Kasvuun kannustaja
Aaro Cantell uskoo, että ilman yritysten suurempia kasvuhaluja Suomen taloutta ei saada nousuun.
Taantuma ehdittiin alkuvuodesta jo julistaa päättyneeksi Suomessa, mutta vientiä harjoittavien yritysten tulevaisuudennäköalat muuttuivat presidentti Donald Trumpin tulliuhkailujen myötä sumeiksi. Sitten tullipäätöksiä lykättiin, mutta epävarmuus jäi.
Aaro Cantell kommentoi tilannetta Espoon Keilaniemessä Normet Oy:n tiloista. Cantell on kaivoskoneita ja louhintalaitteistoja sekä -sovelluksia tarjoavan yhtiön pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja. Toinen näköalapaikka Cantellilla sijaitsee Helsingin Eteläranta 10:ssä Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n hallituksen puheenjohtajan tuolilla.
Hän uskoo, että käsillä on tulleja suurempi muutos.
– Uskoisin, ettei tämä ole vain bump on the road. Maailma on menossa uuteen asentoon. Jää nähtäväksi, miten siirtymät siihen menevät, isommilla vai pienemmillä vaikutuksilla talouteen, Cantell pohtii.
Trumpin toimet osoittavat talouden olevan entistä konkreettisemmin ulkopoliittinen ase, mutta sama kehitys näkyy myös Kiinan pidempiaikaisena linjauksissa ja teoissa. Talouden merkitys kaikille maille, niin suurvalloille kuin Suomellekin, on tullut entistä selvemmäksi.
– Jos on kaupattavaa, luonnonvaroja tai erityisosaamista, silloin on neuvotteluvoimaa ja ulkopoliittista valtaa. Vahva elinkeinoelämä ja ulkopolitiikka menevät aiempaa tiiviimmin käsi kädessä, Cantell sanoo.
Hänen mukaansa ulkoministeriöllä on nyt iso vastuu ja mahdollisuus kehittää sen vastuulle siirtyvää Business Finland -kokonaisuutta. Laajentuminen kansainvälisille markkinoille on kasvaville yrityksille ja siten myös Suomelle kasvulle kriittinen asia.
– Viennistä riippuvaisen maan kansalaisena toivoisin, että kunnianhimon taso laitettaisiin nyt UM:ssä korkealle. Suomella tulisi olla tavoitteena maailman parhaat palvelut ja tuki yrityksille, jotka suunnittelevat viennin lisäämistä ja omien toimintojen käynnistämistä uusissa maissa. Nyt kun kauppapolitiikka on yhä tärkeämpi osa ulkopolitiikkaa, on UM juuri oikea taho tämän kehittämisloikan ottamiseen.
Toivomuslista jatkuu
Alkuvuosi ei kuitenkaan ole tuonut pelkästään huonoja uutisia yrityksille ja niiden etujärjestö EK:lle. Hallituksen puoliväliriihessä tekemien päätösten on katsottu olevan kuin EK:n toivomuslistalta. Aaro Cantell kehuukin yhteisöveron alentamista.
– Edullinen verotus on mukana monien pienten maiden menestysstrategioissa. Päätös yhteisöveron alentamisesta 20 prosentista 18:aan oli hyvä, mutta en tiedä oliko se riittävä, Cantell sanoo.
Hän kiittelee myös ylimpien marginaaliverojen alentamista. Sen hän uskoo kannustavan hyvätuloisia tekemään enemmän töitä ja tuovan sitä kautta lisää verotuloja. Muutoksesta on apua myös ulkomaisten osaajien tänne saamisessa.
EK:n koko toivomusten pajatso ei riihessä tyhjentynyt. Cantell mainitsee toteutumattomista päällimmäisenä osaavan työvoiman saamisen Suomeen, tarve olisi EK:n näkemyksen mukaan 40 000 vuosittaiselle tulijalle. Myös suomalaisen kasvua luovan omistajuuden kannalta tärkeänä pidetty perintöveron poisto jäi tekemättä.
Vain kasvu turvaa tulevaisuuden
Suomen talous ei ole kasvanut 17 vuoteen, muutosta kaivataan kipeästi. EK on laskenut, kuinka prosentti lisää bkt:n kasvua tuottaisi ensimmäisenä vuonna 1,2 miljardia euroa lisää verotuloja ja kymmenessä vuodessa kokonaissumma kasvaisi 66 miljardiin euroon. Leikkauslistat kalpenevat tämän laskelman rinnalla.
– Säästäminen on supertärkeää, mutta pelkästään sillä ei tätä saada kuntoon. On pakko miettiä, miten kasvu saadaan aikaiseksi. Jos emme saa kasvua aikaan, se vasta onkin epäoikeudenmukaista heikosti toimeentuleville. Silloin meillä romahtaa kyky rahoittaa heikosti toimeentulevien hyvinvointi, Cantell sanoo ja toivoo, että kasvutoimet olisivat myös seuraavan hallituksen ohjelmalistalla.
Syitä talouden jumiin haetaan milloin mistäkin: toimintaympäristöstä, suhdanteista ja edelleen sinnikkäästi myös Nokian romahduksesta. Elinkeinoelämän keskusliitonkin tehtävänä on hakea epäkohtia yritysten toimintaympäristöstä ja lobata näkemyksiään poliittisille päättäjille.
Taloustieteen emeritusprofessori Matti Pohjola kuitenkin esittää Sitralle laatimassaan raportissa, kuinka Suomen suurin talousongelma on yrityssektorin heikko tuottavuus. Mitä ajatuksia tämä herättää?
– Olen tismalleen samaa mieltä. Yritysten kasvuhaluttomuus on koko Suomen huonon talouskehityksen fundamentaalinen juurisyy, Cantell sanoo.
– Jos Normetin tuotteet eivät käy kaupaksi ja me emme kasva, kyllä minä ensimmäiseksi yritän ymmärtää mitä me voimme tehdä paremmin. Ei minulle ole kertaakaan tullut mieleen, että se olisi jonkun muun vika: hallituksen, verotuksen tai jonkun muun. Kyllä se on ihan meidän omissa käsissämme.
Saa epäonnistua
EK:n hallituksen puheenjohtajalta painotus hieman yllättää, vaikkei ehkä pitäisi. Jo vuosikymmen sitten Aaro Cantell oli mukana perustamassa kasvuryhmää, jonka perusajatus on kirittää yrityksiä rohkeampaan kasvuun.
Cantellin mielestä yritysten strategioissa ja tavoitteissa kasvu ei ole riittävän tärkeä. Hän hämmästelee, että kyselyissä vain 10–15 prosenttia suomalaisyrityksistä hakee aktiivisesti kasvua.
– Se on aivan liian alhainen luku. Sen pitäisi olla vähintään 30 prosenttia. Kasvun aikaansaaminen on vaikeaa silloinkin, kun sitä tavoittelee. Jos vain 15 prosenttia tavoittelee kasvua, silloin Suomi ei pääse tästä kasvamattomuudesta eteenpäin.
Cantell perää rohkeutta. Keskeinen tekijä on omistajien halu kasvuun ja suhtautuminen riskiin sekä epäonnistumiseen.
Pukupakko lennolla
”Kymmenisen vuotta sitten sain kunnian olla delegaation vetäjänä ulkomaankauppaministerin Etelä-Amerikkaan suuntautuvalla vienninedistämismatkalla. Ministerinä toimi silloin Alexander Stubb.
Lento Pariisiin lähti aikaisin, sieltä oli jatkoyhteys Mexico Cityyn, josta matka jatkui Bogotaan. Ajattelin, että Pariisissa matkatavarat usein jäävät jatkolennolta, joten pakkasin mukaani pelkästään käsitavaraksi salkun, laukun ja pukupussin.
Kun Pariisissa astuin ulos koneesta, huomasin pukupussin jääneen koneeseen. Sanoin muulle delegaatiolle tulevani hieman myöhemmin jatkolennon portille ja aloin selvittää check in -deskillä mahdollisuutta saada pukupussia koneesta. Se ei tuntunut millään onnistuvan ja he opastivat minut saapuvien matkatavaroiden tulopaikkaan. Siellä odottaessani ymmärsin, että tässähän menisi iäisyys ja seuraava lento lähtee tiukalla aikataululla.
Oh no! Tämä ei nyt alkanut hyvin, aikamoinen moka, ajattelin. Aloin jo miettiä myöhästynkö jatkolennolta vai lähdenkö matkaan ilman pukuja, millaisia selityksiä kertoisin? Tunneskaala kävi ääripäässä, hikikarpalot valuivat.
Kiirehdin takaisin check in -deskille ja yritin vielä vakuuttaa, etten voi odottaa. Lopulta joku toi pukupussin ja samalla minua odotti ajoneuvo, jonka kyydissä pääsin lentoasemalla pitkän siirtymän suoraan lähtevän koneen luokse. Pääsin koneeseen lähes ensimmäisenä ja istuin tyytyväisenä paikallani, kun muu delegaatio saapui.
Loppumatka meni onneksi hyvin.”
– Hyvä ei ole sitä, ettei ikinä epäonnistu. On parempi mennä eteenpäin, kokeilla uusia asioita ja korjata jos tulee epäonnistumisia. Se että yrittää säilyttää asemansa ja pysyä paikallaan, antaa vain muille yrityksille tilaa kehittyä ja mennä kilpailussa ohi. Tämä pätee yhtä lailla pieniin kuin suuriinkin yrityksiin.
Talouskasvun jarruna pidetään myös yritystukien suuntautumista. Vanhaa tuotantorakennetta säilyttävien tukien osuus on lähes puolet reilun 900 miljoonan euron potista. Silti niistäkin on hyvin vaikeaa karsia – paitsi aina kulloisenkin hallitusvastuusta sivussa olevan opposition puheissa. Ei myöskään EK taida ehdottaa niiden lopettamista?
Cantell myöntää, että periaatetasolla on helppo sanoa, että poistetaan kaikki säilyttävät tuet. Mutta jos joku toinen maa tukee mahdollista investointia, siinä tilanteessa Suomen on vaikea olla pelaamatta samoilla säännöillä.
– Mehän voimme olla oikeassa, mutta hävitä kaikki kaupat. Tämä on hankala asia, mutta tukemisen painopiste pitäisi kyllä ehdottomasti siirtyäenemmän uudistavaan kuin säilyttävään toimintaan, Cantell summaa.
Normetin hard rock
Normetia kasvuhaluttomuus ei ole vaivannut. Kun Aaro Cantell tuli yhtiön pääomistajaksi vuonna 2005, se työllisti runsaat 200 henkilöä. Nykyisin työntekijöitä on yli 1 800 ja yhtiöllä on yli 50 myynti- ja palvelupistettä 30 maassa.
Cantell oli päässyt pääomasijoittajana tutustumaan Normetin toimintaan sen hallituksessa. Yrittäjäksi ryhtymiseen motivoi halu päästä pitkäjänteisesti kehittämään ja kasvattamaan yhtä yritystä. Kaikki eivät riemastuneet.
– Tilintarkastaja katsoi minua vakavana ja sanoi, että olin juuri saanut pääomasijoitusyhtiööni liittyvien velkojen hirttosilmukan pois kaulasta. Oliko ihan pakko laittaa silmukka uudestaan kaulaan Normetiin liittyvien velkojen kanssa? Itse ajattelin, että Normet oli huikean hieno firma, ja pidin itseäni superonnekkaana, kun sain tällaisen mahdollisuuden.
Cantell luonnehtii Normetin kanssa kuljettua matkaa pitkäksi poluksi. Kompurointiakin matkalle on mahtunut, muttei kaatumista. Esimerkiksi Venäjän-kaupan loppuminen vei kymmenen prosenttia liikevaihdosta ja kaikkein kannattavimman liiketoiminnan.
– Riskit kuuluvat bisnekseen, Cantell kuittaa.
Normetin toimintaympäristö kuulostaa mielenkiintoiselta, Cantell kutsuu sitä underground hard rock -ympäristöksi. Yhtiössä on katsottu avarasti sitä, mitä samalle asiakaskunnalle voisi tarjota. Näillä opeilla liikevaihto on tuplaantunut jo neljä–viisi kertaa, parhaimpana vuonna kasvua on ollut 40 prosenttia. Palvelut, huolto ja kulutustavaroiden myynti tuovat liikevaihtoon jo isomman osan kuin laitetoimitukset.
– Aina jollain uudelle alueelle laajentumiseen liittyvällä avauksella syntyy potentiaali kasvaa joitain vuosia, sitten markkinaosuus alkaa olla saavutettu ja kasvu hidastuu. Sen jälkeen pitää taas keksiä uusia kasvualueita.
Cantell paljastaa, että tälläkin hetkellä työpöydällä on ”yritysostoja eri suuntiin”. Tähtäimessä on kasvattaa liikevaihto nykyisestä puolesta miljardista täyteen miljardiin viidessä vuodessa.
Tarkoittaako tämä, että se tilintarkastajan mainitsema silmukka on kaulassa jatkuvasti?
Cantell naurahtaa ja sanoo yhtiön omavaraisuuden kyllä nousseen. Velan hän kuitenkin näkee hirttosilmukan sijaan kasvun vipuvartena.
– Jos velkaa on alle kaksi kertaa käyttökate, voi kysyä, että eikö meillä todellakaan ole kasvuideoita? Oleellista on, että jotain uutta on meneillään koko ajan.
