25.9.2023 Kestävä kauppa Kenia

Reilu kauppa turvaa myös ihmisoikeuksia

Reilussa kaupassa on kysymys hinnan lisäksi paljosta muustakin, korostaa Fairtrade African toiminnanjohtaja Isaac Tongola.

Ilkka Ranta-aho Ilkka Ranta-aho

Miten Reilun kaupan järjestelmä toimii, Afrikan Reilun kaupan kattojärjestön, Fairtrade African (FTA), toiminnan­johtaja Isaac Tongola?

– Reilun kaupan kriteerit auttavat tuottajia ja heidän tuotteitaan kauppaavia yrityksiä. Kriteerit määrittävät Reilun kaupan tuotteille takuu- eli minimihinnan, joka toimii puskurina maailmanmarkkinahintojen laskiessa. Tuottajille maksetaan myös Reilun kaupan lisää, joka on ostohinnan päälle maksettava erillinen korvaus. Sen turvin tuottajat voivat esimerkiksi parantaa yhteisöjensä sosioekonomista asemaa ja kehittää ympäristöystävällisempiä viljelytapoja.

Hinta ei liene ainoa reiluuden tae?

– Ei. Me pyrimme varmistamaan, että tuotteet kasvatetaan ja valmistetaan tavalla, joka ei vahingoita perustavia ihmisoikeuksia. Ja ettei esimerkiksi naisia ahdistella tai syrjitä tuotannossa. Reilun kaupan kriteerejä valvotaan myös lapsityövoiman hyväksikäytön osalta.

Afrikassa on 54 valtiota, FTA:lla on toimintaa 29:ssä. Mikseivät loput ole mukana?

– Tukemiamme tuotteita ei ole valittu umpimähkään. Olemme hyvin järjestelmällisiä, emme vain mene johonkin maahan etsimään kumppaneita. Siellä pitää olla Reilun kaupan sertifioituja tuotteita, joille meillä on tiukat laatuvaatimukset. Näin voimme luoda ja varmistaa Reilun kaupan markkinat tuotteille ja tuottajille. 

Miten tuottaja tai yhteisö pääsee mukaan FTA:n toimintaan?

– Tuottajat lähettävät hakemuksia, ja FTA lähettää kutsuja, molemmin päin. On tärkeää, että kun me kutsumme tuottajia mukaan järjestöön, meidän on pystyttävä myös löytämään markkinat heidän tuotteilleen. Esimerkiksi kaakaomarkkinat ovat tällä hetkellä lähes kyllästyneet. Vaniljalle taas löytyisi lisääkin kysyntää. 

Millaista on epäreilu kauppa?

– Sellaista, joka ei noudata näitä kriteerejä. Tämä ei ole mikään FTA:n keksimä, omaa myyntiä edistävä kartellirakennelma. Puhutaan ihmisoikeuden perusteista, elämän arvokkuudesta ja kestävästä kehityksestä. Perustuotannossa ja kaupankäynnissä näitä arvoja valitettavasti poljetaan melko lailla surutta.

Miten takuuhinta ja Reilun kaupan lisä rahoitetaan?

– Tuottajamme maksavat sertifiointimaksua. Lisäksi kaupalliset kumppanimme ja kansalliset Reilun kaupan organisaatiot auttavat hankkeiden toteuttamisessa. Mutta me saamme tukea myös erilaisilta kehitysrahastoilta ja valtioiden tukiohjelmilta. Esimerkiksi Suomen ulkoministeriö rahoittaa Reilu kauppa ry:n isoa nelivuotista kehitysyhteistyöohjelmaa Afrikassa.

Mitä muita tulonlähteitä tuottajilla on?

– Koetamme hankkia lisäinvestointeja näihin arvoketjuihin ja löytää tuottajakumppaneillemme tapoja monipuolistaa tuotantoaan. Esimerkki: ghanalainen Asunafo on 75 pienyhteisön muodostama osuuskunta, joka tuottaa lähinnä kaakaota. Olemme tukeneet heitä saippuan tuotannon käynnistämisessä. Huomattakoon, että uusissakin hankkeissa näiltä toimijoilta edellytetään Reilun kaupan periaatteiden kunnioittamista. 

Miten me voisimme auttaa parhaiten?

– Muutama kuukausi sitten EU:ssa hyväksyttiin säädöksiä yritysten sosiaalisen vastuun lisäämiseksi. Odotamme, että niitä aletaan soveltaa muun muassa Suomen ulkoministeriön tukemissa ohjelmissa Afrikassa. Esimerkiksi viljelijöiden koulutus luonnonmukaiseen metsätalouteen, jota voidaan soveltaa kaakaoplantaaseilla. Ulkoministeriö voisi tuoda paljon lihaksia näihin hankkeisiin.

Miten voidaan lisätä arvoa tuotantoketjuun? 

– Investoinnit ovat erittäin tärkeässä asemassa. Se voi tarkoittaa tuottajien kouluttamista tai hankkimalla heille yhteistyökumppaneita, jotka voivat nostaa jalostusasteen seuraavalle tasolle. Esimerkiksi kahvintuottaja kuljettaa paahdetut pavut varastolle. Tämä on hallussa. Mutta tuotteet on pakattava tavalla, johon kuluttajat Euroopassa ovat tottuneet. Sen täytyy olla automatisoitua ja todella tasalaatuista. Jolleivat tuottajat pysty tuohon, heidän täytyy lähettää pavut Eurooppaan prosessoitavaksi. 

Miten huolissasi olet ilmastonmuutoksen vaikutuksista?

– Erittäin. Esimerkiksi Somalia ei ole saanut sadetta lähes kahteen vuoteen. Myös muissa Afrikan maissa koetaan todella kovaa kuivuutta. Eri toimijoiden tuen turvin olemme kehittämässä kuivuutta kestäviä lajikkeita. Ja koulutamme viljelijöitä kylvämään muita lajikkeita vuoroviljelynä kaakaoviljelyksillä, muun muassa maniokkia ja banaania. Tämä lisää ruokaturvaa ja auttaa maaperää kestämään paremmin.