Vastuullisuus yltää toimitusketjussa kauas
Paulig hankkii kahvia kahdestakymmenestä maasta.
Elintarviketeollisuudelle ympäristöstä huolehtiminen on kaikki kaikessa. Enemmän kuin kilpailutekijä, kysymys on eksistentiaalinen. Kuollut maa ei tuota.
– Olemme ketjun keskellä. Pystymme vaikuttamaan sekä alkutuotantoon että kuluttajiin. On palkitsevaa, että meillä on laaja mahdollisuus vaikuttaa molempiin suuntiin, kuvailee yhtiön Head of Sustainable Transformation Salla Sulasuo.
Titteli kertoo yhtiön globaalista jalanjäljestä ja muutoksen vauhdittamisesta. Paulig kuuluu maailman kahdenkymmenen suurimman paahtimon joukkoon. Tuotantoa on kolmessatoista maassa. Raaka-aineita hankitaan seitsemästäkymmenestä maasta, joista kahvia kahdestakymmenestä. Valikoimassa kahvin osuus on 30 prosenttia, loppu on tacoja, texmexiä, tortilloja ja mausteita.
Pauligin ilmasto- ja luontotyön pohjana on YK:n ja eri järjestöjen tieteeseen perustuva aloite Science Based Targets initiative (SBTi). Sen seurannalla yhtiö määrittelee itselleen ”reilun” päästötavoitteen. Vaikeutta yhtälöön tuo ilmastokysymysten linkittyminen ihmisoikeuksiin ja elinkeinojen kestävyyteen.
Eikä kaikki ole omissa käsissä.
– Päästöistämme 96 prosenttia on arvoketjussamme, kuten raaka-aineissa, logistiikassa ja kuluttajien käsissä – esimerkiksi kierrätetäänkö pakkaukset ja miten kahvia keitetään. Omassa toiminnassamme, paahtimoilla ja tehtailla, tavoite on 80 prosentin päästövähennys 2030 mennessä. Mutta myös koko arvoketjussa päästöt pyritään puolittamaan, Sulasuo kertoo.
Pauligin valinta on ollut proaktiivinen. Strategiassa portfoliota painotetaan ympäristölle suotuisampaan suuntaan ja yhtiö lanseerasi viime vuonna oman ilmastorahaston.
– Usein toimet riippuvat viljelijöistä, jotka saattavat olla aika iäkkäitä ja konservatiivisia käytännöissään. Kehitämme viljelijöiden kanssa uusia viljelykäytäntöjä ja testaamme ennallistavaa maataloutta, joka myös lisää heidän resilienssiään muuttuvassa ilmastossa. Rekrytoimme heidät vuosiksi eteenpäin ja koulutamme heitä kumppaniemme kanssa. Maksamme heille myös preemiota useamman vuoden, sillä aluksi tulee kustannuksia. Ajatuksena on skaalata tuloksia globaalisti, Salla Suosalo valottaa.
Paulig näkee kiristyvän regulaation myönteisenä, sillä se tasoittaa pelikenttää. Mutta ennakoitavuus ja aikataulut ovat liki kohtalonkysymyksiä. Esimerkkinä toimii EU:n metsäasetus.
– Asetuksen alla on muun muassa kahvi. Se tarkoittaa, että jäljitettävyysprosessiemme on oltava kunnossa farmitasolle. IT-järjestelmät on päivitettävä materiaalivirtojen seurantaan ja satelliittien avulla on todennettava, että metsäkatoa ei ole 2020 jälkeen tapahtunut. Muuten sanktio on neljä prosenttia liikevaihdosta. Vaikka työtä on lyhyessä ajassa valtavasti ja paljon on vielä epäselvää, asetus on kirittänyt käytäntöjä merkittävästi, Sulasuo kertoo.