Läikkyen menestys tulevi
Business Finlandilla on tyytyväiset yritysasiakkaat, mutta maineessa on parantamisen varaa. Jatkossa kasvavat myöntövaltuudet antavat mahdollisuuksia rohkeampiin rahoituspäätöksiin.
Business Finlandin pääjohtaja Lassi Noponen ilmestyy tietokoneen ruudulle Saudi-Arabiasta. Heti alkuun voidaan siis nostaa kameli pöydälle.
Helmikuun alussa julkaistussa blogissaan Business Finlandin asiakaskokemuksesta, viestinnästä ja markkinoinnista vastaava Jenni Santalo käsittelee organisaatiosta tehtyä Luottamus & Maine -tutkimusta.
Otsikolla ”Meillä on surkea maine ja tyytyväiset asiakkaat” Santalo tunnistaa omien kokemustensakin kautta julkikuvan etäisyyden, viestien moninaisuuden ja vaikeudet tekemisen ytimen hahmottamisessa.
Samalla palvelujen laatu ja osaaminen saavat kuitenkin vastaajilta lähes täydet pisteet.
Syyskuun alussa viisivuotisen pestinsä aloittanut Noponen tiedostaa ristiriidan. Vuosikymmenten mittaisella urallaan yritys- ja rahoituskentällä hän sanoo oppineensa tuntemaan Business Finlandin ja sen edeltäjät analyyttisena, mutta hieman jähmeänä rahoituskoneena.
Vaikka varsinainen pihvi on siis kunnossa, imagollakin on verovaroilla toimittaessa merkitystä. Kohennus on pääjohtajan tehtävälistalla.
– Julkisuuden voima on aikamoinen. Käsittääkseni heikko julkikuva perustuu korona-ajan ohilaukauksiin ja vanhoihin, Business Finlandin edeltäjien aikana tapahtuneisiin väärinkäytöksiin. Tutkimuksessa oli mukana myös paljon yrityksiä, jotka eivät ole asiakkaitamme. Minä tulen yrityspuolelta ja näen, että asiakaslähtöisyys on tärkeintä. Pyrimme tekemään työmme mahdollisimman hyvin ja viestimään siitä. Mainitsisin, että pk-asiakkaamme ovat vuosina 2020–24 kasvattaneet vientiään 82 prosenttia, kun yleinen viennin kehitys oli 33 prosenttia, Noponen toteaa.
Ulkomaantoiminnot osaksi edustustoverkkoa
Profiloitumisen kannalta tärkeää on hallinnollisen uudistuksen onnistuminen.
Pohjaten hallitusohjelmaan, Business Finlandin kolmekymmentäkahdeksan toimistoa maailmalla tullaan integroimaan edustustoverkkoon. Prosessi on käynnissä ulkoministeriön johdolla. Valmista on tultava vuoden loppuun mennessä.
Lassi Noponen katsoo eteenpäin. Kanta on odottava.
– Poliittisesti on näin linjattu, eikä historiaa kannata vatuloida.
Kysymykseen saavutettavista eduista hän vastaa:
– En vielä tiedä. Toivon, että niitä saavutetaan ja oletan niiden liittyvän toimimiseen maailmalla saman sateenvarjon alla. Esimerkiksi täällä Saudeissa lähetystö ja Business Finland ovat tehneet saumatonta yhteistyötä jo vuosia.
Rahalla ei saa onnea
”Suomea pidetään usein maailman onnellisimpana maana. Noin viisitoista vuotta sitten olimme rakentamassa tehdasta Intiaan. Kauhistelin työmaan aputyövoiman todella pieniä palkkoja. Euro päivässä. Minulle vastattiin: Don’t worry, Sir. Everybody here is happier than anyone in Finland.”
Huolenaiheitakin silti on. Hieman kärjistäen, jatkossa organisaatio seisoo kahdella erillisellä laatalla.
– Haaste on Suomeen syntyvä rajapinta. Business Finland on osa työ- ja elinkeinoministeriötä. Yritykset tulevat asiakkaiksemme sen sisäisen kasvupolun, innovaatiojärjestelmämme kautta. Nyt on siis rakennettava saumaton silta siitä järjestelmästä ulkoministeriöön yhdistyvään kansainväliseen verkostoon, Noponen valottaa.
Hallinnollisista lokeroista riippumatta Noponen näkee Business Finlandin ydintehtävän muuttumattomana. Kuten jo 1980-luvulta, missiona on avittaa yrityskentän uudistumista ja elinkeinorakenteen monipuolistamista. Olennaista on yhdistää tuotekehitys ja kansainvälinen markkinaymmärrys.
Lisämausteen toimenkuvaan tuo valtiontukipolitiikan paluu.
– Valtion rooli on kasvanut todella nopeasti ja hiipimällä. Se muutos hahmottuu ehkä vähän viiveellä eikä ainakaan vähennä Business Finlandin tehtäviä. Olemme toimeenpano-organisaatio. Politiikkaohjaus tulee pääministerin tiede- ja innovaationeuvostosta ja TEM:n teollisuuspolitiikasta, Noponen kiteyttää.
Riskillä vai enemmän riskillä?
Työ- ja elinkeinoministeriön alla toimivat tärkeimmät kasvurahoitustoimijat ovat Business Finlandin ohella Finnvera ja pääomasijoitusyhtiö Suomen Teollisuussijoitus (Tesi). Ministeriön tahtotilana on saada nämä toisiaan täydentävät organisaatiot toimimaan paremmin yhteistyössä.
Noponen pitää tavoitetta erittäin kannatettavana.
– Lokeroituminen ei auta ketään. Jos kokonaisuus saadaan toimimaan harmonisesti kuin sinfoniaorkesteri, niin se on parempi kuin omia strategioitaan soittava jazzbändi.
Yritysten kannalta Finnvera sijoittuu perinteisesti lainoineen ja takauksineen enemmän rahoituspolun loppupuolelle. Business Finlandin rooli on suurempi alkutaipaleella neuvoina, avustuksina ja lainoina. Istuva hallitus leikkaa toimintamenoista, mutta myöntövaltuudet tutkimus- ja kehityshankkeisiin kasvavat.
Julkisella rahoituksella vivutetaan yksityistä rahaa, ja Suomen T&K-panostusten osuutta BKT:sta ollaan kasvattamassa neljään prosenttiin 2030 mennessä. Business Finlandille se merkitsee ensi vuonna 150 miljoonan euron lisäystä.
Miten kasvava potti sitten näkyy? Lisääntyykö riskinotto ja kuinka kohdellaan erikokoisia yrityksiä?
– Ensinnäkin, emme tue toimialoja. Hahmotamme maailmaa ilmiöinä ja poikkileikkaavina murroskohtina. Rajapinnoille ja pienistä yrityksistä syntyvät usein ne kiinnostavat uudet lähdöt. Kun olen reissussa ministerien kanssa, niin ei niillä juuri sellua myydä. Kansallisten tavoitteiden saavuttamiseksi suuryritysten panostukset ovat kuitenkin välttämättömiä ja niiden kohdalla katsomme, että yhteiskunnan kokonaishyöty maksimoituu ekosysteemin rahoituksen kautta. Pienet taas hyötyvät neuvonnasta ja kontakteista – kaikki eivät ole born global, Noponen muotoilee.
Hänen mukaansa tavoitteena on tasapaino pienten ja suurten yritysten kesken samalla kun rahoituksen pitää aina tähdätä uudistumiseen. Olennaista on myös yksityisen rahan vivutus. Business Finland laittaa pöytään rahaa, jotta yksityistä rahaa tulisi päälle kaksi kolmasosaa.
– Tutkimus- ja kehitystoiminta tarkoittaa määritelmällisesti sitä, että lopputulos on epävarma. Jos kaikki rahoittamamme hankkeet onnistuisivat, niin ei olisi otettu sellaista riskiä mikä on tehtävämme. Emme voi mennä varman päälle.
Valintoja siis tehdään ja riskejä otetaan. Noposen linjauksen mukaisesti, suurenevat rahalliset myöntövaltuudet merkitsevät samalla riskien kasvattamista. Mutta vastaavasti hakemuksilta vaaditaan enemmän. Rima nousee.
Kaikkea ei kuitenkaan mitata suoraan ja pelkästään rahassa.
– Tavallaan, innovaatiorahoitus onnistuu aina. Rakennamme menestystarinoita, mutta saamme aikaan myös läikkymisefektiä, jolla yleinen osaaminen lisääntyy. Vaikka projekti epäonnistuisi, avainhenkilöt ovat altistuneet korkealle vaatimustasolle. Sitten he karaistuneina aloittavat uusia hankkeita ja onnistuvat, Noponen maalailee ja mainitsee suomalaisille sopivina tulevaisuudenalueina esimerkiksi tekoälyn sovellukset ja arktisen osaamisen laivanrakennuksineen.
Mahdollisuuksia uusi pääjohtaja näkee myös lämpimämmässä ilmanalassa. Noponen vastaa kysymyksiin Riadista LEAP 2025 -teknologiakonferenssin tauolla. Suomalaisia pk-yrityksiä avitetaan Saudi-Arabian markkinoille. Millainen painoarvo Business Finlandin rahoituspäätöksissä annetaan ympäristöön, yhteiskuntavastuuseen ja hallintotapaan keskittyvään ESG (environment, social, governance) -kriteeristöön?
– ESG-kriteerit huomioidaan kaikissa päätöksissä. Kuulin juuri, että täällä on tehty 700 lakimuutosta yhteiskunnan avautumiseen ja tasa-arvoistumiseen. Emme arvioi vain absoluuttista tilannetta, vaan myös suuntaa mihin maa on menossa. Saudeissa on valtavat mahdollisuudet, Noponen linjaa.
Iso kuva ja historian jatkumo
Kolmekymmenvuotisella työurallaan Lassi Noposella on kokemusta kymmenistä yrityksistä koti- ja ulkomaan markkinoilla. Juridinen koulutus täydennettynä taloustieteen tutkinnolla on ollut toimiva perusta.
Viimeisin pesti elinkeinoministeri Wille Rydmanin erityisavustajana ennen pääjohtajuutta nousee kokemuksena kärkeen.
– Matkan varrella olen pyynnöstä kirjoittanut erityisesti puhtaasta teknologiasta ja ympäristöteknologiasta taustatekstejä jokseenkin kaikkien puolueiden johtaville poliitikoille – vasemmistoliittoa lukuun ottamatta. Mutta mahdollisuus olla ministerin erityisavustaja tuli yllätyksenä. Se oli elämäni parhaita kokemuksia. Erityisavustajan homma on hieno, on mukana tietovirrassa ilman ministerille lankeavaa julkista painetta, hän muistelee.
Pääjohtajan paineensietokykyä tultaneen jatkossa testaamaan. Vastapainoa tarjoaa toinen koti Turun saaristossa, missä aika kuluu kalastaen, metsästäen ja sienestäen.
Ja lukien. Perspektiiviä maailman myllerrykseen antaa pitkäaikainen historian harrastus.
– Aloin lukea politiikkaa noin 15-vuotiaana, paljon esimerkiksi diplomatiaa. Suuren vaikutuksen on tehnyt Max Jakobssonin sarja vuosisadan vaiheista. Kun häneltä kysyttiin, mitä tulevaisuudessa tapahtuu, vastaus oli, en tiedä. Mutta hänen mukaansa sen historiasta voi oppia, että jokaiselle sukupolvelle tapahtuu aina jotain yllättävää. Se palaa mieleeni jatkuvasti, sitä olemme taas todistaneet lähes päivittäin. Historia virtaa eikä tule valmiiksi. Silti isossa kuvassa asiat ovat muuttuneet paremmiksi – mutkienkin kautta.
