Elpymisvälineen ja sen kannustamien lisäpanostusten tavoite on talouden rakenteiden uudistuminen ja tuotantopotentiaalin vahvistaminen.

Alkuvuoden isoja aiheita on ollut EU:n elpymispaketti, jonka eduskunta hyväksyi toukokuussa. Elpymisväline sisältää jäsenmaille 750 miljardin euron rahoituksen, josta 390 miljardia euroa avustuksina ja 360 miljardia euroa lainoina. Suomelle avustuksia on luvassa noin 2,1 miljardia.

Valtiovarainministeriön sivuilla kerrotaan, kuinka EU:n elpymisväline (Next Generation EU) vauhdittaa ihmisten, talouden ja yhteiskunnan toipumista koronakriisistä. Sitä kautta tulevien rahojen maksatus ajoittuu kuitenkin vuosille 2021–2026, joten ne rahat eivät vaikuta jo parhaillaan Suomessa ja Euroopassa käynnissä olevaan talouden rivakkaan elpymiseen.

Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen tutkija Päivi Puonti sanookin, ettei elpymispaketissa ole kyse koronajälkien vaan talouden rakenteiden korjaamisesta ja uudistamisesta.

– Alkuperäisessä Saksan ja Ranskan näkemyksiin pohjautuvassa komission ehdotuksessa korona ei ollut esillä lainkaan, mutta myöhemmin siihen liitettiin myös koronan vaikutus määrittämään rahojen allokointia, Puonti sanoo.

Valtiovarainministeriö arvioi, että Suomen bruttokansantuote kasvaa elpymisvälineen suunnitelman mukaisen rahan käytön johdosta tänä vuonna vajaat 0,1 prosenttia ja kahtena seuraavana vuonna noin 0,2 prosenttia nopeammin. Tuotantopotentiaalin se arvioi olevan 0,3 prosenttia suurempi vuonna 2026 kuin ilman näitä panostuksia.

Pelkkiin lukuihin ei kuitenkaan kannata jäädä tuijottamaan. Elpymisvälineen tarkoitus on ennen kaikkea tukea talouden rakenteiden uudistumista ja tuotantopotentiaalin vahvistamista, jolla pitäisi olla paljon kauaskantoisempia vaikutuksia. 

Vipuvaikutus kasvattaa vaikutusta

Elpymisvälineen rahoituksen jakamista ohjaavat EU:ssa sovitut painopistealueet. Hallitus on päättänyt, että Suomen saamasta rahoituksesta puolet laitetaan päästöjen vähentämiseen tähtäävään vihreään siirtymään, digitalisaatioon laitetaan neljännes ja tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostuksiin kolmasosa. Vaikutukset ovat osin päällekkäisiä.

Pottia on kaavailtu monen hyvän aikeen vauhdittamiseksi, rahoituksen kohdentamisen avuksi valtiovarainministeriössä laaditussa Kestävän kasvun ohjelmassa on peräti viitisensataa sivua. 

– Onhan kaksi miljardia paljon rahaa, mutta kaikkiin näihin tarpeisiin suhteutettuna se ei ole paljon. Varsinkin kun tämä on vain väliaikainen menojen lisäys, jossa lisäraha jaksottuu useammalle vuodelle, Puonti sanoo.

Elpymisvälineen voidaan kuitenkin ajatella olevan kokoaan suurempi, sillä sen uskotaan ohjaavan valittuihin panostuskohteisiin myös yksityistä rahaa. Kun valtiovarainministeriö on arvioinut tätä vipuvaikutusta, sillä tuntuu olleen käytössään ainakin joissakin kohdissa melko leveä pensseli. Esimerkiksi energiajärjestelmän murrokseen ohjataan 316 miljoonaa euroa, ja kokonaissummaa kasvattavan vipuvaikutuksen ministeriö arvioi olevan 250–900 prosenttia.

Toteutuu vipuvaikutus tämän suuruisena tai ei, pelkkien euromäärien perusteella paketin vaikutuksen arvioiminen on vaikeaa, koska rahaa voi käyttää monella tavalla.

Tähän on ottanut kantaa myös F-Secure yhtiön perustaja Risto Siilasmaa, joka on kartoittanut näkemystään monilla talouden ja teknologian vaikuttajapaikoilla. Hän kritisoi sitä, että digitalisaatioon osoitetusta 217 miljoonasta eurosta yksistään junien kaukovalvontajärjestelmän uudistamisen osuus on 85 miljoonaa. Siilasmaan mukaan huomattavasti suurempia ja laajemmalle yhteiskuntaan ulottuvia kerrannaisvaikutuksia olisi saatu, jos nämä rahat ohjattaisiin yliopistoille tai Business Finlandin kautta yritysten innovaatiotukiin. 

Hän suhteuttaa, kuinka tulevaisuuden kehityksen kannalta keskeisten 6g-verkkojen, tekoälyn ja kvanttilaskennan kehitykseen ohjataan paljon vähemmän eli 25 miljoonaa euroa.

Prosentteja vai promilleja

Kun puhutaan tulevaisuuden menestysedellytysten rakentamisesta, esiin nostetaan lähes poikkeuksetta tutkimus- ja kehitystoiminta. Suomessa panostusten suunta on ollut alaspäin, ja tilanteeseen on monissa puheissa haluttu saada muutos. Vuoden 2019 hallitusohjelmaankin on kirjattu tavoitteeksi nostaa t&k-toiminnan osuus neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä. 

Tavoitteet ovat tavoitteita, teot ovat tekoja, ja kirittävää tavoitteeseen pääsemiseksi riittää. Viime vuonna tutkimus- ja kehittämismenojen bkt-osuuden arvioidaan olleen 2,9 prosenttia. Vuotta aikaisemmin tutkimus- ja kehittämistoiminnan menot olivat Tilastokeskuksen mukaan 6,7 miljardia euroa, josta yritysten osuus oli kaksi kolmasosaa. Korjaako elpymispaketti tilanteen?

– Usealle vuodelle jakautuva 450 miljoonan euron lisärahoituksen vaikutus t&k-investointeihin on vain noin 0,1 prosenttiyksikköä suhteessa bkt:hen eli vaikutus on todella pieni. Jotta päästäisiin neljän prosentin tavoitteeseen, tarvittaisiin vastaavansuuruisia panostuksia usean vuoden ajan, Päivi Puonti summaa.

T&k-panostuksissa vipuvaikutus voi olla elpymispaketin monia muita kohteita selkeämpää ennakoida. Esimerkiksi Business Finlandin rahoittamissa hankkeissa omarahoitusta on oltava vähintään 50 prosenttia, jolloin vipuvaikutus on 100 prosenttia. Suomen Akatemian rahoittamissa hankkeissa omarahoitusosuus on vähintään 30 prosenttia.

Vaikka vipuvaikutus kasvattaisi panostuksia kaavaillulla tavalla, silti nyt luvassa oleva lisärahoitus ei mullistaisi maata eikä muuttaisi kehityksen suuntaa.

– Edelleen vaikutus olisi pieni. Lisäyksen pitäisi kumuloitua pitkään, että sillä olisi suurempi merkitys. Nyt lisärahoitus on kertaluontoinen.

Lisärahoituksen määräaikaisuus ei myöskään oikein sovi t&k-toiminnan luonteeseen, joka ei ole lyhyitä sprinttejä vaan pitkäjänteistä toimintaa. Toiminnan tulokset saattavat konkretisoitua vasta pitkän ajan kuluessa.

– Jos haetaan tuottavuuskasvua ja pitkän aikavälin talouskasvua, siinä on kyse hyvin pitkän aikavälin asioista. T&k:n tuloksellisuus on myös riippuvaista siitä, onko henkilöitä, jotka kehitystyötä tekevät. Tässä korostuu osaavan työvoiman ja koulutuksen merkitys. 

Etlan selvityksen mukaan kaikkein nopein t&k-toiminnan kasvattamiseen vaikuttava politiikkatoimi on ulkomaisten osaajien Suomeen saamisen nopeuttaminen ja helpottaminen. Asia on huomioitu myös elpymispaketissa, jossa osoitetaan rahaa osaajien saamisen helpottamiseksi.

– Tällaisella yksittäisellä panostuksella voi olla siihen sijoitettavaa rahasummaa paljon suurempi merkitys. Se voi ratkaista jonkin olemassa olevan ongelman, Puonti sanoo. 

Iso periaatteellinen muutos

Vaikka elpymisvälineen vaikutusta talouden kasvuun ja t&k-menoihin mitataan vain prosentin kymmenyksillä, Puonti pitää pakettia merkityksellisenä. Katse ei saisi olla vain Suomen saamassa osuudessa.

– Suomen reilu kaksi miljardia on oikeastaan vain sivujuonne. Suomen kannalta merkittävämpää on se, mihin muut maat näitä rahoja käyttävät ja minkälaisia rakenteellisia uudistuksia ne tämän rahoituksen myötä tekevät. Tämä on se, mitä kautta voi tulla merkittäviä taloudellisia vaikutuksia, Puonti tähdentää.

Suomalaisyrityksille avautuu vientimahdollisuuksia. Tämän on huomioinut myös valtiovarainministeriö, jonka laskelmissa Suomen bkt voi olla vuoden 2023 lopussa noin 0,5 prosenttia suurempi, kun huomioidaan koko EU:ssa elvytyspaketin myötä tehtävät toimet.

Puonti muistuttaa, että monet maat ovat yhdistäneet EU-rahaan myös omia kansallisia budjettirahoja. Mutta eikö se samalla tarkoita sitä, että näillä t&k-toiminnan panostuksilla on tarkoitus parantaa suomalaisyritysten kilpailijoiden kilpailukykyä?

– Tämä on totta. Mutta tämä ohjelma pitäisi viedä läpi epäreilua kilpailua estävän EU:n kilpailulainsäädännön voimassaollessa, Puonti sanoo. Hän korostaa, että myös suomalaiset yritykset voivat hakea muissa maissa myönnettäviä tukia ja hyötyä niistä.

Riippumatta euromääristä Puonti pitää elpymisvälineen aikaansaamista virstanpylväänä.

– Tämän myötä meille tuli uusia periaatteellisia asioita kuten EU:n yhteinen velka ja rakenteellisiin uudistuksiin kannustaminen rahalla. Se on aikaisemmin tapahtunut vain suositusten avulla.

Uudistusten tarve on Puonnin mielestä ilmeinen. 

– EU:ssa tarvitaan rakenteellisia uudistuksia, jotta pitkän aikavälin talouskasvu olisi mahdollinen.

Elpymisväline

Elpymisväline sisältää 750 miljardin euron rahoituksen jäsenmaille. Summasta 390 miljardia jaetaan avustuksina ja 360 miljardia lainoina. Suomi saa avustuksia noin 2,1 miljardia, lopullinen summa määräytyy vuosien 2021 ja 2022 talouden kehityksen perusteella. 

Suomen maksuosuus elpymisvälineen avustusmuotoisesta tuesta on noin 6,6 miljardia, joka tulee koroilla lisättynä maksettavaksi vuosina 2028–2058. Suomen laskennallinen vastuu elpymisvälineen lainamuotoisesta osuudesta on noin 6,1 miljardia euroa. Vastuu realisoituu ainoastaan, jos elpymisvälineestä lainaa ottanut jäsenvaltio ei pysty maksamaan lainaansa takaisin tai takausvastuussa olevat jäsen­valtiot eivät pysty suoriutumaan vastuustaan.

Sami Laakso

Birit Sarre

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>07.06.2021

Luetuimmat