FacebookTwitterEmail

markkinat

28.09. 2017

Afrikka – mahdollisuuksien manner

Voimakkaasti kehittyvä Afrikka tarjoaa paljon bisnesmahdollisuuksia. Neljä alueella jo jalansijaa saanutta suomalaisyritystä kertoo oman tarinansa.
Teksti: Matti Välimäki
Kuva: iStockphoto ja valmistajat

Namibiassa on valtavasti vapaasti laiduntavaa karjaa. Ongelmana on, että kuivuuden takia laidunmailla ei kasva juurikaan ruohoa. Alueella kukoistavat kovat akaasiapensaat. Karjanrehu tuodaan Etelä-Afrikasta.

Jukka Lähteenkorva FoodKnow -konsulttiyrityksestä sai muutama vuosi sitten idean, jossa ongelma käännetään voimavaraksi. Puska-hankkeessa rehua tehdään akaasiapensaista, suomalaisen tietotaidon avulla.

– Viime vuonna hankkeesta tehtiin Tekesin ja ulkoministeriön BEAM-ohjelman rahoituksella esiselvitys. Nyt tutkimme, millä rahoituksella ja mihin voitaisiin rakentaa pilottina ensimmäinen rehuntuotantoyksikkö. Myös YK:n alainen UNIDO (United Nations Industrial Development Organization) on innostunut hankkeesta, Lähteenkorva kertoo.

FoodKnow:n lisäksi hankkeeseen osallistuvat Suomesta Seinäjoen ammattikorkeakoulu SAMK, hakkuukoneita valmistava Junkkari Oy sekä rehutehtaita valmistava JPT Industria Oy. Paikan päällä rehukonseptin kehittämisessä on mukana esimerkiksi Namibian yliopisto UNAM.

Etelä-Afrikka

Etelä-Afrikassa on maanosan kehittynein talous, mutta talouskasvu on jämähtänyt paikoilleen.

Namibiassa on hyvä olla suomalainen

Puska-hankkeella on arvioitu olevan mahdollisuuksia mullistaa koko Namibian karjatalous. Lähteenkorvan mukaan Namibia on sikälikin mielenkiintoinen paikka, että se tarjoaa hyvän ponnahduslaudan Etelä-Afrikan isoille markkinoille.

– Namibiassa voi kokeilla asioita pienemmässä mittakaavassa ennen siirtymistä naapurimaahan.

Namibialla on myös muita vetovoimatekijöitä. Lähteenkorva mainitsee tehneensä bisnestä ympäri maailmaa, mutta missään muualla suomalaisiin ei suhtauduta yhtä lämpimästi.

– Namibialaiset muistavat hyvin, että suomalaiset ovat tehneet maassa lähetystyötä, rakentaneet sairaaloita, turvanneet rauhaa ja auttaneet Martti Ahtisaaren johdolla maata itsenäistymään.

Millä aloilla suomalaisyrityksille olisi eniten kysyntää?

– Itse tunnen tietenkin parhaiten elintarviketeollisuuden. Mutta namibialaiset tuntuvat olevan hyvin kiinnostuneita myös esimerkiksi kaivosteollisuuteen, matkailuun, energiantuotantoon, logistiikkaan ja koulutukseen liittyvistä ratkaisuista.

Ei päätä pahkaa piikkipensaaseen

Jos kovan ja piikikkään akaasiapensaan käsittelyssä on omat haasteensa, ei bisneskään ole Namibiassa aivan yksinkertaista.

– Haasteita tulee esimerkiksi viestintäyhteyksistä. Videoneuvottelut ja skypet tarjoavat vähän helpotusta, mutta monet asiat vaativat läsnäoloa paikalla. Projektit etenevät parhaiten, kun suomalaiset ovat aktiivisesti mukana koko ajan, Lähteenkorva sanoo.

Hän muistuttaa myös julkisten toimijoiden suuresta roolista. Askelmerkit on valittava tarkoin, jotta mikään asiaan liittyvä ministeriö tai tärkeä virkamies ei tunne joutuneensa paitsioon.

– Itse olen saanut Suomen Namibian-suurlähetystöltä valtavasti apua yhteyksien solmimisessa. Myös Finpro tekee hyvää työtä, ja sieltä saa hyviä vinkkejä.

Ghana

Ghana on yksi Länsi-Afrikan vakaimpia maita ja hyvä testialusta ennen laajentamista muihin maihin.

Kylmäosaamista kuumaan

Huurre toimittaa UNICEFille rokoteohjelmissa tarvittavia rokotteiden kylmävarastoja. Yhteistyö YK:n kanssa alkoi jo 1980-luvulla.

– Pääsimme ajoissa liikkeelle. Ensimmäinen kauppa syntyi aikanaan WHO:n kanssa, koska meillä oli esittää valmis tekninen ratkaisu, Huurteen ja Geneven WHO:n yhdessä tekemä spesifikaatio, Huurteen projektijohtaja Petri Hiilloste kertoo.

Huurre oli pitkään UNICEFin ainoa kylmähuonetoimittaja Afrikassa. Nyttemmin kilpailu on koventunut.

– Markkinoille on tullut myös kiinalainen ja ranskalainen toimittaja. Tilaukset eivät putoa enää automaattisesti meille.

Hiillosteen mukaan UNICEFin kaltaisen ison ja arvovaltaisen järjestön kanssa toimiminen on helppoa. Mistä sovitaan, pitää, ja maksutkin tulevat ajallaan. Haasteet liittyvät olosuhteisiin.

– Tavallista on esimerkiksi, ettei toimitusosoitetta löydy lainkaan kartalta. Kun johonkin

pikkukylään on lopulta päästy, voi olla, että siellä ei ole lainkaan bensaa tai että sähkönsaannissa on suuria ongelmia. Matkoilla sattuu ja tapahtuu, niissä on seikkailun makua.

Ympäristöystävällinen energia tarpeen

Huurteen rokotevarastoissa on muun muassa täydellinen backup. Jos koneeseen tulee tekninen vika, varakone käynnistyy saman tien ja huoltohenkilökunta saa hälytyksen.

– Paraikaa kehitämme esimerkiksi sitä, pystymmekö liittämään kylmävaraston yhteyteen myös akun ja aurinkokennot. Siitä voisi tulla lisää bisnestä, Hiilloste kertoo.

Huurteessa on pohdittu myös mahdollista laajennusta maatalouden puolelle, jossa tarvittaisiin kipeästi uudenlaisia kylmäsäilytysratkaisuja.

– Afrikassa suuri osa sadosta tuhoutuu ennen kuin se on perillä kuluttajilla. Mätänevä ruoka tuottaa myös paljon kasvihuonepäästöjä.

Hiillosteen mielestä kylmäosaamisen lisäksi Afrikassa olisi kysyntää erityisesti ympäristöystävällisille energialähteille – esimerkiksi aurinkovoimaloille ja jätepolttolaitoksille. Paljon kiinnostusta ja tarvetta olisi myös esimerkiksi koulutuksen kehittämiselle.

Ghana

Ghanassa on voimakkaasti kasvava keskiluokka, mikä tekee siitä kiinnostavan esimerkiksi ICT-alan kannalta.

Jalkaa YK:n ovenrakoon

Miten muut suomalaisyritykset pääsisivät hieromaan kauppoja YK:n kanssa?

– Vinkkini on, että YK:n edustajia kannattaa lähestyä mahdollisimman konkreettisen tuotteen kanssa. Jos yrityksellä on vain epämääräisiä ideoita, se ei johda mihinkään.

Hiilloste puhuu myös yritysten verkostoitumisen ja yhteistyön puolesta. Yhdessä ollaan vahvempia kuin yksin.

– Huurre on ollut mukana Team Finland -tilaisuuksissa kertomassa omista kokemuksistaan kehittyvillä markkinoilla. Tällaisissa tilaisuuksissa saa myös hyviä vinkkejä esimerkiksi rahoitusmahdollisuuksista. Olemme antaneet myös suoria vinkkejä suomalaisyrityksille ja kertoneet, ketä voi lähestyä.

Kun Afrikkaan ollaan sitten toden teolla lähtemässä, olosuhteisiin kannattaa tutustua tarkkaan etukäteen, Hiilloste painottaa.

– Kannattaa olla itse paikalla tai hankkia hyvä afrikkalainen kumppani, jotta todella ymmärtää paikalliset vaatimukset. Muuten kulttuurierot voivat yllättää. Ja totta kai ilmastokin voi tulla yllätyksenä – vaikkapa se, että monissa mantereen osissa voi olla todella pitkiä kuivia kausia.

Fuzu yhdistää työnhakijat ja rekrytoijat

Fuzu on verkkopalvelu, joka tuo Keniassa yhteen työnhakijat ja rekrytoivat yritykset. Se toimii myös oppimisalustana, joka auttaa esimerkiksi uratien rakentamisessa sekä tutustuttaa työelämän käytäntöihin.

– Fuzun taustaideana on auttaa kansakuntia kehittymään nuorten osaajien ja eettisen, hyvällä arvopohjalla toimivan yrityskulttuurin avulla. Nuorisotyöllisyys on monessa mielessä keskeinen kysymys kehittyvän maailman tulevaisuuden kannalta. Pelkästään Afrikassa tulee vuoteen 2050 mennessä työmarkkinoille 850 miljoonaa uutta työnhakijaa, Fuzun toimitusjohtaja Jussi Hinkkanen kertoo.

Hinkkasella oli jo ennen Fuzun perustamista paljon kokemusta Afrikasta. Hän on toiminut muun muassa YK:n palveluksessa Mosambikissa sekä Nokian Intian, Lähi-idän ja Afrikan toimialueen johtoryhmässä. Fuzun toinen perustaja on Markku Impiö, jolla on niin ikään pitkä Nokia- ja Afrikka-tausta.

Fuzu aloitti toimintansa vuonna 2014 ja on kasvanut nopeasti. Palvelulla on ollut jo 1,3 miljoonaa käyttäjää; oman profiilinsa Fuzuun on tehnyt 270 000 kenialaista.

Fuzu toimii rajoitetusti jo eri puolilla Afrikkaa, mutta varsinainen laajentuminen käynnistyy tämän syksyn aikana.

Fuzu on verkkopalvelu, joka tuo Keniassa yhteen työnhakijat ja rekrytoivat yritykset.

Digitalisaatio muuttaa Afrikkaa

Hinkkasen mielestä digitaaliset palvelut muuttavat Afrikkaa voimakkaasti.

– Murros peruspuhelimista älypuhelimiin tapahtuu nopeasti, ja käyttäjien niin sanottu digitaalinen maturiteetti kasvaa kohisten. Entistä useammalla on pääsy nettiin, ja suuri osa peruspalveluistakin – esimerkiksi terveydenhuolto, koulutus, viihde ja valtion palvelut – siirtyy sinne. Kasvulla ei ole mitään rajoja.

Hinkkanen huomauttaa, että on selvää, että Afrikan valtioiden, yhteiskunnan sääntelyn ja yksityisen kansalaisen suojan pitää kehittyä.

– Toisaalta on nähtävissä, että yksityiset toimijat ottavat yhä enemmän haltuun perinteisiä valtion tehtäviä. Tämä voi olla hyväkin asia, mikäli valtioiden kehittyminen on hidasta ja jos yritysten toiminta on eettisesti vakaalla pohjalla, hän pohtii.

Mannerta ei voi valloittaa etätyönä

Suomessa on paljon ICT:n ja digitalisaation osaajia. Hinkkasen mielestä Afrikkaan kannattaa lähteä rohkeasti mahdollisuuksia tutkimaan. Etätyönä mantereen valloitus ei onnistu.

– Ensimmäiset askeleet on helppo ottaa. Lennot eivät ole kalliita, kehittyneimmissä maissa toimivat uberit ja airbnb:t, ja niistä löytyy myös esimerkiksi softapuolen startupyhteisöjä ja yrityshautomoja.

Alan yritysten kannattaa kuitenkin miettiä myös tuotteensa sopivuutta markkinoille ja mahdollisuuksia sen muokkaamiseen.

– Kun ihmisillä ei ole välttämättä paljon rahaa käytössään, jokaista ostopäätöstä harkitaan tarkkaan. Ihmiset ovat valmiita investoimaan asioihin, jotka vievät heidän elämäänsä eteenpäin. Kannattaa myös muistaa, että vaikka myytävä tuote maksaisi vain dollarin, potentiaalisia asiakkaita mantereelta löytyy satoja miljoonia, digitaalisille palveluillekin jo kymmeniä miljoonia.

Kilpailu on ainakin toistaiseksi vähäisempää kuin länsimaissa.

– Brändejä voi tehdä tutuksi paljon pienemmillä kustannuksilla kuin esimerkiksi Euroopassa.

Hinkkasen mielestä ICT-alan kannalta erityisen mielenkiintoisia maita, joissa on esimerkiksi voimakkaasti kasvava keskiluokka, on kymmenkunta.

– Kenia ja Ghana ovat ehkä helpoimpia maita saada asioita liikkeelle ja hyviä testialustoja muualle mantereelle. Nigeria on valtava markkina-alue, mutta myös villi länsi, jonne kannattaa suunnata vasta sitten, kun Afrikasta on kertynyt kokemusta. Potentiaalisten maiden listalle kuuluvat myös esimerkiksi Etelä-Afrikka, Sambia, Uganda ja Ruanda sekä ranskankielisestä Afrikasta Kamerun, Senegal ja Norsunluurannikko.

Internet edistyy voimakkaasti myös esimerkiksi Tansaniassa, mutta lähtötaso on ollut siellä varsin alhainen.

– Etiopiassakin tehdään voimakkaita investointeja ja talous kasvaa nopeasti, mutta haasteena on muun muassa digitaalisten maksukanavien puuttuminen.

Nigeria, tori

Nigeria on Saharan eteläpuolisen Afrikan suurin talous ja tarjoaa paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille.

Realismi on hyvä matkakaveri

Hinkkasen mukaan Afrikkaan suuntaavien suomalaisyritysten on tärkeää säilyttää tietty realismi.

– Kannattaa muistaa, että Afrikassa kuluttajien luottamuksen rakentaminen vie aikaa. Uusiin toimijoihin ei heti luoteta.

Monet Afrikan maat ovat myös poliittisesti varsin epävakaita. Riskinä voi olla esimerkiksi valuuttakurssien romahtaminen.

– Me olemme muokanneet palveluamme alustaksi, jota voidaan levittää maasta toiseen. Minimoimme näin maariskit.

Fuzusta on pyritty myös tekemään yrityksenä mahdollisimman riippumaton ja nopealiikkeinen.

– Teimme esimerkiksi päätöksen, ettemme tee bisnestä valtioiden kanssa. Tiesimme, että päätöksenteko olisi startup- yritykselle liian jähmeää ja hidasta. Valitsimme alkuvaiheessa partnereiksemme muun muassa Kenian suurimman pankin, kaapelitv:n, softatalon sekä eräitä voittoa tavoittelemattomia organisaatioita. Hyödynsimme heidän tunnettavuuttaan ja saimme käyttäjille arvokasta sisältöä.

Voimavarat kannattaa yhdistää

Cleantech-alan yritys Molok on myynyt jätehuollon syväkeräyssäiliötä muun muassa Egyptiin, Tunisiaan ja Algeriaan sekä Saharan eteläpuolella esimerkiksi Etelä-Afrikkaan, Namibiaan, Sambiaan, Botswanaan ja Angolaan.

Molokin aluevientipäällikkö Kari Korhonen ja asiakaspalvelupäällikkö Saritta Duhamel kertovat, että osittain maahan upotettaville syväkeräyssäiliöille on Afrikassa valtava tarve.

– Tavallista on, että kaikki jätteet ovat joko samassa kasassa tai avoimissa isoissa konteissa teiden tai katujen varrella. Tuuli levittää roskia, samoin rotat ja muut eläimet. Jätteet ovat suuri terveysriski, Duhamel kuvailee.

– Myös materiaalien kierrättäminen ja taloudellinen hyödyntäminen on vähäistä. Kaatopaikat ovat samanlaisia kuin Suomessa 60-luvulla, Korhonen lisää.

Molok myy tuotteitaan afrikkalaisille jälleenmyyjille. Näiden loppuasiakkaita ovat muun muassa kunnat, hotellit, ravintolaketjut ja asuntoalueet.

– Myös muille cleantech-ratkaisuille olisi tietenkin paljon mahdollisuuksia. Suomalaisyritykset saisivat markkinoilla varmasti parhaiten jalansijaa, kun ne yhdistäisivät voimiaan. Syväkeräyssäiliöiden rinnalle kaivattaisiin esimerkiksi jätteiden käsittelyteknologiaa ja -logistiikkaa, Korhonen mainitsee.

Molok, syväkeräyssäiliö

Molokin syväkeräyssäiliöt ratkaisevat jätehuollon ongelmia jo monissa Afrikan maissa.

Teetä – ja lisää teetä

Kaupanteko Afrikassa on usein varsin erilaista kuin vaikkapa Suomessa.

– Afrikassa tarvitaan hyviä ja luotettavia partnereita ja jälleenmyyjiä. Niiden löytäminen ei ole aina yksinkertaista. Sopimuksiin ja sanoihin ei voi välttämättä luottaa samalla tavalla kuin Suomessa, Korhonen huomauttaa.

Kauppamieheltä vaaditaan myös paljon kärsivällisyyttä. Bisneksen teko ottaa aikansa.

– Tämä korostuu erityisesti Pohjois-Afrikassa. Neuvotteluissa juodaan teetä ja poltellaan vesipiippua yleensä pitkään ja hartaasti, Korhonen kuvailee.

Duhamel vinkkaa, että Afrikkaan suuntaavien yritysten kannattaa varautua myös siihen, että rahaliikenteessä saattaa olla ongelmia. Etukäteismaksut ovat yleensä varmin vaihtoehto.

– Ja erityisesti Pohjois-Afrikassa, kuten toki myös monissa muissakin paikoissa, pitää kiinnittää huomiota turvallisuuteen. Suosimme esimerkiksi videoneuvotteluja maissa, joissa on huono turvallisuustilanne, Duhamel mainitsee.

Apua suurlähetystöiltä

Korhonen ja Duhamel kertovat, että Molok on saanut matkan varrella paljon apua ja vinkkejä muun muassa suurlähetystöiltä sekä Finprolta.

– Suurlähetystöistä on ollut meille paljon apua esimerkiksi silloin, kun olemme olleet yhteyksissä jätelaeista ja -määräyksistä paikallisiin ministeriöihin ja virkamiehiin.

Korhonen antaa lisäksi käytännön vinkin.

– Alueelta tulee paljon huijaussähköposteja, esimerkiksi hyvin vakuuttavalta näyttäviä tarjouspyyntöjä, joihin liittyy jossakin vaiheessa kuitenkin myös jokin maksu. Olemme hyödyntäneet näidenkin viestien tarkastamisessa suurlähetystöjen ammattitaitoa, hän mainitsee.

Lue lisää:
Unelma vei lahtelaisen Nocartin Afrikkaan
VIDEO: Nocartin Vesa Korhosen vinkit Afrikkaan suuntaavalle suomalaisyritykselle

ABC Saharasta etelään

Klikkaa kuva suuremmaksi. Lähde: Antti Piispanen, ulkoministeriö, SubSaharan talouskatsaus, 17.8.2016

Uusimmat tiedot mahdollisuuksista Afrikan eri markkinoilta:
marketopportunities.fi
Maailman markkinat 2017–2018 -julkaisu