Vuosi oli 1979, Pelle Miljoona vaati vallankumousta kulttuuriin, koska kulttuuri palveli taantumusta. Vuosikymmen taaksepäin kulttuuri otti kantaa taantumusta vastaan. Kulttuuri on aina herättänyt intohimoja.  

Historiassa taiteella on ollut varakkaita tukijoita, joiden vaihtelevat motiivit ovat saaneet heidät tukemaan taidetta. Gösta Serlachius, Amos Anderson tai Heikki Huhtamäki olivat mesenaatteja, jotka jäivät historiaan. Perinteisesti kuitenkin urheilun sponsorointi on ollut yrityksille motivoivampaa kuin kulttuurin tukeminen. Toki sellaiset instituutiot kuten Pori Jazz, Savonlinnan oopperajuhlat tai Ruisrock omaavat vakiintuneet sponsorisuhteensa. Varsinkin panimoteollisuus on näytellyt aktiivista (pää)roolia festareilla, toimien kaikkien janoisten sankarina.  

Yritysten kulttuurisponsoroinnit ovat nykyään kasvussa, mutta yhteiselo on ollut kaikkea muuta kuin parahultaista. 1995 käynnistyi Helsingin Taidehallin ja BMW:n yhteistyö. Tämä kirvoitti taidepiireissä kritiikkiä sielun myymisestä, jopa rahanpesua arveltiin autofirman perimmäiseksi motiiviksi. Aie laittaa Kiasmaan näytille McLaren F1-auto aiheutti polemiikkia. Kulttuuriväki epäili ahneiden kapitalistien motiiveja ja elinkeinoelämä politisoitunutta taidetta.  

Näiden alkuhankaluuksien jälkeen yhteistä säveltä on viritelty, jopa kumppanuuksia kehitelty. Tosin kysymys herää, kuinka hyvin ajaton, hiljentymistäkin vaativa taide sopii yhteen nykyisen lyhytjännitteisen kvartaalitalouden kanssa. Ehkä juuri siksi nyt olisikin kulttuurille uutta tilausta? 

Trade Shark on kalunnut maakuvaa jo kosolti, mutta kulttuuri on osa Suomen brändiä, joten (ainakin) vielä kerran. Maakuvan vuosikatsauksissa hyvän brändimme heikkoutena ovat yleinen tunnettavuus ja ”jokseenkin olemattomat kulttuurimielikuvat”. Jotta näissä petrataan, Suomen pitäisi olla hauska ja elämyksellinen. Toimiva yhteiskunta ja ikionnellinen kansa eivät yksinään riitä.  

Suomen maakuvatyö ja vienninedistäminen kaipaavat ennakkoluulottomia ratkaisuja. Kulttuuri ja vientiponnistelut voitaisiin nähdä vahvemmin yhdessä. Mukaan myös ripaus itseironiaa kaiken totisen torvensoiton rinnalle. Pohtikaamme Aki Kaurismäkeä pitämässä ”hissipuhetta” Suomen teknologiateollisuuden vihreän siirtymän soirée’ssa. Se voisi olla ”hauska ja elämyksellinen”. Vastaavasti maestron hengenheimolaiset Maustetytöt voisivat luoda sielunmaisemaa Visit Finlandin promossa kappaleella ”Tule Suomeen (vaikka täytit lottokupongin väärin)”. 

Taiteesta löytyisi aineksia vahvempaankin efforttiin. Jylhä Karelia-sarja sopisi Brysselin jouluglögeille, jossa suomalaista metsänhoidollista osaamista näytettäisiin Sibeliuksen tahdissa komission tontuille. 

Kirjoittaja uiskentelee kauppapolitiikan sisäpiireissä ja jakaa näkemyksiään nimimerkin takaa. 

Trade Shark

Carla Ladau

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Jere Tala</span></span>06.11.2023

Luetuimmat