Onko oikein puhua Ukrainan jälleenrakennuksen mahdolli­suuksista vientiyritysten verkostoitumistapahtumassa?

Kysymys kävi kieltämättä mielessä, kun luotsasin paneelikeskustelua Team Finland -päivässä, joka vielä osui Ukrainan itsenäisyyspäivälle 24. elokuuta. Kammottavassa sodassa ihmisiä kuolee ja me pohdimme vienninedistämistä, onko jo irvokasta?

Ei ollut, eikä ole. Keskustelussa tuli arvokkaasti esiin, miten sekä julkinen Suomi että elinkeinoelämä haluavat olla mukana Ukrainan tukena maan uudelleenrakentamisessa. Massiivinen hanke on jo alkanut. Urakkana jälleenrakennus kestää vuosia, jopa vuosikymmeniä. Ukraina ei siitä yksin selviä, siihen tarvitaan kipeästi myös ulkomaisia yrityksiä. Meillä Suomessa on kaiken lisäksi paljon juuri osuvaa osaamista.

Ukrainassa toimii toki jo suomalaisyrityksiä, muistutti paneelikeskusteluun osallistunut Pekka Koskinen Konecranesilta. Yrityksellä on Zaporizhzhiassa laitos, jolla on paljon merkitystä. On tärkeää työllistää ukrainalaisia ja osallistua jälleenrakennukseen. Tiloissa toimii muitakin suomalaisyrityksiä tälläkin hetkellä.

Maahan kaivataan lisää yrityksiä. Ukraina vuonna nolla -jutussamme
esitetään huoli suomalaisyritysten hitaasta liikkeelle­lähdöstä. Nyt on aika luoda verkostoja ja näkyä paikan päällä, mikä voi myöhemmin toteutua kannattavana liiketoimintana ja tehokkaana osallistumisena jälleenrakennukseen.

Tuhoja tulee sodassa lisää yhä päivittäin. On arvioitu, että Ukrainan uudelleen rakentaminen maksaa vähintään 410 miljardia euroa. Hanke on rahassa mitattuna valtava ja samalla arvoltaan vielä suurempi, mittaamaton. Suomalaisyrityksiä tarvitaan siihen monella tavalla.

Lotta Nuotio

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat