Vapaakauppa varmasti voittaa?
EU:n sopimusneuvotteluissa on nyt myönteistä virettä, joka pitää hyödyntää määrätietoisesti.

Yleisradion pääjohtaja Hella Wuolijoki löi 1940-luvun lopulla säpäleiksi amerikansuomalaisen kuplettilaulaja Hiski Salomaan suositun levytyksen Lännen lokari.
Kansanvalistuksen airut Hella Wuolijoki oli kyllästynyt Salomaan renkutukseen ja fingliskaan. Lokaria on tulkittu suomalaisen sisun ylistyksenä. Ahkera ja työteliäs finski kyllä pärjää ja laulu päättyy optimistiseen lausahdukseen ”vaikka maailman myrskyt meitä tuudittaa niin vapaus se varmasti voittaa”. Lokarit olivat siis metsureita, savottajätkiä (logger).
Maailman myrskyt pauhaavat jälleen ja Amerikassa meininki on muuttunut Valkoisen talon uuden isännän myötä. Pelin henki on diilien teko, jossa korostuvat transaktionalismi ja protektionismi. Uhkana on kauppasodan laajentuminen, joka olisi myrkkyä maailmankaupan näkymille, ja Suomen vientinäkymille Yhdysvaltoihin.
EU ja Yhdysvallat pyrkivät kymmenkunta vuotta sitten kauppasopimukseen, mutta TTIP (Transatlantic Trade and Investment Partnership) jäi piippuun. Sopimuksen puolustajien mielestä nyt ”sitä saa mitä tilaa”. Toisaalta olisiko TTIP täysin turvannut kaupan sujumisen? Neuvotteluja käydään jälleen ja toivottavasti diiliin päästään. Eikä EU:ta perustettu amerikkalaisia kusettamaan.
Vaikka EU:lla on kattava kauppasopimusverkosto, niin pulkasta puuttuu vielä tärkeitä viivoja. Yhdysvaltojen ohella Mercosur, Intia ja muita Aasian maita, Persianlahti. EU:n sopimusneuvotteluissa on nyt myönteistä virettä, joka pitää hyödyntää määrätietoisesti. Jos EU ei saa solmittua kauppasopimuksia, muut rynnivät uusille markkinoille. Iso kysymyksensä on vielä, miten EU hanteeraa jatkossa Kiina-suhteensa.
Vallitsevassa todellisuudessa muun muassa taloudellinen- ja kokonaisturvallisuus ja strateginen autonomia määrittelevät EU:n agendaa. EU:n tulee vahvasti suojella intressejään, mutta samalla myös pysyä avoimena kaupalle ja investoinneille sekä onnistuneesti navigoida kilpailukykykompassinsa avulla.
Maailman kauppajärjestö WTO täytti hiljattain 30 vuotta. 1995 perustettu järjestö ei ole pystynyt vastaamaan odotuksiin. Kaupan vapauttamista on tänä aikana tapahtunut pääasiassa muualla kuin Genevessä. Vaikka kyynisimmät kauppapoliitikot kutsuvatkin järjestöä ”Waste of Time Organizationiksi”, on se puolustamisen arvoinen. Valtaosa kaupasta käydään WTO-säännöillä ja järjestö edustaa vakautta ja ennustettavuutta. Lisäksi se on yksi monenkeskisen järjestelmän kulmakivistä. WTO:n pääjohtaja on peräänkuuluttanut kriittistä reformia. Sitä odotellessa.
Wuolijoki pisti Lännen lokarin palasiksi. Pitäkäämme huoli, etteivät protektionismin myrskyt tee samaa vapaakaupan ideaalille.