Kaksi energiaratkaisua – hyvä ja huono
Suomi ja Saksa ovat tehneet hyvin erilaisia energiaratkaisuja. Nyt Suomi hyötyy, mutta täälläkin joudutaan maksamaan Saksan tekemistä virheistä.
En oikein keksi, miten me voisimme tämän hyvän tilanteen pilata. Meillä on kaikki vahvuudet.
Näin Aalto-yliopiston energiatekniikan ja -talouden professori Sanna Syri kuvailee asetelmaa, jossa Suomen energiantuotantopaletti on muodostunut vahvuudeksi uusien investointien houkuttelussa.
Toisinkin tilanteen olisi voinut hoitaa. Esimerkiksi käy Saksa, jonka energiaratkaisut ovat osoittautuneet paljon huonommiksi. Tarkoitus on kuitenkin ollut hyvä. Entinen liittokansleri Angela Merkel kertoo muistelmateoksessaan Vapaus, kuinka maa halusi turvata halvalla energialla teollisuutensa kilpailukyvyn.
Saksalla on vahva perusteollisuus, jonka toiminta oli turvattava, sillä se takasi työpaikkoja ja sitä kautta sosiaaliturvaa. Siksi energian hinta ei saanut nousta kohtuuttomaksi.
Näin Merkel perustelee, miksi Saksa tukeutui vahvasti venäläiseen maakaasuun. Entistä tärkeämmäksi se tuli, kun maa päätti vuoden 2011 Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden synnyttämissä tyrskyissä luopua ydinvoimasta.
Merkelin mukaan Saksa ei voinut luopua venäläisestä kaasusta ennen kuin Venäjän hyökkäyssodan myötä siihen oli vaihtoehdoton pakko.
Saksa pitkälti venäläisti energiansaantinsa – rohkeampi voisi tässä yhteydessä käyttää toistakin samaan maahan liittyvää termiä.
Ratkaisu osoittautui riskialttiiksi, mutta Angela Merkel ei alennu muistelmissaan jälkiviisasteluun saati itsekritiikkiin. Ei vaikka hälytyskelloja oli aikoinaan soitettu kovaäänisesti.
Yhdysvallat oli asettanut pakotteita Nord Stream 2 -kaasuputken rakentamiseen osallistuneille yrityksille. Se perusteli päätöstä sillä, että kaasuputken rakentaminen loukkasi USA:n turvallisuusetuja, koska sen liittolaismaa Saksa tuli putken vuoksi liian riippuvaiseksi Venäjästä.
Merkel väittää, että Yhdysvaltojen huoli ei ollut Venäjä-riippuvuus, vaan sen todellinen pyrkimys oli lisätä omaa kaasunvientiään Eurooppaan. Merkelin mukaan Saksa ei voinut luopua venäläisestä kaasusta ennen kuin Venäjän hyökkäyssodan myötä siihen oli vaihtoehdoton pakko.
Hän sanoo, että sitä ennen luopumispäätökselle olisi ollut mahdotonta saada poliittista hyväksyntää yrityksiltä ja kaasua käyttäviltä yksityistalouksilta.
Tehdyt ratkaisut osoittautuivat virheiksi. Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022, Saksaan iski raju energiakriisi, joka tuntui laajasti koko yhteiskunnassa.
Suomen parempi tie
Nyt tiedämme, että Suomen tie on ollut parempi, kun liiallista tukeutumista venäläiseen tuontienergiaan on vältetty. Sieltä tuotu sähkökin on saatu korvattua ilman isompia vaikeuksia.
Suomeen on viime vuosina rakennettu runsaasti hiilidioksidivapaata sähköntuotantoa, viime vuonna sen osuus sähköntuotannosta oli jo 96 prosenttia. Lukemaan on kivuttu Olkiluoto 3:n, tuulivoiman rakentamisen ja kaupunkien fossiilista polttoainetta käyttävien yhteistuotantovoimalaitosten sulkemisen myötä.
Toimien ansiosta talouskaamoksessa synkistelevässä Suomessa tulevaisuudennäkymiä ovat valoistuttaneet lukuisat uutiset, joissa on kerrottu investoinneista muun muassa akku- ja vetytehtaisiin sekä datakeskuksiin.
Sanna Syri näkee sähköntuotannon päästöttömyyden olevan ehdoton valtti.
– Suomen etu on ehdottomasti se, että meillä on yksi Euroopan puhtaimmasta sähköstä. Tavallinen verkkosähkö on Suomessa todella vähäpäästöistä. Yrityksille on tärkeää, kun ne voivat sanoa, ettei toiminta pyöri hiilivoimalla. Lisäksi sähkön toimitus on Suomessa erittäin varmaa, Syri sanoo.
Samaa todisti myös kanadalainen Bitzero Blockchain -yhtiön toimitusjohtaja Mohammed Bakhashwain. Hän nosti vastuullisesti tuotetun energian saatavuuden investointipäätöksen perusteluiden kärkipäähän.
Bitzero Blockchainin on tarkoitus rakentaa Kokemäelle vähintään 100 megawatin datakeskus, jota yhtiön mukaan voisi laajentaa jatkossa jopa 500 megawattiin. Isoista datakeskusinvestoinneista ovat ilmoittaneet myös muun muassa Google ja Microsoft. Nekin ovat korostaneet päästöttömän energian merkitystä.
Lisää puhdasta tuotantoa
Toinen valtti Suomella on sähkön edullisuus. Suomessa sähkö oli viime vuonna kolmanneksi edullisinta Euroopassa, hintaero Keski-Eurooppaan on ollut kymmeniä prosentteja.
Lisätäkynä suuren luokan sähköä käyttäville investoinneille Suomi on tarjonnut sähköveron alennusta. Hallitus on ilmoittanut tänä keväänä poistavansa datakeskusten ja kaivosten sähkönkäyttöön liittyviä verotukia.
Työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikkö Timo Jaatinen on painottanut verohuojennuksen toissijaisuutta.
– Se, mitä esimerkiksi Google ja Microsoft Suomessa tekevät, ei perustu tukiin vaan siihen, että meillä on edullista sähköä, hyvä sähköverkko ja sopiva ympäristö konesalien kaltaisille teollisille investoinneille.
Myös Sanna Syri korostaa, kuinka hyvä kantaverkko madaltaa kynnystä investoida Suomeen. Lisäksi luvittaminen ja sähköverkkoon liittyminen onnistuu täällä monia muita maita nopeammin.
Onko Suomen etulyöntiaseman hyödyntämisellä kiire?
– On, ehdottomasti. Nopeasti kehittyvälle datakeskusbisnekselle jokainen vuosi on tärkeä. Siksi on hienoa, että on tullut hyviä uutisia, Syri sanoo.
Voikin olla, että investointiuutisia on tulossa lisää. Pelkästään datakeskuksia koskevia liittymäkyselyjä on tullut kantaverkkoyhtiö Fingridiin niin paljon, että niiden yhteenlaskettu laskennallinen sähköntehontarve yltää 27 000 megawattiin.
Luku on hurja. Sen perusteella voi arvioida, että lähellekään kaikki aikomukset eivät realisoidu, sillä tavallinen sähkönkulutus talvipäivänä on ollut koko maassa suuruusluokaltaan 12 000 megawattia, jolloin on jo jouduttu turvautumaan tuontisähköön.
Joka tapauksessa sähkön kulutus kasvaa. Fingridin syyskuussa 2024 esittämässä ennusteessa povataan, että teollisuuden ja datakeskusten käyttämän sähkön määrä kasvaisi nykyisestä noin 40 terawattitunnista sataan terawattituntiin vuoteen 2035 mennessä.
Myös Sanna Syri uskoo kulutuksen kasvutrendiin, mutta ei näin räjähdysmäiseen kasvuun. Yhtenä syynä on se, että hän ei usko valtavasti sähköä kuluttavien gigawattiluokan vetytehtaiden rakentamiseen, koska epäilee niiden liiketaloudellista järkevyyttä.
Kasvussa on kuitenkin myös sähköntuotantokapasiteetti. Suomen uusiutuvat ry:n mukaan tuulivoiman tuotantotehon arvioidaan tänä vuonna kasvavan 1 400 megawattia. Parhaillaan rakenteilla olevien aurinkovoimahankkeiden arvioitu kapasiteetti on 530 megawattia. Kaavailuja on merkittävästi mittavammasta tuotannosta, sillä suunniteltuja aurinkovoimahankkeita oli julkaistu tammikuuhun mennessä peräti 23 300 megawatin edestä.
Lasku lankeaa myös Suomelle
Vaikka Suomen energiapaletti oli rakennettu hyvin, se ei ole taannut, ettei Saksan energiakriisi olisi tuntunut myös Suomessa. Vaikutus on tullut kiertotietä.
Saksassa tilanne on palautunut vuoden 2022 maakaasun huippuhinnoista, mutta silti hinnat ovat edelleen noin kaksinkertaisia verrattuna kriisiä edeltäneeseen aikaan. Nyt maassa ollaan siis juuri siinä tilanteessa, jota Angela Merkelin mukaan yritettiin välttää tukeutumalla venäläiseen kaasuun. Kun energia on kallista, se on vaikeuttanut maan teollisuuden tilannetta.
Mutta entä se vaikutus Suomeen? Saksa on Suomen tärkeimpiä vientimaita, ja kun siellä teollisuus kamppailee nousseiden kustannusten ja kilpailukyvyn kanssa, talous ei kasva. Se näkyy saksalaisten pienempinä tilauksina Suomesta. Näin Suomikin on osaltaan maksamassa Saksan turvautumisesta liiaksi Venäjältä tuotavaan halpaan kaasuun.
– Näin siinä on valitettavasti käynyt, että vaikka Suomi on hoitanut oman energiapolitiikkansa fiksummin, ikävä vaikutus iskee meihin kuitenkin, Sanna Syri nyökkää.
Kun kaasuhanaa on kiristetty ja Saksa on päättänyt luopua ydinvoimasta, eikä hiilivoimankaan varaan voida tulevaisuutta rakentaa, mistä energia jatkossa maahan otetaan?
– He eivät taida ihan tietää sitä itsekään, Syri pohtii.
Suuria toiveita on ladattu vedylle, ja taas Saksassa katsotaan maan rajojen ulkopuolelle. Siihen uskotaan, että vetyä tuodaan valtavia määriä myös Pohjois-Euroopasta.
Toinen asia sitten on, onko Suomen järkevää tehdä päästöttömällä sähköllä suuria määriä vetyä ja viedä sitä muualle. Vai olisiko kansantaloudelle järkevämpää käyttää täällä tuotettu energia omassa maassa ja valmistaa sen avulla korkeamman arvonlisän tuotteita.