23.3.2026 Kauppapolitiikka

Mahdollisuuksien avaruus 

Avaruustalous avaa yrityksille valtavasti mahdollisuuksia. Laajin sovellusala on se, miten satelliittien signaaleja käytetään maan päällä.

Sami Laakso Markku Jokinen, Pixabay, Shutterstock

Avaruudesta kuuluu kummia. Nokia on toimittanut 4G-mobiiliverkon Kuuhun. Saksa tilaa satelliittiyhtiö Iceyen ja Rheinmetallin yhteisyritykseltä jopa 1,7 miljardin arvoisen tutkasatelliittien datapalvelun. Proteiinia hiilidioksidilla ja sähköllä tuottavan SolarFoodsin tavoitteena on saada teknologiansa kaupallisille avaruusasemille sekä kuuhun ja Marsiin.  

Miksi avaruuteen liittyviä suomalaisyritysten uutisia on alkanut kuulua tihenevään tahtiin? Yksikön johtaja Kimmo Kanto Business Finlandin avaruustoimialasta puhuu isosta murroksesta. 

– Yksittäisen satelliitin kustannukset ovat pudonneet miljardiluokasta miljoonaluokkaan. Satelliittien valmistamisnopeutta on nostettu kymmenkertaiseksi ja niissä käytetään massateollisuudelle suunniteltuja komponentteja. Myös avaruuteen laukaisun sykli on nopeutunut huomattavasti, Kimmo Kanto pelkistää. 

Aiemmin avaruustoiminta oli hyvin valtiojohtoista. Suomessa vielä tälläkin hetkellä työ- ja elinkeinoministeriön koolle kutsuma avaruusasiain neuvottelukunta ohjaa avaruusstrategian toimeenpanoa, mutta nyt myös ketterät yritykset kehittävät palveluja kaupallisista lähtökohdista ja tarjoavat niitä valtioille.   

Myös muutokset geopolitiikassa heijastuvat avaruuteen asti, puolustukseen kehittämiseen investoidaan valtavasti. Keskeisiä ovat suojatut tietoliikenneyhteydet ja tiedustelua sekä päätöksentekoa tukevat kaukokartoitusratkaisut. 

– Maat haluavat resilienssejä järjestelmiä, ei luoteta pelkästään toisiin valtioihin tai liittokuntiin. Edelleen tarvitaan kuitenkin myös niin maiden kuin yritystenkin välisiä kumppanuuksia, Mikko Punnala sanoo. 

Mikko Punnala on ensimmäinen avaruustaloudesta väitellyt tohtori Pohjoismaissa ja mahdollisesti myös kansainvälisesti. Hän on myös satelliittinavigointijärjestelmiä kehittävän Sharpnav-yrityksen toimitusjohtaja sekä ilmavoimien eversti (evp.). 

Katse mahdollisuuksiin maan päällä 

Avaruustalous on akateemisessa maailmassa uutta ja myös käsitteenä se on monille vieras.  

– Avaruustalous ei ole erillinen sektori, vaan poikkileikkaava datatalouden kerros. Avaruudessa tuotettua dataa hyödynnetään monella tavalla esimerkiksi satelliittipaikannukseen ja kuvantamiseen. Niiden päälle luodaan uudenlaista lisäarvoa ja uusia ekosysteemejä muodostuu, Punnala määrittelee. 

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD:n näkemys on lavea. Sen määritelmän mukaan avaruustalous kattaa kaikki toiminnot ja resurssit, jotka edistävät kehitystä avaruuden tutkimuksen, hallinnan ja hyödyntämisen kautta. Se tarjoaa kriittistä infrastruktuuria maapallolle, tuottaa perustavanlaatuista tieteellistä tietoa päätöksenteon tueksi ja tukee yhteiskunnan hyvinvointia.  

Avaruustaloudessa katse ei siis rajoitu vain taivaalle. Bisneksenä laajin sovellusala on se, miten satelliittien signaaleja maan päällä käytetään. Markkinoiden koosta voi esittää erilaisia arvioita, joka tapauksessa puhutaan sadoista miljardeista euroista ja kasvuvauhti on kova.  

Ketterästi menestykseen 

Suomalaisyrityksistä eniten huomiota on saanut satelliittivalmistaja Iceye. Business Finland on ollut sen taipaleella mukana jo ennen yrityksen perustamista tarjoamalla rahoitusta, verkottumispalveluita ja osaamisten hankintaa.  

Iceye onkin huikea menestystarina. Yhtiö on laukaissut avaruuteen jo kuutisenkymmentä satelliittia, ja sen tekemissä kaupoissa puhutaan sadoista miljoonista euroista. Yhtiö on suomalainen, mutta sen palveluksessa olevat työntekijät edustavat yli 50 kansallisuutta.  

– Iceye raivaa latua. Se kerää huomiota, osaamista ja rahaa. Sen ansiosta muilla yrityksillä on jo helpompaa ja näin syntyy osaamiskeskittymiä, kuvailee Business Finlandin 6G Bridge -ohjelman ohjelmajohtaja Pekka Rantala. 

Hänen mukaansa suomalaisyrityksille on helppoa tehdä asioita uudella tavalla, kun niillä ei ole vuosikymmenten taakkaa vanhan maailman isoissa institutionaalisissa projekteissa toimimisessa. 

Alalla toimivien suomalaisyritysten lukumäärä on kasvanut nopeasti. 

– Näyttää, että markkinaan voi tulla yrityksiä nopeasti, mutta taustalla on pitkä insinööri- ja tutkimusosaaminen. Muilla aloilla syntyneet kyvykkyydet ovat nyt käytettävissä, Kimmo Kanto sanoo ja nostaa osaamisaloina esiin AI:n, kvanttiteknologian sekä 5G- ja 6G-verkot. Hän korostaa myös Aalto-yliopiston avaruuslaboratorion merkitystä osaamispohjan luomisessa. 

Business Finland pyrkii vaikuttamaan avaruustoimialan kehittymiseen tutkimus- ja kehitystoiminnan keinoin. Oleellista on Kannon mukaan tunnistaa yhdessä yritysten kanssa mitkä ovat globaalissa kilpailussa nopeimmin kasvavia liiketoiminta-alueita ja mitkä ovat ne vahvuudet, jossa suomalaiset yritykset ovat valmiita ottamaan merkittävää riskiä. 

– Rahoituksella jaamme yrityksen riskiä kehittää uusia ratkaisuja. Yritys vastaa markkinoille menosta, Kanto sanoo. 

Myös Mikko Punnala korostaa rahoituksen merkitystä. 

– Mikäli kasvaviin startupeihin ei löydy sijoitusta Suomesta ja se tulee muualta, hyvin nopeasti myös yritykset löytävät kotinsa Suomen ulkopuolelta. Silloin tänne tuleva hyöty yritysten veronmaksukyvyn ja osaavan työvoiman osalta jää pienemmäksi, Punnala sanoo. 

Huoli on aiheellinen, muttei kovin akuutti sillä suomalaisyritykset ovat onnistuneet keräämään investointeja poikkeuksellisen hyvin. Vuosina 2014–2024 Suomi on kerännyt eurooppalaisista maista neljänneksi eniten pääomasijoituksia heti isojen maiden jälkeen.  

– Suomessa on toimiva alkuvaiheen ekosys­teemi, jossa villeillekin ideoille voi saada tukea, Kanto pohtii syitä.  

Vaikutuksia koko yhteiskuntaan 

Kansainvälinen yhteistyö on ollut keino kehittää osaamista. Suomi on Euroopan avaruusjärjestö ESA:n täysjäsen. Järjestön budjetti vuosille 2026–2028 on 22,3 miljardia euroa, josta Suomen osuus on 233 miljoonaa euroa. 

– ESABIC kiihdyttämötoiminnan kautta ESA:n asiantuntijaverkostoista saadaan tukea myös uusille startupeille, jotka haluavat mullistaa maailmaa ja tehdä bisnestä, Business Finlandin puolustusalan johtava asiantuntija Markus Ranne sanoo. Myös yhteistyö Yhdysvaltojen avaruushallinto Nasan kanssa on merkittävää erityisesti tieteentekijöille. 

Mikko Punnala korostaa, että jos avaruustaloutta saadaan vauhditettua, se näkyy koko yhteiskunnan kehityksessä ja kilpailukyvyssä.  

– Avaruustalouden vauhdittaminen nostaa yhteiskunnan tuottavuutta. Satelliittidata tehostaa muun muassa logistiikkaa, energian käyttöä, maa- ja metsätaloutta ja turvallisuutta. Avaruudessa tuotetun datan määrä kasvaa valtavasti, se mahdollistaa uusia korkean lisäarvon palveluja, Punnala sanoo. 

Väitöskirjassaan hän tuli siihen tulokseen, että avaruustalouden yrityksillä on nyt momentum, mutta monilla yrityksillä ei ole käsitystä avautu­vista mahdollisuuksista. 

– Vaikka yritys ei identifioi itseään avaruustalouden yritykseksi, se pystyy luomaan korkean teknologian lisäarvoa ja palveluja omaan liiketoimintaansa liittyen. Palvelu on skaalattavissa globaalille tasolle, Punnala sanoo. 

Lue lisää: