16.3.2017 Kauppapolitiikka Kanada

CETA tuo valonpilkahduksia Kanadasta

Kanadan näkökulmasta Yhdysvaltojen Tyynenmeren alueen valtioita koskevan TPP-vapaakauppasopimuksen (Trans-Pacific Partnership) hylkääminen ja vaatimukset NAFTA-sopimuksen uudelleen neuvottelemisesta Yhdysvalloille paremmilla ehdoilla ovat hankalia asioita. Kanadalaisia huolestuttaa myös presidentti Donald Trumpin Buy American and Hire American -linjauksen mukaiset protektionistiset toimet, jotka toteutuessaan saattaisivat vähentää kauppaa Kanadan kanssa.

Kanadan liberaalihallitus pääministerinsä Justin Trudeaun johdolla kannattaa kansainvälistä kauppaa, eikä ole sulkemassa oveaan muulta maailmalta. Tästä on esimerkkinä EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (CETA, Comprehensive Economic and Trade Agreement), joka allekirjoitettiin lokakuussa 2016.

Kyseessä on kunnianhimoinen uuden sukupolven kauppasopimus, joka avaa myös suomalaisille yrityksille uusia mahdollisuuksia lisätä kaupankäyntiä Kanadan kanssa.

Arktisen Kanadan mahdollisuudet

Kanada on halunnut jo vuodesta 2012 lähtien kehittää infrastruktuuria omalla harvaan asutulla arktisella alueellaan. Arktisessa Kanadassa ei ole juuri teitä tai rautateitä saati kunnon satamia, laajaa sähköverkkoa ja tietoliikenneverkkoja, mutta hyödyntämistä odottavia mittavia energia- ja luonnonvaroja sen sijaan riittää.

Suomalaisilla yrityksillä on mahdollisuus tarjota osaamistaan Kanadalle arktisen osaamisen alueella. Arktisen merenkulun lisäksi pohjoisilla ja arktisilla alueilla tarvitaan muun muassa satama- ja lentokenttälaitteita, meteorologisia laitteita, kaukokartoitusta, uusiutuvaa energiaa sekä erilaisia ICT- ja cleantech-ratkaisuja. Myös ikiroudan alueella toimivalle kaivosteollisuudelle suomalaisyrityksillä olisi tarjottavaa.

Julkisten hankintojen markkinat avautuvat

Infrastruktuurin rakentaminen vaatii julkista rahoitusta ja siten julkisia hankintoja. EU:n ja Kanadan välisessä kauppasopimuksessa Kanada avaa julkisten hankintojen markkinansa EU:n yrityksille laajemmin kuin millekään muulle kauppakumppanilleen.

CETA-sopimus tuo siis kilpailuetua eurooppalaisille yrityksille, koska nämä voivat osallistua Kanadan julkisiin hankintoihin, jotka eivät ole avoinna muille ulkomaalaisille yrityksille.

Kanadan julkisten hankintojen vuotuisen arvon arvioidaan olevan liittovaltiotasolla noin 35 miljardia euroa, mutta se kasvaa merkittävästi, kun mukaan otetaan alue- ja paikallistaso.

CETA-sopimuksen myötä eurooppalaisten yritysten pääsy Kanadan osavaltio-, territorio- ja kuntatason julkisten hankintojen tarjouskilpailuihin helpottuu. Sopimuksella laajennettiin pääsyä Kanadan hankintamarkkinoille siitä, mihin Kanada oli sitoutunut Maailman kauppajärjestön laajemmassa julkisia hankintoja koskevassa GPA-sopimuksessa.

CETA-sopimuksen myötä markkinoillepääsy helpottuu myös julkisia hankintoja tekevien tiettyjen liittovaltio- ja aluetason yhteisöjen tai yritysten (Crown corporation) sekä Kanadan valtion omistamien kaupallisten yhteisöjen ja yritysten osalta.

Kanadan viranomaiset joutuvat huomioimaan hankintamenettelyissään CETA-sopimuksen ehdot. Kanadan hankintayksiköiden on ilmoitettava kootusti verkkosivustollaan kaikki vireillä olevat tietyn suuruiset, tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita koskevat julkiset hankintakilpailutukset. Tämä helpottaa erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin, joissa eurooppalaisia tarjoajayrityksiä tulee kohdella syrjimättömästi ja samalla tavoin kuin kanadalaisia yrityksiä. Myös muutoksenhaku Kanadan viranomaisen tekemään hankintapäätökseen on mahdollista.

Uusia mahdollisuuksia ruopattavana

Kanadan osalta CETA-sopimus avaa tietyin poikkeuksin eräiden yleishyödyllisen liikelaitosten suorittamia hankintoja, jotka liittyvät muun muassa lentokenttien ja meri- sekä sisävesisatamien ja näiden terminaalitilojen ja -palvelujen käyttämiseen. Myös kiinteiden verkkojen tarjoaminen ja ylläpito julkisella kuljetuspalvelusektorilla on CETA-sopimuksen myötä eurooppalaisille yrityksille helpompaa. Sama koskee myös juomaveden, sähkön, kaasun ja lämmön tuotantoa tai jakelua, tai jäteveden käsittelyä.

CETA-sopimuksella helpotetaan EU-yritysten pääsyä Ontarion ja Quebecin joukkoliikenteen tavarahankintojen piiriin. Ruoppauspalvelujen tarjoaminen Kanadan liittovaltiotasolla on nyt eurooppalaisille yrityksille mahdollista.

Laivanrakennus ja sen tulevaisuus ovat Kanadassa jatkuvan keskustelun aiheena. Erityisesti jäänmurtajia ja jäänmurtopalveluja Kanada tarvitsee kipeästi. Vaikka CETA-sopimus ei varsinaisesti avaa Kanadassa viranomaisten alusmarkkinoita, ovat Kanadan hankintaviranomaiset hiljattain avanneet jäänmurtopalvelut myös ulkomaisille yrityksille.

Suomalaisille tarjoajille tämä on hyvä uutinen, kuten myös se, että CETA-sopimus tulee muutamien vuosien siirtymällä poistamaan alustullit. Tämä vaikuttaa alusten hintaan ja parantaa merkittävästi suomalaisten alusten kilpailukykyä sekä Kanadan julkisilla että yksityisillä alusmarkkinoilla.

Tuotantoketjujen kautta hankintoihin käsiksi

Julkiset hankinnat ovat volyyminsä vuoksi erityisesti suurten yritysten ulottuvilla, mutta pienemmillä toimijoilla on toisaalta mahdollisuus luoda yhteenliittymiä eli konsortioita, jotka voivat osallistua tarjouskilpailuihin. Tavallisemmin pk-yritykset ovat Suomessakin osa suuremman yrityksen tuotantoketjua eli komponenttitoimittajia, jotka hyötyvät samalla menestymisestä julkisissa kilpailutuksissa esimerkiksi Kanadassa.