Taaksepäin katsovat talousluvut eivät anna oikeaa kuvaa nykytilanteesta, saati kerro tulevasta.

Venäjän hyökkäys helmikuun lopussa muutti monella tapaa kehityksen suuntaa. Suomen kansantalous jatkoi kuitenkin vielä kevään talouslukujen perusteella kasvuaan. Vientiyritykset toimittivat aiemmin saamiaan tilauksia ja palvelualoilla riitti kysyntää pandemiarajoitusten poistuttua. 

Uutiset sodasta, hintojen voimakkaasta kallistumisesta, korkojen noususta ja jopa huolet energian riittävyydestä ovat tulleet jokapäiväisiksi. Kuluttajien luottamus onkin painunut ennätyksellisen alas, ja sen odotetaan konkretisoituvan huonompina talouslukuina puolen vuoden viiveellä. Yritykset ennakoivat pitkään jatkuneen hyvän työllisyyskehityksen päättymistä.

Muutos on ollut nopea. Suomen Pankin neuvonantaja Mikko Sariola kertoo, kuinka ennen sotaa viime vuonna pankki ennakoi tämän vuoden inflaatioksi kahta prosenttia ja bkt:n kasvuksi ensi vuodeksi 1,5 prosenttia. Syyskuun ennusteessa talouden odotetaankin jo supistuvan ensi vuonna 0,3 prosenttia. Inflaatio on nopeampaa kuin vuosikymmeniin ja on ylittänyt jo seitsemän prosenttia.

Epävarmuus kasvaa Euroopassa

Sodan vaikutukset talouteen tulevat useita reittejä. Suorana vaikutuksena Suomen ja Venäjän välinen kauppa on kokenut pysäytyksen, se on osunut yrityksiin hyvin eri tavoin. 

Sariola kertoo, kuinka keväällä tehdyssä kyselyssä enemmistö yrityksistä uskoi pystyvänsä korvaamaan Venäjän viennin suhteellisen nopeasti. Osa yrityksistä puolestaan näki, etteivät ne pystyisi lainkaan korvaamaan menetettyä vientiä. Tämän jälkeen tilanne on muuttunut merkittävästi koko EU:ssa.

– Epävarmuus on sodan seurauksena kasvanut, ja esimerkiksi kuluttajien luottamus tulevaan kehitykseen on vähentynyt merkittävästi. Varsinkin energiakriisin kärjistyminen vaikuttaa, Sariola sanoo.

Kun vienti Venäjälle muodosti viime vuonna kokonaisviennistä noin viisi prosenttia, EU-maiden osuus Suomen tavaraviennistä oli lähes 60 prosenttia ja palvelujen viennistä noin puolet. Sodan heikentäessä Suomen keskeisimpien vientimarkkinoiden talouskehitystä, meille voi povata kasvavia vaikeuksia.

– Se, miten euroalueella tulee menemään, ratkaisee miten meidän taloudessa tulee käymään, Sariola tiivistää.

Myös tuonnissa on tapahtunut koko talouteen heijastuvia muutoksia. Tuontihinnat ovat nousseet merkittävästi. Ihmisten arjessa se syö kulutusmahdollisuuksia ja kasvattaa yritysten tuotantokustannuksia. Lisäksi yritykset ovat joutuneet järjestämään toimitusketjujaan uudelleen Venäjän tuonnin loputtua. 

Synkästä tilanteesta huolimatta Sariola yrittää nähdä edes hieman valoa.

– Työllisyystilanne on kehittynyt suotuisasti ja työllisiä onkin jo enemmän kuin ennen koronakriisiä. Lisäksi yritysten taseet ovat koronakriisin jälkeen kohentuneet, eli voisimme lähteä huonommastakin tilanteesta kohti heikompaa suhdannetta.

Venäjän kokoinen aukko

Sami Laakso

iStock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>26.09.2022

Luetuimmat