Suomalaisia drooneja Sambian taivaalle
Radai Oy etsii malmeja ilmasta käsin. Toimitusjohtaja Ari Saartenojan mielestä drooneja voitaisiin hyödyntää Afrikassa malminetsinnän lisäksi myös vaikkapa maataloudessa sekä villieläinten suojelemisessa salametsästäjiltä.
Suomalaisen Radai Oy:n droonit ovat saapuneet Lusakaan. Pian ne tekevät Sambian luoteisosissa ensimmäiset esittelylentonsa kaivosalan yrityksille.
– Droonin kyydissä on magnetometri, jonka avulla mitataan maan magneettikenttää. Tiedon avulla geologi saa käsityksen kallioperän rakenteesta ja pystyy päättelemään, missä kannattaisi tehdä kairauksia, Radai Oy:n toimitusjohtaja Ari Saartenoja kertoo.
Malmeja on etsitty jo vuosikymmenten ajan magnetometrien avulla, mutta tällöin on patikoitu maan kamaralla linjoja pitkin.
– Kahden droonin avulla pystymme tutkimaan päivässä jopa tuhat kilometriä.
Sambialla on monta valttia
Sambia on Radaille, pienelle 15 henkeä työllistävälle startup-yritykselle, mielenkiintoinen kohde.
– Sambian talous perustuu kaivosteollisuuteen, missä on kuitenkin paljon tehostamisen varaa. Droonien avulla malminetsinnän kairaukset voidaan kohdentaa entistä tarkemmin, mikä pienentää toiminnan hiilijalanjälkeä.
Sambia tarjoaa Afrikan mittapuussa varsin vakaana valtiona hyvän tukikohdan, josta käsin voi operoida myös naapurimaissa.
– Meitä kiinnostavat markkina-alueena kovasti myös Zimbabwe ja Botswana, Saartenoja sanoo.
Radain hyppy pohjoismaista suoraan Afrikkaan on luonteva myös siksi, koska drooneja on vaikea käyttää tiheään asutuilla alueilla, ja esimerkiksi Keski-Euroopassa ilmailulainsäädäntö asettaa toiminnalle paljon rajoituksia.
Yhtiö on saanut apua ensimmäisiin askeliinsa Sambiassa muun muassa Suomen suurlähetystöltä,
– Kokeilemme nyt markkinoita, mutta olemme tietenkin varautuneet myös siihen, että kaikki ei mene suunnitelmien mukaan. Meidän ei ole pakko onnistua emmekä ota liikaa taloudellisia riskejä.
Käytännössä yritys myy laitteita ja mittausdatan käsittelyä maahan perustetulle yritykselle, jonka omistajat ovat Sambiasta, Nigeriasta ja Suomesta.
Muutakin kuin bisnestä
Saartenoja pohtii, että häntä ei ole vienyt Afrikkaan pelkästään bisnes.
– Näin viisikymppisenä raha ei motivoi niin kuin ehkä nuorempana. Ennen kaikkea tuntuu mielekkäältä, jos voin olla levittämässä Afrikan maihin uutta innovatiivista tekniikkaa ja olla vahvistamassa paikallista yrittäjyyttä. Silloin myös omasta liiketoiminnasta jää pysyvämpi jälki tuleville sukupolville.
Radain suunnitelmissa on perustaa Sambiaan miehittämättömien lentolaitteiden koulutuskeskus.
– Kun koulutamme afrikkalaisia, opimme samalla myös itse, miten se kannattaa toteuttaa. Siitä on meille suuri hyöty, jos päätämme laajentaa toimintaa jossakin vaiheessa toisaalle, vaikkapa Etelä-Amerikkaan.
Saartenojan mielestä drooneilla on Afrikassa paljon mahdollisuuksia.
– Drooneja voisi käyttää kenties maanviljelyksen tukena, vesivarantojen etsimisessä tai vaikkapa villieläinten suojelemiseen salametsästäjiltä. Paikalliset yrittäjät keksivät tietenkin itse parhaat ja hyödyllisimmät sovellusmahdollisuudet, hän miettii.