Ministeri Kai Mykkänen, miksi Suomi valitsi kumppaniksi juuri IFC:n ilmastonmuutoksen hillitsemisessä?
KM: Pohdinnassa oli useampi erilainen toimija, mutta IFC edusti luotettavaa suurempaa instituutiota, jolla on kokemusta yksityissektorin rahoituksen skaalaamisesta vastaavanlaisissa hankkeissa kehitysmaissa. Halusimme myös kokemusta suuresta toimijasta ilmasto- ja sekamuotoisen rahoituksen alalla, sillä tämän kautta voi avautua uusia mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille.
Tämä rahasto osoittaa sijoitusmuotoisen rahoituksen uudenlaista potentiaalia – voimme edistää kipeästi kaivatun yksityisen pääoman suuntautumista ilmastotoimiin kehitysmaissa ja saada suomalaisten veronmaksajien rahoilla aikaan paljon lisää kehitysvaikutuksia.
Ilmastonmuutoksen torjumisessa lahjaraha ja sijoitusmuotoinen raha eivät kilpaile keskenään, vaan molempia rahoitusmuotoja tarvitaan. Luonnollisesti investointimuotoisessa avussa sijoitetuilla varoilla on takaisinmaksu odote ja nämä varat voidaan sijoittaa uudelleen. Tällä tavoin kehitysvaikutukset ovat moninkertaisia pidemmällä tähtäimellä.
Mitkä ovat IFC:n odotukset rahastolta IFC:n varapääjöhtaja Nena Stoiljkovic?
NS: Valtioiden antama lahjamuotoinen apu ei yksin riitä ratkaisemaan globaaleja kehitysongelmia. Tarvitaan nykyistä huomattavasti tehokkaampaa eri lähteiden voimavarojen yhdistämistä yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi.
Pelkästään ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi tarvitaan tuhansia miljardeja eikä lahjamuotoinen apu riitä tarvetta kattamaan. Katse kääntyykin yksityissektorin puoleen ja tässä työssä sekamuotoiset sijoitusrahastot ovat oivallisia apuvälineitä.
Suomen ja IFC:n ilmastorahasto-ohjelman rahoitusvälineitä ovat esimerkiksi kehitysmaissa toimiville yrityksille myönnettävät lainat, pääomasijoitukset ja takuut. Lahjamuotoista apua rahaston kautta ei kanavoida. Hyväksyttyjä toimialoja ovat muun muassa energiatehokkuus, uusiutuva energia, kestävä maa- ja metsätalous sekä maankäyttö, meteorologia sekä vesi- ja jätevesiratkaisut erityisesti kaupunkiympäristössä.
Hyödynsaajia ovat vähiten kehittyneet kehitysmaat, muut alemman tulotason maat sekä alemman keskitulon maat. Erityisesti vähemmän kehittyneiden maiden kanssa työskentelystä IFC:llä on vähemmän kokemusta. Uuden rahaston kautta myös tämä kokemuskenttä tulee kasvamaan. Suomi on IFC:n ensimmäinen eurooppalainen kumppani vastaavan rahaston toteuttamisessa ja olemme innoissamme rahaston tarjoamista yhteistyömahdollisuuksista.
Onko IFC:llä kokemusta vastaavista rahastoista muiden valtioiden kanssa?
NS: IFC:llä on erittäin hyviä kokemuksia yhteistyöstä Kanadan kanssa samankaltaiseen rahastoon liittyen. Kanadan ja IFC:n yhteisrahaston kautta on rahoitettu aurinkoenergia-, vesivoima-, jätehuolto- ja energiatehokkuushankkeita, myös vähiten kehittyneissä maissa.
Miten suomalaiset yritykset voivat hyötyä rahastosta ja minkälaisia hankkeita sen kautta voidaan rahoittaa?
NS: Muutamalla suuremmalla suomalaisella yrityksellä on jo vankkaa kokemusta IFC:n kanssa työskentelystä. Yhteistyö näiden yritysten kanssa toivottavasti jatkuu ja syvenee rahaston kautta. Toisaalta Suomessa on iso keskittymä puhtaan energian asiantuntijapalveluihin ja tuotantoon erikoistuneita keskisuuria yrityksiä, joilla olisi erinomaiset mahdollisuudet tarjota ratkaisuja kehitysmaille. Tutustuimme näihin yrityksiin niin Helsingissä kuin Vaasassa järjestetyissä seminaareissa ja potentiaalia on runsaasti.
Halukkaita hanketoteuttajia on globaalisti liian vähän, koska erityisesti vähiten kehittyneissä maissa uuden teknologian käyttöönottoon liittyvät tai taloudelliset riskit ovat suuret, vaikka hankkeen edellytykset olisivat muuten kunnossa. Juuri riskitekijöiden aiheuttamaa ryhtymiskynnystä voidaan IFC:n tarjoaman sekarahoituksen avulla madaltaa.
Riskiä pienentää käytännössä se, että sekarahoituksessa lainan tai sijoituksen reunaehdot eivät ole yhtä tiukkoja kuin vapailta markkinoilta lainattaessa. Esimerkiksi lainan korko voi olla tavallista matalampi ja maksuaikataulu joustavampi tai lainan osuus hankkeen kokonaissummasta voi olla suurempi. IFC rahoittaa kuitenkin vain kestävästi toimintakykyisiä hankkeita, soveltaen tarkkoja arviointikriteereitä.
KM: Suomalaisilla yrityksillä on valtavasti ilmastoalan osaamista ja yhteistyö IFC:n kanssa avaa toivottavasti uusia mahdollisuuksia tämän potentiaalin hyödyntämiseen. Esimerkiksi tanskalaiset ilmastoalan yritykset ovat hyödyntäneet selkeästi enemmän kansainvälisten järjestöjen tarjoamaa potentiaalia oman osaamisensa markkinoinnissa. IFC:n rahasto esittelee näitä mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille kohdennetummin ja tarjoaa myös suomalaisyrityksille mahdollisuuksia laajentaa toimintaansa köyhimmissä maissa matalammalla kynnyksellä.
Investointimuotoisesta kehitysavusta on jo kokemusta Finnfundin kautta. Ideaalitapauksessa niin ilmastonmuutoksen taltuttaminen kehitysmaissa kuin suomalaiset yritykset hyötyvät. Teemme myös keväällä yhdessä yritysten kanssa seurantamatkan rahaston Euroopan päämajaan Pariisiin.
Suomi-IFC-ilmastorahasto
Suomi ja Maailmanpankin yksityissektorin osa, Kansainvälinen rahoitusyhtiö IFC (International Finance Corporation) perustivat lokakuussa 2017 yhteisen ilmastorahaston, joka tukee uusiutuvan ja puhtaan energian ratkaisuja sekä ilmastohankkeita kehitysmaissa. Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa rahastoon, jonka kesto on 25 vuotta. Varat sijoitetaan ilmastohankkeisiin viiden seuraavan vuoden kuluessa.
Suomen rahoituksen vastineeksi myös Maailmanpankkiryhmään kuuluva IFC sijoittaa kaikkiin hankkeisiin pääomaansa. Tavoitteena on houkutella mukaan myös merkittävä määrä muita yksityisiä ja julkisia pääomia. Kokonaisuudessaan kyse on potentiaalisesti noin 500 miljoonan euron hankesalkusta.
Kyseessä on Suomen merkittävin kansainväliseen ilmastotyöhön kohdennettu rahoitus. Sijoituksella Suomi lunastaa Pariisin ilmastokokouksessa tekemänsä lupauksen käyttää merkittävä osa kehityspoliittisista finanssisijoituksistaan ilmastotoimiin. Samalla luodaan ilmastonmuutokseen liittyvien ratkaisujen markkinoita maihin, joissa sijoitustoimintaa ei tapahdu tai se on hyvin vaikeaa haasteellisen toimintaympäristön ja markkinoiden kehittymättömyyden takia.