FacebookTwitterEmail

yritykset

27.11. 2013

Missiona vastuullisuus

Kasvubisnes voi olla myös paremman maailman rakentamista. Metallinjalostuksesta ponnistaneen Outotecin koko liiketoiminta rakentuu yritysvastuun ympärille.
Teksti: Hanna Rusila

Kaikki alkoi vihreäsydämisistä insinööreistä. Sotien jälkeen Suomessa oli pulaa energiasta, mutta kaivosten oli tuotettava raaka-ainetta jälleenrakennukseen ja sotakorvauksiin. Silloisen kaivos- ja metalli­yhtiö Outokummun onnistui kehittää energiaa säästävä kuparin liekkisulatusmenetelmä, josta tuli myöhemmin alan käytetyimpiä tekniikoita maailmassa.

Outotec Oyj:n tarina oli polkaistu liikkeelle. Monen historian lehden käännyttyä Outokummusta irrotettiin omaksi yhtiökseen metallin- ja mineraalin­jalostuksen teknologioita ja prosesseja kehittävä Outokumpu Technology. Vuonna 2006 se listautui pörssiin, ja seuraavana vuonna nimi lyheni Outoteciksi.

Tänä syksynä yhtiö valittiin arvostettuun Dow Jonesin kestävän kehityksen Euroopan-indeksiin. Se myös pitää hallussaan kymmenettä sijaa maailman kestävimpien yritysten The Global 100 -listalla. Samalla liiketoiminta on kasvanut ja kansainvälis­tynyt nopeasti.
Kuka vielä väittää, etteivät kestävä kehitys ja kasvubisnes sopisi yhteen? Outotecin vastuullisuus- ja viestintäjohtajaa Minna Ailaa hymyilyttää.
– Meillä asia on juuri päinvastoin. Vastuullisuus on meille missio, keskeinen arvo ja ansaintalogiikan draiveri, hän sanoo.
– Talouskasvun ajatellaan yleensä vahingoittavan ympäristöä joka tapauksessa. Me haluamme näyttää, että tämä kohtalonyhteys voidaan katkaista moderneilla teknologioilla.

Onko tämä kestävää?

Outotec haluaa auttaa asiakkaitaan hyödyntämään luonnonvaroja mahdollisimman kestävästi. Metallin- ja mineraalinjalostusteknologioiden ja niihin liittyvien elinkaaripalvelujen rinnalle lupaaviksi päänavauksiksi ovat nousseet uusiutuvan energian tuotantotekniikat sekä teollisuusvesien käsittely.

Malmien jalostus metalleiksi kuluttaa huimasti energiaa ja vettä. Energian hinnan noustessa ja ympäristölakien kiristyessä Outotecin osaaminen on alkanut kiinnostaa ympäri maailman.
– Viime vuonna jo 89 prosenttia tilauksistamme oli OECD:n määritelmän täyttäviä ympäristö­hyödykkeitä ja -palveluja. Tavoitteena on nostaa osuus pysyvästi yli 90 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä, Aila kuvaa.

Ympäristöstä kaikki lähtee

Outotecin taival alkoi resurssien säästämisestä, ja vähitellen ympärille rakentui kokonainen vastuullisen liiketoiminnan kulttuuri.

Ympäristövastuutaan Outotec toteuttaa ennen kaikkea epäsuorasti asiakkaidensa kautta, sillä valmistus teetetään liki kokonaan alihankkijoilla. Omaa ydintyötä on teknologioiden ja prosessien tutkimus ja kehitys sekä ratkaisujen ja elinkaaripalvelujen tuottaminen.
– Tuotteemme vähentävät alan teollisuuden ympäristökuormitusta selvästi. Esimerkiksi Kiinassa kuparinjalostuksesta jo 70 prosenttia hyödyntää Outotecin ratkaisuja. Kymmenessä vuodessa tuotanto on kolminkertaistunut mutta päästöt puolittuneet, Aila havainnollistaa.
– Aika merkittävä saavutus näin lyhyessä ajassa, vaikka itse sanonkin, hän hymyillee.

Vastaavaa teknologiaa on toimitettu muun muassa Yhdysvaltoihin, Turkkiin, Filippiineille, Venäjälle ja Meksikoon. Yhä suurempi osa Outotecin liiketoiminnasta suuntautuu kehittyviin talouksiin.
– Haluamme kasvattaa tuotteillamme saavutettua hiilidioksidipäästöjen vähennystä viidenneksellä vuoteen 2020 mennessä. Samalla lisäämme panostuksia energian tuottamiseen teollisuusjätteestä ja vedenkulutuksen vähentämiseen, Aila mainitsee.

Huomio kiinnittyy luonnollisesti myös omien prosessien ympäristöystävällisyyteen. Outotec seuraa hiilidioksidipäästöjensä ja jätteidensä määrää, energian- ja vedenkulutustaan sekä paperinkäyttöään. Uusien toimitilojen valinnassa painottuvat ympäristökriteerit.
– Lisäksi teemme eri tavoin hyväntekeväisyyttä silloin, kun se tukee pohjimmiltaan liike­toimintaamme. Itämerta suojelevan Baltic Sea Action Groupin kanssa olemme toimineet yhdessä jo vuosia, Aila kertoo.

Eettiset säännöt ytimessä

Yritysvastuuverkosto FIBSin keväällä julkaiseman kyselytutkimuksen mukaan sosiaalisen vastuun merkitys on suomalaisyrityksille keski­määrin ympäristöasioita vähäisempi. Esimerkiksi ihmisoikeusteemat korostuvat yritysten painotuksissa vasta harvakseltaan.

Outotecillä yhdenvertaisuus, reilut työolot ja eettisyys ovat sitä vastoin toiminnan kulmakivi.
– Eettisissä säännöissämme on listattu periaatteet, joiden tuntemista edellytetään jokaiselta liki 5 000 työntekijältämme kaikissa 27 maassa. Alihankkijoille olemme laatineet vastaavan oman eettisen koodiston, Aila painottaa.
– Bisnestä pyrimme tekemään vain sellaisten asiakkaiden kanssa, jotka toimivat itsekin eettisesti.
Outotecin yksiköiden ja alihankkijoiden on muun muassa noudatettava paikallisia lakeja ja säännöksiä, huolehdittava työterveydestä ja -turvallisuudesta, torjuttava pakko- ja lapsityö sekä pidättäydyttävä korruptiosta. Henkilökuntaa koulutetaan jatkuvasti.

Esimerkkinä sosiaalisen vastuun onnistumisesta toimii Brasiliassa toteutettu suuren mittaluokan sinkkitehdashanke.
– Projektissa saavutettiin 500 000 työtunnin raja ilman yhtään työtapaturmaa. Se oli hieno osoitus vastuutyön merkityksestä, Aila kuvaa.

Osana sosiaalista vastuutaan Outotec tekee tutkimus- ja koulutusyhteistyötä yliopistojen kanssa. Esimerkiksi viime vuonna Suomeen saapui metallurgian lisäoppiin yli 20-henkinen mongolialaisopiskelijoiden ja -professorien ryhmä.

Talousvastuuta ja valvontaa

Taloudellisen vastuun määritelmän mukaan yrityksen on muun muassa toimittava kestävällä pohjalla ja harjoitettava liiketoimintaansa kannattavasti.

Outotec haluaa myös maksaa työntekijöilleen reilua palkkaa, tarjota kannustimia ja pitää kirjanpitonsa avoimena. Verot maksetaan luonnollisesti kunkin toimintamaan käytäntöjen mukaan.
Vastuullisuuden valvominen ei ole aina helppoa. Yksi merkittävä syy on se, että bisnes pirstoutuu globaalitaloudessa pitkiksi ketjuiksi ja alihankkijoita voi olla loputon määrä.

Suomalaisyritykset mainitsivat FIBSin selvityksessä suurimmaksi vastuullisuushaasteekseen toimitusketjujen hallinnan. Niin koetaan myös Outotecillä.
– Kymmenentuhannen alihankkijamme valvominen on iso haaste, etenkin kun osa on mukana projekteissa vain kertaluontoisesti. Seuraamme paikallisia oloja muun muassa vierailemalla laitetoimittajiemme luona, Aila kertoo.

Viime talvena hän itse kävi Sambiassa tutustumassa paikallisen asiakkaan kanssa kentän tunnelmiin.
– Asiakas oli rakentanut osana omaa vastuuhankettaan kaksi sairaalaa ja kolme koulua sekä esikoulun, joka ei ollut suunnattu työntekijöiden vaan kyläyhteisön muiden perheiden lapsille, hän muistelee ilahtuneena.

Innostavia yritysvastuuesimerkkejä tulee mieleen muualtakin.
– Etelä-Afrikassa rakensimme yhdessä asiak­kaamme kanssa Tsewelelopeleen esikoulun 2–6-vuotiaille lapsille. Kanavoimme lahjoituksiam­me pitkälti asiakkaiden ja kumppanien paikallishankkeisiin, jotka hyödyttävät koko yhteisöä.

Globaalien ketjujen haaste

– Yritysvastuun toteuttaminen on aina haastavaa.Vastuussa ei voi olla valmis. Maailma muuttuu, ja työtä riittää, Aila muistuttaa.

Liiketoiminnan kurottautuminen maailman kaukaisimpiin kolkkiin tuo mukanaan muutakin lisäpohtimista kuin toimitusketjujen sirpaloitumisen. Esimerkiksi vastuun käsite ymmärretään eri tavoin eri maissa, ja lakeihin ja säännöksiin suhtautuminen voi yllättää.
– Paikallisia tapoja pitää kunnioittaa, mutta aina ne eivät vastaa suomalaisia eettisyyskäsityksiä.
Siksi panostamme vahvasti omaan yrityskulttuuriin. Muun muassa korruptioon meillä on nollatoleranssi, vaikka se olisi joissain maissa kuinka yleistä, Aila korostaa.
Maailmantalouden myllerrykset ovat vaikuttaneet Outoteciin ja sen vastuullisuustyöhön vain vähän.

Liiketoiminta supistui hetkellisesti mutta palasi sitten kasvun tielle. Energian ja raaka-
aineiden hinnannousu merkitsee Ailan mukaan kestävään kehitykseen panostavalle yhtiölle pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkaa.

Riskit ja vastuut kietoutuvat

Globaalissa toimintamallissa korostuu myös riskienhallinnan merkitys. Outotecillä yritysvastuu on integroitu tiiviisti johdon riskinarviointijärjestelmään, kuten useimmissa muissakin pörssiyrityksissä nykyisin.
– Kaikki realistiset skenaariot käydään läpi ennalta. Pohdimme esimerkiksi toimintatavat siinä tapauksessa, jos jollakin asiakkaistamme tapahtuisi ympäristökatastrofi tai jos omasta toiminnastamme paljastuisi vakava väärinkäytös, Aila kuvaa.

Outotecin kasvu osoittaa, etteivät ympäristöasiat enää ole vaihtoehtoväen piiperrystä vaan jotain paljon isompaa.
– Myös opiskelijat ovat huomanneet meidät. Vihreäsydämiset insinöörit rakentavat tulevaisuutta jatkossakin, Aila iloitsee.

Paikallisverkostot valvojiksi

Vastuukysymykset ovat löytäneet suomalaisissa suuryrityksissä tiensä ylimmän johdon agendalle.
Alkuvuonna 2013 toteutetun yritysvastuu­verkosto FIBSin kyselytutkimuksen mukaan peräti 98 prosenttia vastaajayrityksistä panostaa vastuullisuuteen. Yli puolet on muuttanut toimintatapojaan tai käytäntöjään sidosryhmiltä saadun palautteen takia.

Asian tärkeys on siis sisäistetty. Toisaalta tutkimus paljasti tiettyjä ristiriitoja tahtotilan ja käytännön toteutuksen väliltä.
– On hienoa nähdä, että yritysjohto sitoutuu vastuullisuuteen. Vastuun toteutuskeinoihin tarvitaan kuitenkin vielä priorisointia ja vaikutusten mittaamiseen uusia tapoja, summaa FIBSin johtava asiantuntija Ulla Roiha.

Suurimmaksi vastuumotivaattoriksi kohosi johtajien vastauksissa yrityksen oma maine. Tässä ei Roihan mukaan ole sinänsä mitään vikaa, mutta imagonrakennus ei saisi johtaa pinnalliseen ”viherpesuun”.
– Ympäristöasiat koettiin selvästi tärkeimmäksi vastuullisuusteemaksi. Sosiaaliseen vastuuseen on herätty Suomessa paljon myöhemmin, mutta toiveita on, että esimerkiksi ihmisoikeudet voivat pian nousta yritysten agendalle, Roiha pohtii.

Pitkissä toimitusketjuissa alihankkijoiden vastuun valvomista on pidetty liki mahdottomana. Roiha kuitenkin kannustaa tarttumaan päättäväisesti toimeen.
– Yritysten keskinäinen yhteistyö sekä toiminta kansainvälisten ja paikallisten järjestöjen ja viranomaisten kanssa on olennaista. Suhteiden ja paikallistuntemuksen merkitystä ei voi vastuun valvonnassa korostaa liikaa, hän muistuttaa.