Kiri, kiri koulutusvienti
Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen sanoi asian ääneen Kaukoidän vienninedistämisvierailulla alkuvuodesta – seuraavan kymmenen vuoden aikana Suomen tulisi tavoitella koulutusviennin volyymin kasvua miljardiin euroon. Aikaa on, mutta niin on tekemätöntä työtäkin. Mihin tartutaan?
Kasvua tukemassa on koulutusviennin kasvuohjelma Education Finland, mikä kokoaa koulutusalan vientiyrityksiä saman sateenvarjon alle ja tarjoaa tukea ja palveluita. Nyt jäsenyrityksiä on jo 91. Lisäksi 39 yritystä on koulutusvientivaiheeseen siirtyvien ryhmässä hakemassa vielä vauhtia kotimaasta ja hiomassa tuotettaan. Ohjelmaan halukkaita on jonossa noin sata. Lisää kriteerit täyttäviä jäseniä otetaan vielä alkusyksyyn asti.
Halutaan ostaa: suomalainen koulu
– Eniten maailmalla kysytään suomalaisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta. Meillä on hyvä maine, mikä on laajempi kuin Pisalla saavutettu. Meidät tunnetaan myös tänne tehtyjen vierailujen ja aiemman vientityön kautta. Portit ovat nyt avoinna ja paras hetki käsillä, pitää vain polkea vauhtia, näkee Education Finlandin ohjelmajohtaja Lauri Tuomi Opetushallituksesta.
Koulutuksen ostajat maailmalla ovat moninaisia: valtiollisia, kunnallisia ja yksityisiä toimijoita. Yhteistä heille on isojen kokonaisuuksien tarve.
– Meiltä halutaan suomalaistyyppisiä kouluja, jotka sovitetaan paikallisiin olosuhteisiin. Samoin halutaan laadukkaita konsultaatioita esimerkiksi opetussuunnitelmatyöhön tai ammatillisen koulutuksen työelämälähtöisyyden kehittämiseen. Yleisesti suuntana ovat yhä suuremmat kokonaisuudet ja konseptit, Tuomi jatkaa.
Kyse ei ole Suomen mallin kopioinnista vaan yhteiskehittämisestä. Kohdemaassa halutaan, että suomalaiset asiantuntijat ovat mukana sparraamassa uusien mallien suunnittelua ja käyttöönottoa tai että suomalaisopettaja on rinnalla opettamassa, kunnes uusi systeemi sujuu.
– Suomalaisyritysten tarjooma on erittäin kattava ja jakautuu kaikille koulutusasteille varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Meillä on myös loistavia innovaatioita. Esimerkiksi tässä ohjelmassa on ammattilaisia koulukiinteistöjen rakentajista oppimateriaalituottajiin ja tutkinnonjärjestäjistä digitaalisten alustojen tekijöihin. Ehdoton myyntivaltti on se, että tuotteiden testialustana on suomalainen oppilaitos.
A-B-C – vienti etenee
Education Finland -ohjelman yritysselvitys kertoo, että viimeisen vuoden aikana koulutusvienti on kasvanut kohisten. Keskimääräinen ohjelmassa mukana olevien koulutusyritysten liikevaihdon kasvu on ollut 20 prosenttia, nopeimmilla yli 200 prosenttia. Keskimääräinen liikevaihto puolestaan on 600 000 euroa vuodessa. Yli miljoonan liikevaihtoa tekee noin 10 yritystä ja kymmenen miljoonan liikevaihdon tekijöitä on viisi.
Yritykset ovat vielä pieniä, ja pääosin ne työllistävät vain 1–5 henkilöä. Rekrytointitarve on kuitenkin ilmeinen, sillä yritykset rekrytoivat viime vuonna kaikkiaan 123 henkilöä vähintään vuoden työsopimuksiin ja lähes 100 henkilöä lyhytaikaisesti. Kokonaisuutena koulutusvientiä tehtiin viime vuonna noin 1 000 henkilötyöpäivän verran.
Koulutusteknologian start up -yrityksiä alalla on peräti noin 300, joskaan koulutus ei välttämättä ole kaikilla ainoa liiketoiminta-alue. Start upien määrä on edelleen kasvussa ja koulutusteknologiasta odotetaan yhtä kasvun tukijalkaa konseptiviennin rinnalle.
Suomalaisen koulutusviennin kohdemarkkinat keskittyivät pääasiassa neljään alueeseen: Lähi-itään, Kiinaan, Kaukoitään ja Latinalaiseen Amerikkaan. Jatkossa todennäköisesti Venäjän ja Afrikan markkinat kasvavat.
Lainsäädännöllisesti koulutusvientiä tuki viime vuonna ammatillisen koulutuksen reformi, joka avasi ovet tutkintojen viennille. Suomalaisia ammattitutkintoja voi nyt siis toteuttaa ja suorittaa myös Suomen ulkopuolella. Lukiolainsäädännön uudistus muutaman vuoden sisällä tuonee mahdollisuuden viedä myös suomalainen ylioppilastutkinto maailmalle. Opetushallitus (OPH) toimii opetussuunnitelmaviennissä yritysten apuna.
Rahoitusta! Taustatukea! Buustia!
Tänä vuonna Suomen koulutusviennin arvioidaan kasvavan 300 miljoonasta eurosta 350 miljoonaan. Suunta on hyvä, mutta kovempaan vauhtiin tarvitaan lisää rahoitusta ja taustatukea.
Liiketoimintainvestointeja yritykset tekivät viime vuonna vielä maltillisesti, suurimmillaan reilun miljoonan euron verran. Rahoituslähteinä olivat pääoma- ja velkakirjalainoitus sekä Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) ja Tekesin rahoitusinstrumentit. Kuluvan vuoden rahoituskierrokset ovat juuri alkamassa.
– Rahoituksen puute on selkeä kasvun este ja hankaloittaa myös isoihin kilpailutuksiin osallistumista. Education Finland ohjelman yksi tärkeimmistä tehtävistä on järjestää investoritapaamisia ja rahoittajayhteyksiä ja samalla verkottaa yrityksiä kaikin tavoin yhteistoimintaan, painottaa Tuomi.
Myös maailmalle lähtemisen kynnystä pyritään mataloittamaan. Tukea saa tuote- ja palvelukehitykseen, markkinointiin ja myyntiin sekä kumppanin etsimiseen kohdemarkkinoilta. Tänä keväänä koottiin kokeiluna 25 yrityksen innovaatiot ja tuotteet OPH:n tiloihin kokemuspohjaiseksi Experience Labiksi. Tämä tarjosi mahdollisuuden esitellä tuotteita laajasti Suomessa vierailleille koulutushankinnoista kiinnostuneille ryhmille.
Yrityksiä kannustetaan myös mukaan vienninedistämismatkoille ja yhteistarjouksiin. Kohdemaissa Team Finland -verkosto vahvistaa tuen antamista. Ensi syksystä lähtien koulutusvientiä on edistämässä myös neljä Team Finland Knowledge -verkoston erityisasiantuntijaa.
Suomen koulutusviennin kansainväliset kilpailijat löytyvät Isosta-Britanniasta, Yhdysvalloista ja Saksasta. Esikuvana puolestaan on Hollanti, joka nosti itsensä miljardiluokkaan kuudessa vuodessa. Lisäksi Suomi on benchmarkannut Uutta-Seelantia, joka Suomen kokoisena toimijana tekee koulutusvientinsä osalta noin 1,5 miljardin euron liikevaihtoa. Uuden-Seelannin viennistä suurin osa tulee kuitenkin korkeakoulututkintojen myynnistä kansainvälisille opiskelijoille, kun taas Suomi tähtää oppimiskokonaisuuksiin.
– Meidän on pystyttävä rakentamaan isoja kokonaisuuksia, joita voi toistaa. Meidän on löydettävä skaalautuvia tuotteita ja palveluita, esimerkiksi digitaalisten ratkaisujen avulla. Tähän mennessä tehty työ on tuonut tunnettuutta ja antanut oppia tekemiseen – mutta henkilövetoisuudesta ja yksittäisistä koulutuksista on päästävä isompiin ympyröihin. Vasta sieltä löytyy haluttu kasvu.
Älä jarruta vaan kiihdytä
Koulutuksen start up -yritysten kiihdyttämiseen keskittynyt xEdu haluaa pitää huolen suomalaisyritysten kasvusta, ”jotta jenkit eivät vie koko markkinaa”.
– Nykyiset start upit määrittelevät koulutuksen 10 vuoden päästä ja muokkaavat tulevan maailman, sanoo toimitusjohtaja Antti Korhonen ja viittaa bisnessektorin valtavaan liikevaihtoon ja kasvuennusteisiin.
– Maailmanlaajuisen koulutusbisneksen liikevaihto julkinen sektori mukaan lukien on noin kuusi triljoonaa euroa, eli kolminkertainen verrattuna ICT-sektorin kahteen triljoonaan. Koulutusbisnes myös kasvaa, tällä hetkellä kovaa 7,5 prosentin vuosivauhtia. Aasiassa perheet käyttävät koulutukseen jopa 16 prosenttia kaikista menoistaan, esittelee Korhonen.
Tähän mennessä xEdun kiihdytysohjelman on käynyt läpi 45 yritystä, joista suurin osa on ollut suomalaisia. Vaikuttavuustutkimuksen mukaan nämä yritykset ovat saaneet noin viisi prosenttia Euroopan start up -investoinneista ja yrityksiin on syntynyt noin 60–70 uutta työpaikkaa.
Ulkomaisia hakijoita kiihdytysohjelmiin on jatkuvasti enemmän, sillä monet koulutusalan yritykset toivovat voivansa tehdä tuotekehitystä Suomessa suomalaisten opettajien kanssa.
– Suomalainen koulu on loistava testialusta. Tämä on aito win–win-tilanne, sillä kehitettävänä on pedagogisesti vaikuttavia tuotteita kansainvälisille markkinoille, usein digitaalisen alustan kera, sanoo Korhonen.
xEdun kiihdyttämö mahdollistaa hyvien ideoiden markkinoille pääsyn ja tarjoaa bisnesosaamista pedagogiikan ja teknologian kylkeen. Koska saman alan yrityksillä on samat haasteet ja pedagogiset ongelmat, myös osallistujien keskinäinen sparraus on tärkeää. Rahoituksen ja koulutussijoittamisen kehittämisessä xEdu tekee Euroopan laajuista yhteistyötä.
Tutustu koulutusviennin yrityksiin.
Koulutuslähettiläät vahvistavat verkostoa maailmalla
Suomen edustustot maailmalla ovat vuosien mittaan avanneet monia koulutusviennin ovia suomalaisyrityksille. Arvovaltapalveluja tarvitaan, kun lähdetään keskustelemaan esimerkiksi isoista valtiollisista koulu-uudistushankkeista tai jopa aiemmin, kun vasta selvitetään tarpeita ja tahtotilaa.
Nyt Suomi vahvistaa joukkojaan edustustoissa, kun opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) lähettää syksyllä maailmalle neljä koulutusviennin erityisasiantuntijaa keskeisille kohdemarkkinoille Kiinaan, Yhdysvaltoihin, Singaporeen ja Argentiinaan. Team Finland Knowledge -verkosto on OKM:n iso lisäpanostus suomalaisen koulutuksen tunnettuuden, korkeakoulujen kansainvälistymisen ja koulutusviennin edistämiseksi. Verkkoa on tarkoitus kasvattaa ensi vuonna 3–4 lisäasiantuntijalla. Asiantuntijoiden yksi tehtävä on tukea koulutusvientitoimijoita.
– Ennakointi on merkittävässä roolissa, jotta osataan toimia oikealla hetkellä. Paikallistuntemus, kulttuuriymmärrys ja oikeiden henkilöiden kanssa luodut luottamussuhteet toimivat vientiyritysten hyväksi, kun hetki lyö, sanoo suurlähettiläänä Abu Dhabissa ja Vietnamissa toiminut, nykyinen ulkoministeriön taloudellisten ulkosuhteiden osaston päällikkö Ilkka-Pekka Similä.
Vietnamissa koulutussektorin kokonaisuudistusta seurannut Similä sanoo, että tietoa uudistamissuunnitelmasta kerättiin pitkään ja samalla saatiin hyvä ymmärrys hallituksen tahtotilasta. Suomalainen opettajankoulutus herätti kiinnostusta heti uudistuksen käynnistyttyä.
– Qatarin kouluhanke puolestaan vauhdittui, kun silloisen hallitsijan puoliso vieraili Suomessa ja tutustui koulutusjärjestelmäämme käytännössä. Usein sysäys tulee juuri käytännön näkemisestä ja kokemisesta, eli koulutusasiakkaiden saaminen Suomeen on hyvin tärkeää. Qatariin perustettu Suomen opetussuunnitelmaa mukaileva kansainvälinen koulu tuo edelleen hyvää näkyvyyttä maallemme, sanoo Similä.