FacebookTwitterEmail

Vapaakauppa EU:n ja Japanin välillä sai tuulta alleen

Omatase shimashita. Japaninkielisessä ilmaisussa pahoitellaan, että olette joutuneet odottamaan, mutta nyt se alkaa!
Teksti: Mia Hurtta, ulkoministeriö
Kuvitus: Taru Saxelin

Vapaakaupan toteutuminen nytkähti kunnolla eteenpäin, kun heinäkuun alussa 2017 järjestetyssä EU:n ja Japanin välisessä huippukokouksessa päästiin niin sanottuun poliittiseen yhteisymmärrykseen kauppasopimuksen sisällöstä. Useita yksityiskohtia ja muutama laajempi kokonaisuus jäi vielä hiottavaksi, kuten investointisuoja ja -riitojenratkaisu. Kunnianhimoiseksi tavoitteeksi asetettiin, että jäljellä olevat asiat saataisiin lyötyä lukkoon ennen vuoden loppua.

Sopimuksen odotetaan tuovan uutta potkua myös Suomen ja Japanin väliseen kauppaan. Japani on Kiinan jälkeen Suomen suurin kauppakumppani Aasiassa, ja kauppatase on Suomelle ylijäämäinen.

Kahden talousmahdin molemminpuolisella markkinoiden avaamisella on kasvua tukevia talous- ja työllisyysvaikutuksia. Arvion mukaan EU:ssa noin 600 000 työpaikkaa kytkeytyy Japanin-vientiin. Tullien ja kaupanesteiden poistaminen voi kasvattaa EU:n vientiä 80 miljardista eurosta 100 miljardiin euroon, ja jokainen vientimiljardi tukee noin 14 000 työpaikkaa EU:ssa.

Tullit poistuvat

Vapaakauppasopimuksen tullessa voimaan tullit poistuvat välittömästi yli 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin. Siirtymäaikojen jälkeen jopa 97 prosenttia EU:n viennistä Japaniin on tullivapaata. Jäljelle jäävät tuotteet vapautetaan joko kiintiöiden puitteissa tai niiden tulleja lasketaan.

Suomen viennin kannalta kiinnostavien metsäteollisuustuotteiden tullit poistuvat seitsemän vuoden siirtymäajan jälkeen. Sama pätee kemiantuotteiden, muovin, kosmetiikan sekä tekstiilien ja vaatteiden tulleihin. EU-tasolla tullien poistuminen tuo noin miljardin euron säästöt vuodessa. Pelkästään EU:n metsäteollisuustuotteiden viennin tullimaksut ovat olleet keskimäärin 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Elintarvikekaupassa mahdollisuuksia

Japani on EU:n neljänneksi tärkein vientimarkkina maatalous- ja elintarviketuotteille. EU:n viennin arvo on ollut vuositasolla noin 5,7 miljardia euroa.

Arvion mukaan sopimus voi jopa kolminkertaistaa elintarvikkeiden viennin Japaniin. Siirtymäaikojen jälkeen noin 87 prosenttia EU:n maatalous- ja elintarviketuotteiden viennistä Japaniin on täysin tullivapaata. Sianlihan tullit laskevat merkittävästi, ja naudanlihan tullit laskevat 9 prosenttiin 15 vuoden siirtymäajan kuluessa. Useiden kovien juustojen tullit poistuvat kokonaan 15 vuoden siirtymäajan kuluessa, ja muille juustoille avataan tullivapaa tuontikiintiö. Suklaan osalta tullit poistuvat 10 vuoden siirtymäajan jälkeen. Myös kalatuotteiden tullit poistuvat täysin.

Markkinoiden avautuminen tuo uusia mahdollisuuksia myös suomalaisille elintarvikeviejille. Suomesta viedään elintarvikkeita Japaniin tällä hetkellä noin 18 miljoonaa euron edestä vuosittain: muun muassa sianlihaa, suklaata, juustoa, maltaita, maitovalmisteita, kalaa, juomia ja marjatuotteita. Suomalaisilla elintarvikkeilla on Japanissa hyvä maine, ja kauppasopimuksen myötä potentiaali korkealaatuisten tuotteiden viennin kasvattamiselle on suuri.

Hankalia vaatimuksia raivattu

Neuvotteluissa sovittiin useiden EU-yritysten Japanin markkinoilla kohtaamien kaupanesteiden poistamisesta. Esteet liittyivät pitkälti Japanin teknisiin tuotevaatimuksiin ja sertifiointiprosesseihin. Suomen viennin kannalta merkittäviä esteitä on purettu terveysteknologiatuotteissa, lääkkeissä, kosmetiikassa, tekstiileissä ja autojen viennissä.

Sopimus parantaa sääntely-ympäristön ennustettavuutta ja läpinäkyvyyttä vahvistamalla kansainvälisten standardien käyttöä. Esimerkiksi elintarvikkeiden viennissä kansainvälisiin standardeihin perustuvat vaatimukset alentavat kustannuksia. Maataloustuotteiden kaupassa hyväksyntä- ja selvitysmenettelyjä yksinkertaistetaan, ja tuontimenettelyt hoidetaan sujuvammin ilman tarpeettomia viivästyksiä ja byrokratiaa. Sopimus ei kuitenkaan vaadi osapuolia muuttamaan esimerkiksi hormonien käyttöön tai geenimuunneltuihin organismeihin (GMO) liittyvää sääntelyä.

Suomen Japanin-tuonti ja -vienti 2016. Lähteet: CIA World Factbook, Tulli, Euroopan komissio ja Tilastokeskus. Klikkaa kuva suuremmaksi.

Markkinoillepääsy helpottuu

Suomenkin viennille tärkeä palveluiden tarjoaminen helpottuu sopimuksen myötä. Sen lisäksi lainsäädännön läpinäkyvyys paranee, ja toimintaympäristöstä tulee ennakoitavampi. Sopimus kattaa rajat ylittävän palvelukaupan sekä yritysten sijoittautumis- ja yritystoimintaan liittyvien henkilöiden maahantulon. Sektorikohtaisesti markkinoilletulomahdollisuuksia on parannettu televiestintäpalveluissa, posti- ja kuriiripalveluissa, rahoituspalveluissa, kansainvälisessä meriliikenteessä sekä sähköiseen kauppaan liittyen. Kuten muidenkin vapaakauppasopimusten kohdalla, jäsenmaiden oikeuteen ylläpitää julkisia palvelujaan ja päättää niistä ei kosketa.

Julkisiin hankintoihin liittyvien prosessien läpinäkyvyys paranee ja markkinoillepääsy paranee. Japani on muun muassa kehittämässä hankinnoissaan ”yhden luukun periaatetta”. Jatkossa EU:n yritykset voivat osallistua tasavertaisesti japanilaisyritysten kanssa tarjouskilpailuihin 48 niin sanotussa ydinkaupungissa, joissa on noin 300 000–500 000 asukasta. Tämä lupaa hyvää vahvalle suomalaiselle kestävää kaupungistumista edistävälle vientisektorille.

Sopimuksella edistetään myös EU: n ja Japanin välisiä investointeja. Sen lisäksi se pitää sisällään kauppasopimuksiin tavanomaisesti liittyvät kirjaukset muun muassa tullauksesta, alkuperäsäännöistä, teollis- ja tekijänoikeuksista, kilpailusta ja valtionyhtiöistä sekä kestävästä kehityksestä. Uutuutena on otettu mukaan ensimmäistä kertaa yritysten hallintotapaa (Corporate Governance) koskeva luku parhaiden käytäntöjen edistämiseksi.

Neuvottelujen loppukiri alkaa

EU:n komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker on tehnyt selväksi, että haluaa saada vapaakauppasopimuksen sinetöityä kaudellaan. Brysselistä kantautuvien viestien mukaan neuvottelut etenevät hyvässä hengessä, joten tavoitteeseen on mahdollista päästä. EU-puolella valtavan urakan vieminen maaliin nopealla aikataululla ennen vuoden 2019 EU-parlamenttivaaleja vaatii kuitenkin jäsenmailta ja instituutioilta kohtuullista ponnistelua ja vahvaa yhteistä tahtoa. Suomi on vahvasti mukana tässä työssä.

Sopimuksen tullessa voimaan tullit poistuvat välittömästi yli 90 prosentilta EU:n viennistä Japaniin.

Japanin merkitys pähkinänkuoressa

  • Japanissa on maailman 10. eniten asukkaita. Maan talous on maailman viidenneksi suurin ostovoimalla mitattuna.
  • EU ja Japani yhdessä kattavat noin neljänneksen maailman BKT:sta.
  • Japani on Suomen tärkein kauppakumppani Aasiassa Kiinan jälkeen ja 14. tärkein vientimaa Suomelle koko maailmassa.
  • Japanilaiset tekivät suoria sijoituksia Suomeen 1,2 miljardin edestä vuonna 2015.