroopan unionin ja Yhdysvaltain kauppasuhteet kokivat kolhuja. Presidentin vaihdoksen odotettiin merkitsevän paluuta rakentavampaan ja helpommin ennakoitavaan kansainväliseen politiikkaan. 

Kansainvälisessä kauppapolitiikassa ilmapiiri onkin selvästi parantunut, katsoo amerikkalaisen kauppakamarin, Amcham Finlandin toimitusjohtaja Alexandra Pasternak-Jackson

– Sen jälkeen, kun presidentti Biden aloitti, olemme nähneet yleistä jännitteiden lientymistä ja edistysaskelia pitkäaikaisten kiistojen ratkaisemisessa, yleisesti ottaen elämme suopeammassa ympäristössä myönteisille transatlanttisille suhteille. On paljon halua yhteistyöhön, Pasternak-Jackson sanoo. 

Konkreettisena esimerkkinä suhteiden tervehtymisestä Atlantin molemmin puolin on hiljattain saavutettu sopu teräs- ja alumiinitulleissa, jotka presidentti Trump asetti vuonna 2018 perusteenaan kansallinen turvallisuus.  

Sopu on eittämättä helpottava edistysaskel. Mutta vaikka demokraattien kritisoimien tullien poistamisen piti olla helppoa, siihen vaadittiin kuitenkin vuosi. 

Presidenttejä suurempi muutos

Jos Biden onnistuu puhaltamaan leudompia tuulia Atlantin ylittäviin kauppasuhteisiin, niin lopulta edes Yhdysvaltain presidentti ei voi kovin paljoa muuttaa globaalin murroksen todellisuutta. 

Paluuta vanhaan tuskin on, koska maailma on mullistunut kauppapolitiikkaakin syvästi koskettavalla tavalla, niin taloudessa, teknologiassa kuin geopolitiikassakin. Kotimaan poliittinen todellisuus esimerkiksi pakottaa kohti Buy American -politiikkaa sekä puheissa että teoissa.

– Kauppapolitiikan on näytettävä, että se on amerikkalaisen työläisen puolella ja elintaso nousee. Siinä todellisuudessa esimerkiksi uusi vapaakauppasopimus on kotimaanpoliittisesti aika lailla mahdoton, toteaa Suomen Washingtonin suurlähetystön Team Finland -tiimin vetäjä Antti Niemelä

Biden on kyllä sitoutunut kansainväliseen järjestelmään uudelleen, mutta lopulta politiikan toimeenpano näyttää hyvin samanlaiselta kuin Trumpin kaudella. 

Tämä näkyy esimerkiksi kiinalaisten teknologiayritysten lisäämisessä mustalle listalle. Se on Bidenin aikana yhä jatkunut mutta perustellummin. 

Yhdysvallat asemoituu uudelleen

Kauppapolitiikassa Yhdysvaltojen globaali johtajuus on aiemmin taannut sen, että tuotantoketjut ja teknologiat ovat yhteensopivia. Tästä se on joutunut maksamaan myös kovan hinnan: Kun järjestelmä on ollut avoin kaikille, ovat kilpailijat pystyneet nousemaan. 

– Jos Yhdysvallat jatkaisi vanhaan malliin, se heikentäisi omaa kilpailuasemaansa. Ei ole kerta kaikkiaan enää poliittisesti mahdollista maksaa tällaista hintaa globaalista vapaakaupasta, jossa muut eivät välttämättä noudata samoja sääntöjä, Niemelä sanoo. 

Protektionistisia suuntauksia on toki muuallakin maailmassa. Jopa kaupan avoimuuden puolestapuhuja EU on ottanut ohjenuorakseen strategisen autonomian, johon sisältyy suojautuminen unionin ulkopuolisten maiden ei-toivotulta kilpailulta. Kauppakamarin Pasternak-Jackson korostaa, että Yhdysvalloille omien intressien suojaaminen ei silti tarkoita linnoittautumista. 

– Bidenin proaktiivista kauppapolitiikkaa määrittävät läheinen yhteistyö liittolaisten kanssa, olemassa olevien kauppakiistojen ratkaiseminen ja rakentavamman lähestymistavan ottaminen. Nämä näkyvät esimerkiksi WTO:n uudistamisessa, kestävän ja ilmastoystävällisen kaupan kysymyksissä, globaalissa verotuksessa ja datan hallinnassa, hän luettelee. 

Proaktiivisesta lähestymistavasta kertonee myös Yhdysvaltain ja Kiinan välillä marraskuussa sovittu yhteinen ilmastohanke. 

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan työkalu

Yhdysvaltain päivänpoliittisessa keskustelussa nämä aiheet eivät kuitenkaan ole niitä puhuttavimpia. Kansallisen turvallisuuden kysymykset vievät suuren ilmatilan keskustelussa myös Bidenin aikana. 

– On hyödyllistä ymmärtää, että kauppapolitiikka on täällä enemmän työkalu ulko- ja turvallisuuspolitiikalle, kuin oma itseisarvoinen itsensä. Tämä on merkittävää koko maailman kauppajärjestelmän kannalta, Niemelä arvioi. 

Kauppapolitiikan tulo vahvemmin osaksi ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa on osaltaan aiheuttanut uusia suuntauksia, kuten tuotantoketjujen kotiuttaminen ja monipuolistaminen. Tämä voi tarjota lisää mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. 

– Suomalaisyritykset voivat hyötyä kotiuttamisesta esimerkiksi lääketeollisuuden tarvikkeissa ja puolijohdekomponenteissa. Näillä teollisuudenaloilla suomalaisyritykset voisivat päästä osaamisellaan tekemään hyvää tulosta, Alexandra Pasternak-Jackson sanoo. 

Tietyn tyyppinen yritystoiminta tulee nousemaan politiikan toiminnan keskiöön, halusivat yritykset sitä tai eivät. Tämä koskee erityisesti teknologiaa, jota autoritaariset maat voivat käyttää tavoilla, joka ei ole hyväksyttävää demokraattisessa yhteiskunnassa. Toisin sanoen, yritysten yhteiskuntavastuu kasvaa. 

– Jos Yhdysvalloissa haluaa tehdä bisnestä, olet silloin yrityskansalainen kaupungissa tai osavaltiossa, jossa toimit. Yritysten on otettava tämä huomioon ja tuotava kaikkeen toimintaan mukaan, oltava kunnon yrityskansalainen, Niemelä sanoo.

Yhdysvallat kauppakumppanina

  • Yhdysvallat Suomen 2. suurin kauppakumppani 2020
  • Vienti +13,4 % vuonna 2020 (yli miljardin euron kasvu)
  • Ainoa Suomen seitsemästä suurimmasta vientimarkkinasta, jonne vienti kasvoi 2020
  • Palveluiden vienti +34 % (tavaravienti -1 %)
  • Yhdysvallat palveluviennin 1. kohde Suomelle, 18 prosenttia palveluiden kokonaisviennistä
  • 2. suurin suorien kansainvälisten sijoitusten lähde Suomelle.

Arvoihin perustuvaa teknologiaa

Kansainvälisessä kaupassa teknologian ja teknologiapolitiikan merkitys kasvaa kasvamistaan. Kesällä EU ja Yhdysvallat perustivat kauppa- ja teknologia­neuvoston, jonka tarkoitus on edistää samankaltaisiin arvoihin perustuen globaalia digitalisaatiota. 

Neuvosto on yksi Suomelle erittäin tärkeistä yhteistyön foorumeista Yhdysvaltojen kanssa, korostavat sekä kauppakamarin Alexandra Pasternak-Jackson Helsingissä että edustuston Antti Niemelä Washingtonissa. 

– Suomen kaltaisten teknologiamaiden tehtävä on johtaa EU:ta siihen suuntaan, että pystymme vaikuttamaan teknologiapolitiikkaan ja standardeihin. EU:lla on nyt mahdollisuus ottaa merkittävämmän toimijan rooli, Niemelä sanoo.

– Erityisesti digitaloudessa Suomen ääni ja johtajuuskin EU:ssa voisi olla avainroolissa edistämässä käytäntöjä, jotka voivat auttaa kauppaa ja liiketoimintaa Suomen ja USA:n välillä, katsoo Pasternak­-Jackson.

Lotta Nuotio

Shutterstock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>06.12.2021

Luetuimmat