IoT (Internet of Things) -markkinoiden on ennustettu mahdollistavan Suomeen lähivuosina jopa 50 000 uutta työpaikkaa. Markku Patronen, yksi Connected Finlandin kolmesta perustajasta, näkee esineiden internetin kaupalliset mahdollisuudet lähes rajattomina. – Markkinoilla on tapahtumassa samanlainen läpimurto kuin matkapuhelimissa parikymmentä vuotta sitten. Teknologian kehityksen myötä aletaan tehdä sovelluksia, jotka synnyttävät isot massavolyymit. Käyttöalueita ja ratkaisukohteita on lukemattomia....

IoT (Internet of Things) -markkinoiden on ennustettu mahdollistavan Suomeen lähivuosina jopa 50 000 uutta työpaikkaa. Markku Patronen, yksi Connected Finlandin kolmesta perustajasta, näkee esineiden internetin kaupalliset mahdollisuudet lähes rajattomina.

– Markkinoilla on tapahtumassa samanlainen läpimurto kuin matkapuhelimissa parikymmentä vuotta sitten. Teknologian kehityksen myötä aletaan tehdä sovelluksia, jotka synnyttävät isot massavolyymit. Käyttöalueita ja ratkaisukohteita on lukemattomia. Älykkäät vesivuotomittarit, palovaroittimet ja muut kiinteistönhallinnan sekä kuljetusten seurantalaitteet ovat jo nyt arkipäivää, Patronen kuvailee.

Alkavasta palosta, ilman korkeasta hiilidioksidipitoisuudesta tai vuotavasta tiskikoneesta varoittavan laitteen piipityksestä ei ole hyötyä, jos kukaan ei kuule varoitusta.

Connected Finlandin oivallus on kytkeä järjestelmät vastaanottajan älypuhelimeen. Varoitus alkavasta katastrofista tulee hälytyslaitteesta suoraan kännykkään, jolloin tapahtumaan pystyy reagoimaan ennen kuin mitään peruuttamatonta ehtii tapahtua. Harva kuitenkin on halukas varustamaan omaisuuttaan erilaisilla seurantalaitteilla, jos niiden hankinta ja kytkentä on kallista ja hankalaa.

– Tässä vaiheessa oleellista on saada sensoreitten yksikkökustannukset alas. Laitteiden pitää toimia kuten palovaroittimien, jotka kerran kattoon lätkäistynä toimivat samoilla pattereilla monta vuotta. Tulevaisuudessa kaikki, mikä voidaan kytkeä internetiin, myös kytketään, jos sen voi tehdä helposti ja halvalla. Me iskemme juuri tähän rakoon.

 

Hinnasta kiinni

Connected Finland käyttää esineiden internet -verkossaan ranskalaisen Sigfoxin teknologiaa, joka on käytössä lähes 50 maassa. Yritys operoi yksinoikeudella Sigfoxin IoT -verkkoa Suomessa ja Virossa. Verkon peittoalue on lähes koko asuttu Suomi ja Virostakin liki 70 prosenttia väestöstä.

Lisäksi Connected Finland valmistaa omia päätelaitteita ja toteuttaa erilaisia laite-, ohjelmisto- ja palveluratkaisuja. Laitteisiin, joissa Sigfox-teknologiaa halutaan hyödyntää, lisätään radiomoduuli, joka ei tarvitse sähkövirtaa vaan toimii pattereilla.

Patronen toteaa, ettei esineiden internet lyö läpi pelkillä verkkoyhteyksillä. Hinnan ohella pahin pähkinä on sensorilaitteiden energiankulutus. Seurantalaitteiden kytkeminen verkkoon on toki ollut mahdollista jo vuosia, mutta läpimurto on jäänyt toteutumatta juuri energiankulutuksen vuoksi.

– Langattomilla tekniikoilla pitää jatkuvasti vaihtaa paristoja, jolloin yhteys tulee datamäärään nähden kohtuuttoman kalliiksi. Keskitymme tässä vaiheessa tekemään laitteistamme mahdollisimman pitkäkestoisia. Esimerkiksi lämpötila- ja kosteusmittarimme toimivat jo nyt yhdellä paristolla vähintään viisi, parhaimmillaan jopa kymmenen vuotta, Patronen kertoo.

Sigfox on ainoa maailmanlaajuisesti toimiva yhtenäinen IoT-verkko. Yksi liittymä avaa pääsyn kaikkiin verkkoihin ilman roamingia eli käyntiä toisen operaattorin verkossa. Tämä tarjoaa Connected Finlandin ja sen kumppaneiden innovaatioille luontevan väylän suoraan kansainvälisille markkinoille. Patronen ei pidäkään muita laitevalmistajia yrityksen kilpailijoina vaan uskoo positiivisen nosteen siivittävän myös muita toimijoita. Mitä enemmän alalle saadaan sutinaa, sen parempi.

– Emme toki ole ainoita alan yrittäjiä markkinoilla. Laitevalmistajia ja sovelluskehittäjiä on satoja. Olemme kuitenkin löytäneet kiinteistönhallinnasta kapean alueen, jolla ei ole riittävän edullisia toimijoita. Ratkaisumme ja teknologiamme ovat tällä alueella ylivertaiset kilpailijoihin nähden, Patronen kehaisee.

 

Koko maailma avoin

Esineiden internetissä on Patrosen mukaan raapaistu vasta pintaa. Hintojen laskiessa esineiden seuranta netissä arkipäiväistyy, jolloin myös sisällöltään köyhemmän datan välittämisestä tulee kannattavaa. Yritykseen on tullut jo yhteydenottoja esimerkiksi työkalujen seurannasta.

– Meillä on valtava kansainvälinen kasvupotentiaali, minkä liittyminen Sigfox-perheeseen mahdollisti saman tien. Paitsi että saamme ratkaisumme viipymättä suomalaisten ja virolaisten kumppaneittemme ja asiakkaittamme tietoon, meillä on myös lähes 50 virallista kumppanioperaattoria maailmalla. Heillä on samanlainen verkko kuin meillä, joten voimme tarjota ratkaisujamme myös heidän asiakkailleen. Tätä kautta meillä on jo jälleenmyyjät ainakin kymmenessä maassa, esimerkiksi Thaimaassa, Singaporessa ja Ranskassa, Patronen listaa.

Toistaiseksi yritys ei ole tarvinnut ulkopuolista apua päänavauksiin maailmalla. Patronen kuitenkin painottaa sanaa toistaiseksi. Ovia ei kannata sulkea kokonaan. Hän pitää esimerkiksi Team Finlandin kansainvälistymiseen tarjoamaa tukea hyvänä rakenteena.

– Kansainvälisille markkinoille menossa on aina töyssyjä. Täysin ongelmitta se tuskin sujuu keneltäkään. Emme silti ole kokeneet varsinaista takapakkia. Välillä asiat vain ovat tapahtuneet odotettua hitaammin. Kasvuamme jarruttaa se, että meistä ei vielä kauheasti tiedetä ja että teknologiamme on uutta. Silloin palveluitamme ei osata edes kysyä, Patronen pohtii.

 

Sigfoxin verkko on suljettu, eikä avoimeen internetiin olla yhteydessä suoraan laitteilta, sanovat Connected Finlandin toimitusjohtaja Markku Patronen (vas.) ja perustajaosakas Tom Lindblad.

Telekonkarit asialla

Connected Finlandin perustajilla Markku Patrosella, Tom Lindbladilla ja Marko Vannisella on kaikilla pitkä teleoperaattoritausta muun muassa Elisalta, Saunalahdelta ja Telialta.

– Idea yritykseen syntyi, kun törmäsimme kukin tahollamme Sigfox-teknologiaan. Huomasimme, että sillä ei ole edustusta Suomessa eikä Baltiassa. Viro valikoitui luontevaksi toimipisteeksi sijaintinsa ja hyvien yhteyksiensä vuoksi. Neuvottelimme Sigfoxin kanssa 3–4 kuukautta. Uudenvuodenaattona 2015 allekirjoitimme sopimuksen, Patronen kertoo.

Connected Finland omistaa Suomen ja Viron verkot. Sen yhteydet ovat kuitenkin saumaton osa globaalia ekosysteemiä.

– Virossa toimiminen ei juuri eroa toiminnastamme Suomessa. Siellä ollaan ehkä vähän sähäkämpiä ja nopeampia liikkeissä. Pienessä maassa päätöksenteko on ketterämpää. Erityisesti digiasioissa virolaiset ovat hyvin nopeita omaksumaan uutta. Infrapuolella sen sijaan heillä on hyvin samanlaisia haasteita kuin meillä, Tom Lindblad analysoi.

 

Connected Finland Oy

  • Perustettu 2015.
  • Pääkonttori Spektri Business Parkissa, Kehä I:n varressa Espoossa, tytäryhtiö Tallinnassa, Virossa.
  • Operoi maanlaajuisia Sigfox-verkkoja Suomessa ja Virossa. Työllistää Suomessa ja Virossa 12 henkilöä. Laitekehitys Suomessa. Virossa myynti- ja verkko-operaattoritoimintaa.
  • Liikevaihto 0,5 milj. euroa (2017)
  • Suunnittelee ja valmistaa Sigfox-päätelaitteita, toteuttaa asiakasprojekteja ja tuottaa IoT-palveluja.

 

Suljettu verkko on tietoturvaetu

Esineiden internetin (IoT) tietoturva on kasvava ongelma erityisesti jatkuvassa verkkoyhteydessä ja avoimessa internetissä toimittaessa. Esineiden internet vaatiikin toteutuakseen alan toimijoilta vastaamista tietoturvariskien haasteisiin.

Monet IoT-laitteet keräävät henkilökohtaisia ​​tietoja, jotka puolestaan houkuttelevat hakkereita.

– Pienten ja yksinkertaisten laitteiden prosessoriteho ja ohjelmisto on käytännössä erittäin vaikea pitää tietoturvallisena vuosikausia, mikä mahdollistaa sensoreiden kaappaamisen palvelinestohyökkäyksiin. Sigfoxilla tätä ongelmaa ei ole, koska verkko on suljettu ja viestiliikenne minimaalisen pientä. Avoimeen internetiin ollaan yhteydessä vasta erittäin tietoturvallisesta keskusverkosta, ei suoraan laitteilta, Markku Patronen vakuuttaa.

Ylivoimaisesti isoimman riskin ja haasteen muodostavat hänen mukaansa laajakaistaisessa internet-yhteydessä kiinni olevat laitteet. Patronen neuvookin mitoittamaan IoT-yhteyden tarkkaan ja todellisen tarpeen mukaan. Muuten saattaa vahingossa tulla avanneeksi yksittäisen sensorin kautta ison tietoturva-aukon.

– Tiedonsiirron yksisuuntainen heräte – verkkomme on kyllä kaksisuuntainen, mutta laiteherätteinen ja yksisuuntainen kerrallaan – on verkkomme tärkeimpiä tietoturvaominaisuuksia. Toisin kuin perinteiset mobiililaitteet, nämä eivät ole jatkuvassa verkkoyhteydessä, eikä laitteita voi herättää eikä “kaapata” verkosta käsin, sanoo Patronen.

Maarit Seeling

Ville Rinne ja istock

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Pekka Numminen</span></span>04.12.2023

Luetuimmat