Suomi on yksi Euroopan johtavista akkuraaka-aineiden tuottajista. Täällä on esimerkiksi maanosan suurimmat kobolttivarannot, ja Euroopassa tuotetusta koboltista rikastetaan Suomessa yli puolet.
Samanaikaisesti akkujen kysyntä lisääntyy voimakkaasti, kun osana vihreää siirtymää sähkön merkitys muun muassa liikenteessä kasvaa. Lisäksi Euroopan unioni tähtää siihen, ettei se olisi sähköistämisessä niin riippuvainen ulkopuolisesta tuonnista.
Suomen lähtökohdista puhuttaessa työ- ja elinkeinoministeriön liikenneneuvos Johanna Särkijärvi haluaa kuitenkin nostaa katseen maaperästä koko akkutuotannon arvoketjuun aina kaivannaisteollisuudesta akkuteknologian osaamiseen ja akkujärjestelmien sovelluskohteisiin asti. Hän muistuttaa, kuinka Suomesta löytyy osaamista arvoketjun jokaisesta lenkistä.
– Tämä tarjoaa aidosti Suomelle uudenlaisia mahdollisuuksia. Emme ole vielä edes nähneet, mitä kaikkea sähköistymisen eteneminen liikenteessä ja työkoneissa tuo, Särkijärvi sanoo.
Valtava kasvupotentiaali
Suomen edellytyksiä kilpailukykyisen ja kestävän akkuteollisuuden luomiseksi on kartoitettu vuoteen 2025 ulottuvassa kansallisessa akkustrategiassa.
Siinä tuodaan esiin, kuinka yksistään Euroopan akkuteollisuuden potentiaalin on arvioitu kasvavan 250 miljardiin euroon vuoteen 2025 mennessä. Suomen potentiaalisimmat vientimarkkinat nähdään erityisesti Saksassa ja Ranskassa.
– Akkuteollisuus on aidosti kasvuala, joka on mahdollista kasvattaa Suomessa merkittäväksi toimialaksi.
Kilpailu on kuitenkin kovaa, kun monet ovat halukkaita ottamaan mahdollisimman suuren osuuden isosta potista. Akkuihin ja sähköistymiseen liittyvää teollisuutta rakennetaan kiivaasti ympäri maailmaa.
Suomessa useat kotimaiset ja kansainväliset toimijat rakentavat jo akkuteollisuuteen liittyvää tuotantoa. Esimerkiksi Valmet Automotivella on akkujen kokoonpanotehdas Salossa ja se laajentaa toimintojaan Uudessakaupungissa. Suomen Malmijalostus puolestaan suunnittelee yhdessä brittiläisen yhtiön kanssa akkutehdasinvestointia Vaasaan, ja Celltech perustaa Tampereelle akkutehtaan.
Vastuullisuudesta valtti
Akkustrategiassa korostetaan, kuinka Suomen toimintaympäristön on tuettava teollisten investointien toteuttamista sekä yleisen kilpailukyvyn että myös sujuvan ja ennakoitavan luvitusjärjestelmän avulla.
– Meidän pitää tarkastella luvitusprosesseja siltä kannalta, että myös toiminnan vastuullisuus säilyy. Samanaikaisesti pitää huolehtia siitä, ettei toiminta voi tulla liian kalliiksi, sen on oltava kannattavaa, Särkijärvi painottaa.
Hän muistuttaa kestävän kasvun ehdoista: miten saadaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää kasvua.
– Tähän liittyvät myös ne vaatimukset, joita asetetaan niin EU:ssa kuin muuallakin akkujen valmistamisen kestävyydelle. Suomessa esimerkiksi kaivannaisteollisuus toimii globaalisti vertailtuna kestävällä tavalla, ja täällä on myös kiertotalousosaamista. Kysymys on sitten siitä, kuinka suuren painoarvon tällainen kestävä toiminta saa esimerkiksi autonvalmistajien agendalla. On meidän etu, jos niiden kestävyysvaatimukset ovat suhteellisen tiukat.
Kehitys ei pysähdy
Pitkään arvuuteltiin, tuleeko sähköstä liikenteen käyttämä energiamuoto ja uskalletaanko siihen satsata. Nyt tie näyttää selvältä ja autoteollisuus on päättänyt panostaa vahvasti sähköiseen liikenteeseen.
Euroopan unionin kansainvälisessä vertailussa tiukat päästöjen vähentämistavoitteet oikeastaan pakottavat eurooppalaiset yritykset kehittämään uusia ratkaisuja. Teknologiajohtajina yritykset voivat sitten saada etulyöntiaseman globaaleilla markkinoilla myös liikenteen sähköistämisessä ja akkuteollisuudessa.
Akkujen teknologioiden kehittämistä jatketaan, ja myös vedystä odotetaan jossain vaiheessa ratkaisua liikenteen päästöihin. Silti nykyiset litiumioniakut hallitsevat markkinoita todennäköisesti vielä pitkään.
– Akut ja vety ovat toisiaan täydentäviä ratkaisuja ja kehitys tapahtuu osittain eri aikajänteellä. Akut tulevat olemaan pitkään keskeinen tapa varastoida energiaa.