Talent Boost ratkoo talouskasvun esteitä
Hallituksen Talent Boost -toimenpideohjelma lisää Suomen houkuttelevuutta ja kanavoi erityisosaajien asiantuntemusta yritysten kasvuun ja kansainvälistymiseen.
Suomessa viihtyvät erityisesti perheelliset ulkomaalaistaustaiset asiantuntijat, sillä peruspalvelut ovat maksuttomia ja työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen onnistuu hyvin. Suomi on kilpailukykyinen myös niiden asiantuntijoiden keskuudessa, jotka arvostavat puhtautta ja luontoa. Vauhdikkaat urakeskeiset sinkut eivät miellä Suomea paratiisikseen, mutta toisaalta esimerkiksi pelialan erinomaiset työyhteisöt vetävät nuoria osaajia myös ulkomailta.
Business Finlandin kehitysjohtaja Ulla Hiekkanen-Mäkelä pitää erittäin tärkeänä, että yritykset yhdessä kaupunkien ja kuntien kanssa panostavat ulkomaalaisten erityisasiantuntijoiden ja heidän perheidensä viihtyvyyteen. Business Finland on tiiviisti mukana erityisosaajien Suomeen houkuttelussa ja täällä pitämisessä.
Suomessa jo asuvien opiskelijoiden potentiaalin hyödyntämistä ei kuitenkaan ole vielä oivallettu. Nämä osaajat ovat jo tutustuneet suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen, mutta työpaikat valmistumisen jälkeen ovat usein kiven alla. Parempi kohtaaminen on järjestettävissä, ja siihen voidaan paneutua myös Talent Boostin keinoin.
Pelialalla osaamisvaje on hyytävä, ja Ohjelmistoyrittäjien toimitusjohtaja Rasmus Roiha pitääkin tärkeänä maakuvamme edistämistä ulkomailla, jotta Suomeen kyettäisiin hankkimaan huippuasiantuntijoita.
– Suomalaisia vetovoimatekijöitä tulisi markkinoida nykyistä huomattavasti aggressiivisemmin, jotta pärjäisimme kansainvälisessä vertailussa, toteaa Roiha.
Erityisasiantuntijavaje työnantajan näkökulmasta
Gofore on yritysten digitalisaatiota edistävä keskisuuri yritys. Viime vuonna yritykseen rekrytoitiin 150 uutta osaajaa, ja tänä vuonna tarve on vieläkin suurempi. Yritys tekee aktiivista työvoimarekrytointia alan oppilaitoksissa, myös ulkomaalaisten opiskelijoiden parissa.
– Haluamme tehdä yrityksemme tutuksi opiskelijoille jo varhaisessa vaiheessa. Hyödynnämme erityisesti Suomessa opiskelevia ulkomaalaisia rekrytoinnissa, toteaa Topi Koskinen, Goforen operatiivinen johtaja.
Neljässä maassa toimivan yrityksen on mahdollista hyödyntää tarvittaessa osaajiaan myös muissa maissa. Toisaalta ulkomaalaisten asiantuntijoiden on helppoa tulla osaksi monikulttuurista yhteisöä myös Suomessa.
– Talent Boost vie asioita oikeaan suuntaan, start up -oleskelulupa ja tarveharkinnan väistyminen IT-alan osaajia rekrytoitaessa työluvan osalta ovat tervetulleita uudistuksia, Koskinen toteaa.
BlueFors Cryogenics suunnittelee ja valmistaa huippulaitteistoa tieteellisiin tutkimustarpeisiin, muun muassa kvanttifysiikan ja nanoteknologian aloille. Laitteistosta 98 prosenttia menee vientiin.
– Me tähtäämme parhaan potentiaalin rekrytointiin yhteistyössä korkeakoulujen ja kansainvälisten osaajaverkostojen kautta. Tarvitsemme insinöörejä, hienomekaanikkoja, fyysikkoja ja kansainvälisen liiketoiminnan taitajia, alansa huippuja, kertoo yrityksen rekrytoinneista ja henkilöstöasioista vastaava Hanna Puura.
Työvoimatarvetta tulisi myös pohtia kokonaisuutena ja kuunnella, millaista osaamista yritykset tarvitsevat.
– Erityisalojen koulutuksesta ei ole enää varaa supistaa. Meitä esimerkiksi huolettaa osaavien teknikoiden saatavuus tulevaisuudessa viimeaikaisten Kelloseppäkouluun kohdistuneiden säästöjen seurauksena. Suomalaiset kellosepät taitavat hienomekaniikkaa kansainvälisestikin korkeatasoisesti, ja tätä monet yritykset teknologia-alalla voivat hyödyntää, Puura sanoo.
Ulkomaalaisten palvelut saman katon alta
Helsingissä tarjotaan kansainvälisille tulokkaille keskeiset tieto- ja viranomaispalvelut samasta toimipisteestä. Joulukuun alussa toimintansa aloittanut International House Helsinki tarjoaa maistraatin, Kelan, Verohallinnon, TE-toimiston, Eläketurvakeskuksen ja Helsingin kaupungin palveluita ja neuvoo työnantajia kansainväliseen työvoimaan liittyvissä kysymyksissä.
– Saamme työnantajilta jatkuvasti palautetta, että erityisesti työntekijöiden perheiden viihtymiseen tulisi panostaa. Mikäli perhe ei viihdy, yritys menettää jo suomalaisiin työtapoihin tottuneen osaajan, sanoo projektipäällikkö Elina Nurmi Helsingin kaupungilta.
Helsinki on asettanut tavoitteekseen lisätä merkittävästi englanninkielistä perusopetusta ja päiväkotipaikkoja. Myös puolisoiden verkottumiseen ja työllistymiseen etsitään keinoja.
– Pääkaupunkiseutu ja muut kasvukeskukset on avainasemassa työperusteisen maahanmuuton vastaanottajina. Tähän toimintaan tulee ohjata myös asianmukaiset voimavarat, sillä koko Suomi hyötyy kasvukeskusten menestyksestä.