Rauhallista, turvallista, leppoisaa. Ihmiset helposti lähestyttäviä ja ystävällisiä. Näin kuvaavat Afrikan eteläosassa sijaitsevaa Sambiaa kaksi mannerta enemmänkin nähnyttä asiantuntijaa. Sekä suurlähettiläs Saana Halinen että neuvonantaja Jenna Kirkkari vakuuttavat pääkaupunki Lusakassa sijaitsevasta Suomen edustustosta käsin, että Sambia on Afrikan helpoimmasta päästä aloittaa bisnes mantereella.
– Sitten itsenäistymisen vuonna 1964 Sambiassa ei ole ollut sisällissotaa tai muuta merkittävää konfliktia. Ulkomaalaisena elämä täällä on helppoa ja kaupungin ulkopuolellakin turvallista vielä laajasta köyhyydestä huolimatta, maassa vuosia asunut Kirkkari kuvailee.
Maan noin 19 miljoonan väestöstä jo lähes puolet asuu kaupungeissa. Edellinen hallitus oli hyvää pataa Kiinan ja Intian kanssa ja niiden rahoituksella on parannettu tieverkostoa ja rakennettu ylikulkusiltoja etenkin pääkaupungissa.
Aiempi hallitus yritti pitää vanhoilla, siirtomaa-ajalta voimassa olevilla laeilla oppositiota kurissa mutta nuoret äänestäjät valitsivat vuoden 2021 vaaleissa uudenlaiset vallanpitäjät. Nykyhallitus haluaa irti riippuvuuksistaan ja tähyää länteen, erityisesti Yhdysvaltoihin ja Eurooppaan.
– Yleisessä ilmapiirissä muutos on järisyttävä. Vaalit voitettiin aidoilla lupauksilla, joita voittajapuolue on jo alkanut toteuttaa. Täällä on esimerkiksi rekrytoitu jo 30 000 uutta opettajaa, terveydenhuoltoon lisää henkilökuntaa ja sosiaaliturvan kattavuutta on lisätty, suurlähettiläs Halinen luettelee.
Hallitus uurastaa myös maan talouden korjaamiseksi, makrotalous on kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n mukaan saatu jaloilleen edellisen hallituksen jäljiltä.
– Inflaatio on saatu painettua alle 10 prosentin ja valuutta on vakaa, vaikka edeltävä hallitus jätti maan talouden aika katastrofaaliseen tilaan. Talouspuoli on niin hyvissä kantimissa, kuin tilanteessa voi olla mutta maan velkaneuvottelut on saatava maaliin kiireellisesti, Halinen jatkaa.
Muutosta ja modernimpaa meininkiä näkyy myös ilmasto- ja ympäristöasioissa, uusi hallitus perusti vihreään talouteen ja ympäristöön keskittyvän ministeriönkin. Suuntaus lupaa hyvää suomalaisyrityksille.
Kestävämpää kaivostoimintaa
Sambian talous nojaa paljolti kaivosalaan. Maan koillisosassa sijaitsee ”Copperbelt”, eli kuparivyöhykkeeksi kutsuttu alue, joka on tunnettu laajoista kupari- ja kobolttiesiintymistä.
– Nykyhallinnon kriittisiin mineraaleihin liittyvät suunnitelmat ovat kunnianhimoisia. Vuotuinen kuparintuotanto halutaan nostaa kolmeen miljoonaan tonniin nykyisestä 0,8 miljoonasta, ja maasta löytyy myös erittäin iso nikkelikaivos. Ilmoituksia isoista investoinneista kaivosalalle tuntuu tulevan harva se viikko, hiljattain Yhdysvalloista 150 miljoonaa dollaria, Halinen kertoo.
Samanaikaisesti kaivosten valtavat ympäristövaikutukset halutaan saada kuriin. Suomella on kaivosalan yrityksiä, joiden digi- ja vihreälle osaamiselle on tarvetta.
Suomen edustusto seuraa näitä ja muitakin mahdollisuuksia, joiden pohjalle järjestetään myös vuosittaiset Finland Business Week -tapahtumat. Tilaisuudet ovat poikineet uutta yhteistyötä, kuten opetusalan yritys Clanedille, joka on toimittanut yksityiseen Cavendish-yliopistoon digioppimisalustan. Nyt hallitus on kiinnostunut käyttämään alustaa virkamiesten koulutusratkaisuihin.
Mielenkiintoa koulutusalan osaamiseen riittää, sillä Sambian nuori väestö kasvaa ja koulujen tilat ovat usein puutteelliset, it-ratkaisuista toivotaan asiaan helpotusta.
Metsäkato vaivaa
Sambia on tunnettu upeasta luonnostaan, esimerkiksi Victorian putouksista ja kansallispuistoistaan. Samanaikaisesti maata riivaa metsäkato, metsiä hävitetään maanviljelyn ja karjatalouden tieltä ja puuhiilenpoltto on yhä yleistä.
Vastuullista metsänhoitoa edistävä metsätietoyritys Arbonaut voitti taannoin hankekilpailutuksen osin valtio-omisteisen plantaasimetsän mallinnuksesta. Sen kautta Arbonaut on tuonut Sambian metsätalouden piiriin käyttämänsä teknologian, laserkeilauksen, jota tulevaisuudessa voisi käyttää luonnonmetsissäkin.
– Sambiassa inventoimme yli 50 000 hehtaarin metsäalueen. Eli mittaamme, kuinka paljon se on arvoltaan ja kuinka paljon voidaan myydä hakkuuoikeuksia ostajille, jotka käyttävät puuta sahatavaraksi, pylvästuotantoon ja pienissä määrin myös polttopuuksi, sanoo kestävän metsänhallinnan yksikön johtaja Jarno Hämäläinen.
Sambiassa metsän kestävän hoidon ja käytön takaava FSC-sertifiointi ei ole vielä yleistynyt, mutta plantaasipuolen metsistäkin kerätty tieto palvelee myös tulevaisuuden metsäsertifiointia, Hämäläinen sanoo.
Bisnesolosuhteiltaan hän kuvaa Sambiaa vakaaksi ja luonnonvaroiltaan rikkaaksi, yhdistelmä mahdollistaa paljon.
– Yleensä paljon lisäarvoa voidaan tarjota teknologisella lähestymistavalla. Perinteinen kehitysyhteistyö on siirtynyt liiketoiminnan edistämiseen ja kasvattamiseen, joten suomalaistoimijat ja hankkeet tukevat hyvällä tavalla meidän kaltaisia yrityksiä.
Suomalaiset ovat olleet läsnä Sambiassa ja sen metsäalalla jo pitkään ja toimintavat ovat usein tuttuja. Hämäläinen kuitenkin korostaa, että jalkautuminen ei käy käden käänteessä.
– Pitkäjänteinen lähestymistapa on välttämätön ja paikallinen yhteistyökumppani ihan ehdoton. Arbonaut on verkostoitunut jo vuosikymmenen ajan ja juuri paikalliselta kumppanilta tuli tieto kilpailutuksesta, jonka voitimme. Siitä alkoi tämä käynnissä oleva hanke.
Lisää yrityksiä Afrikkaan
Arbonautin hanke on vuoden mittainen, mutta osana sitä tuotetaan viiden vuoden metsäsuunnitelmat plantaasille ja tietojärjestelmän ylläpitoon ja mahdollisesti kehittämiseenkin tarvitaan osaamista ensimmäisen vuoden täytyttyäkin. Yhteistyön jatkosta on siis perusteltua olla toiveikas.
Yleensä juuri ensimmäisen toimituksen, hankkeen tai palvelumyynnin jälkeen syntyy mahdollisuus jatkoon ja liiketoiminnan laajentamiseen. Siksikin on niin tärkeää saada lisää uusia yrityksiä Sambiaan, Suomen kanssa kauppavaihto on vielä vaatimatonta.
– Tämä pätee oikeastaan koko maanosaan. Sambia voisi olla uusillekin suomalaisyrityksille hyvä ensiaskel Afrikkaan, tästä on sitten mahdollista lähteä laajentamaan toimintaa naapurimaihin, joita Sambialla on peräti kahdeksan, suurlähettiläs Saana Halinen korostaa.
Tukea tarjolla ensiaskeliin
Sambia oli viime vuonna selvästi suosituin kohdemaista, joihin liikekumppanuusohjelma Finnpartnership myöntää tukea. Finnpartnership-ohjelmaa rahoittaa ulkoministeriö.
– Jos jossakin kohtaa yritysten hankkeet paikan päällä epäonnistuvat, on se yleensä vaikeus löytää sopivaa paikallista kumppania ja tukea, tietää ohjelmajohtaja Birgit Nevala.
Liikekumppanuustuki on tarkoitettu juuri alkuvaiheen kartoitukseen ja yhteistyökumppanin löytämiseen. Samalla Finnpartnershipin hankkeiden kautta pyritään luomaan kestäviä ja ihmisarvoisia työpaikkoja, joiden toteuttajina ovat suomalaiset yritykset.
– Yrityksissä voidaan kokea, että kehitysyhteistyöhön liittyvät tuet ovat hankalia tai että kehittyviä markkinoita ei tunneta tarpeeksi. Liikekumppanuustuki sopii hyvin ihan alkuvaiheeseenkin, esimerkiksi tutustumismatkaan kohdemaahan, Nevala kertoo.
Sambiassa aloitettiin viime vuonna kahdeksan hanketta ja rahallisesti maahan menivät isoimmat tuet. Hankkeista viisi suuntautui kaivosalalle, ne ovat joko kaivostoiminnan ympäristöpalveluita tai suoraan kaivostoimintaan liittyviä yrityksiä.
Nevala arvioi, että yritysten innon taustalla oli laajassa yhteistyössä järjestetty kaivosalan SDG Booster -työpaja. Niiden tavoitteena on rakentaa suomalaisia ja kansainvälisiä konsortioita vastaamaan paikallisiin tarpeisiin kehitysmaissa. Lisäksi tehtiin kaivosalan markkinatutkimus ulkoministeriön rahoittaman AGS-projektin tuella (Accelerated Growth for SME’s in Zambia).
– Kahdessa järjestetyssä työpajassa noin 30 yritystä molemmista maista pääsi esittäytymään toisilleen ja kertomaan tarpeistaan ja tarjoamastaan. On tärkeää, että toiminta perustuu aina kartoitetun tarpeen pohjalle mutta myös kestävän kehityksen tavoitteisiin.
AGS:n on julkaissut markkinaselvityksen myös Sambian kiertotaloudesta ja myöhemmin tänä vuonna maan metsätalouden mahdollisuuksista.
Lue lisää: Suomalaisia drooneja Sambian taivaalle