FacebookTwitterEmail

yritykset

09.09. 2015

Suomalaista ilmaa suurkaupunkeihin

Jyväskyläläisellä NaturVentionilla on ratkaisu sisäilmaongelmiin ja tavoitteet korkealla. Yritys aikoo viedä älykkäät viherseinänsä saastuneisiin suurkaupunkeihin rohkealla verkostoitumisella ja kompastumatta suomalaiseen vaatimattomuuteen.
Teksti: Jenni Juntunen
Kuva: Vesa Tyni

Helsingin Kaartinkaupungissa sijaitsevassa showroomissa on vastassa metsän raikkaus ja mies, jonka motto on “whether you think that you can or that you can’t, you’re usually right”. Sanonta kuvastaa hyvin sisäilmaa puhdistavia aktiiviviherseiniä valmistavan NaturVentionin yrittäjän Aki Soudunsaaren ajattelutapaa ja koko yrityksen toimintafilosofiaa.

– Olen väitöskirjassani selvittänyt, miten voittava kasvuyrittäjä eroaa hyvin pärjäävästä yrittäjästä, ja kyllä mindset on yksi tärkeimmistä asioista. Se on varmaan suurin syy, miksi Suomesta ei ole tullut vielä hirveän montaa maailmanvalloitusta. Tavoitetaso pitää pystyä pitämään tosi korkealla, Soudunsaari sanoo.

Hän kertoo yrityksen aloittaneen oman maailmanvalloituksensa “kansainvälistymällä” viime keväänä Jyväskylästä Helsinkiin. Aktiiviviherseiniä on tosin viety Venäjälle jo vuodesta 2013, mutta Helsinkiin perustettiin yrityksen toinen varsinainen toimipiste, jonka avulla mallinnettiin yrityksen kansainvälistymiseen liittyviä toimintatapoja. Se oli hyvä harjoitus syksyllä avattua Lontoon-toimistoa ajattelen.

NaturVentionin visio on, että vuoteen 2020 mennessä sen teknologiaan perustuvat ratkaisut takaavat luonnollisen sisäilman ihmisille jokaisessa maailman suurkaupungissa.

 

Ongelma ratkeaa

Vuonna 2011 perustetulla NaturVentionilla on kiistatta sekä kiinnostava tuote että mieleen­painuva synty­tarina. Toisella yrityksen perustajista oli ongelma, toisella ratkaisu.

Kemikaaleille yliherkkä Soudunsaari kärsi viisi vuotta sitten sisäilman aiheuttamista vaivoista, kuten kuivista silmistä ja päänsäryistä. Hän osallistui Jyväskylän yliopiston innovaatiokurssille yhdessä Niko Järvisen kanssa, joka oli suunnitellut levä­altaita jätevesien puhdistukseen. Kaksikko pohti, pystyttäisiinkö mikrobien kykyä hajottaa kemikaaleja hyödyntämään veden lisäksi myös sisäilman puhdistuksessa.

– Niko sanoi heti, että ei todellakaan pysty, se on liian vaikeaa todentaa ja mitata, Soudunsaari kertoo.

Ilmeisesti kaksikolla riitti kuitenkin kokeilunhalua ja uskoa omaan tekemiseen jo alkuvaiheessa. Vuosien kehitystyön tuloksena he loivat yhdessä eri alojen asiantuntijoiden ja tutkijoiden kanssa maailman ensimmäisen aktiiviviherseinän, biologisesti mukautuvan ilmanpuhdistimen.

Viherseinä perustuu patentoituun teknologiaan, joka tehostaa kasvien juuriston ilmanpuhdistusprosessia. Sisäilma kulkee viherseinän epäorgaaniseen kasvualustaan istutettujen kasvien juuriston läpi, missä mikrobit hajottavat siitä ihmiselle haitalliset yhdisteet kasvien ravinnoksi. Puhdas ilma puhalletaan tuulettimien avulla takaisin huoneeseen.

– Yksi kasvi järjestelmässä vastaa ilmanpuhdistusteholtaan yli sataa normaalia kasvia. Siten saamme aikaiseksi tämän viidakon raikkauden. Happi ei lopu eikä ihmisiä väsytä, Soudunsaari kertoo.

– Sisäilman merkitystä ei välttämättä ymmärretä vielä täysin. Keskimäärin länsimainen ihminen syö päivässä noin kilon ruokaa, juo pari kiloa nestettä ja hengittää 14 kiloa sisäilmaa. Kaikki katsovat, mitä syövät ja juovat, mutta heidän on pakko hengittää, mitä voivat. Me haluamme luoda parhaan ilmanlaadun, jotta ihmiset voisivat vielä paremmin.

Soudunsaari puhuu paljon ja nopeasti, toisaalta innolla ja ystävällisesti. Huomaa, että hän on kertonut samat asiat sadoille ja taas sadoille ihmisille aiemminkin.

 

Kansainvälistyminen vaatii jalkatyötä

– Bisnes rakentuu ihmisten kautta, se on meidän filosofiamme, Soudunsaari toteaa.

Hän uskoo, että avain yrityksen menestykseen maailmalla on ihmisten tapaaminen ja kasvokkain keskustelu, ei niinkään markkina­tutkimusten lukeminen. Uudella markkina-alueella on tärkeää päästä sisään verkostoihin. Niitä NaturVention on rakentanut muun muassa Team Finland -toimijoiden, ulkomailla toimivien suomalaisyritysten sekä paikallisten kauppakamareiden ja korkeakoulujen kautta.

– Olen käyttänyt tällaista esimerkkiä, että jos yrittää yksin presidentinlinnaan, ovella kysytään aika monesti, kuka on ja mitä siellä tekee. Jos kävelee sisälle Sauli Niinistön kanssa, kukaan ei kysele mitään.

Samanlaista hyväksyttyä asemaa NaturVention hakee ulkomailla niin kutsuttujen mahdollistajien kautta. He ovat paikallisia, luotettuja ja arvovaltaisia henkilöitä, jotka tuntevat markkinan, kulttuurin ja ostajat. Lontoossa NaturVentionin niinistönä on toiminut Valioliiga-seura Evertoninkin entisenä toimitus­johtajana tunnettu Keith Wyness. Hän on yrityksen hallituksen puheenjohtajan, Christian Aspegrenin vanha liiketuttava ja eräänlainen sielunveli.

Lontoo on vasta yrityksen ensimmäinen askel kansainvälisyyteen. Soudunsaari kertoo viettäneensä viimeisen kolmen vuoden aikana yhteensä puoli vuotta ulkomailla selvittämässä yhteistyömahdollisuuksia. Hän mainitsee kaupunkeja kuten Lontoo, Pariisi, Los Angeles, Shanghai, Peking ja Delhi. Eurooppaan laajentamisen jälkeen NaturVention tähtää joko Lähi-itään, Kiinaan tai Yhdysvaltoihin.

NaturVention on ollut mukana myös  useammalla Team Finlandin vienninedistämis­matkalla. Keväällä yritys vieraili ministeri Lenita Toivakan johdolla Kaliforniassa yhdessä parinkymmenen muun suomalaisen cleantech-alan yrityksen kanssa.

– Tapasimme paljon vaikutusvaltaisia ihmisiä, joilla voi olla merkityksellisiä verkostoja. En usko, että olisimme päässeet Googlella tai Teslalla sen tason keskusteluihin ilman ministeriä. Tällaiset arvovaltapalvelut ovat keskeisiä, varsinkin mitä konservatiivisemmassa maassa ollaan, Soudunsaari kertoo.

 

Vienti on ainoa vaihtoehto

NaturVentionin kansainvälistymistä on vauhdittanut vuonna 2014 Sitralta ja joukolta muita sijoittajia saatu 1,1 miljoonan euron rahoituspaketti. Yritys on alusta lähtien tähdännyt kansainvälisille markkinoille, ja Soudunsaari kokee sen jopa velvollisuudeksi.

– Meillä on ratkaisu epäterveelliseen ilmanlaatuun, jonka vaikutukset ovat valtavat sekä yhteiskuntiin että yksittäisiin ihmisiin. Lähtökohta on ollut, että Suomi on harjoituskenttä, jossa kehitetään erinomaisia ratkaisuja asiakkaita kuunnellen ja sitten viedään jalostettu versio eri suurkaupunkeihin.

Luonnollisesti NaturVentionionin kasvumahdollisuudet ovat parhaimmat siellä, missä ilmanlaatuun liittyvät ongelmatkin ovat suurimmat. Se, että saasteisen suurkaupungin keskelle voidaan luoda “Nuuksion tai Lapin ilmasto”, kiinnostaa esimerkiksi suomalaisia suuryrityksiä maailmalla. Yhteydenottoja on tullut yli 50 eri maasta.

Soudunsaaren mukaan suomalaiseen koulutukseen, teknologiaosaamiseen ja suora­selkäisyyteen luotetaan maailmalla. Skandinaavisuus on valttikortti terveys­teknologiayritykselle. Vielä kun onnistuttaisiin markkinoinnissa yhtä hyvin kuin naapuri­maamme.

– Suomalaisuus luo heti kuvan, että nämä kaverit osaavat jotain. Se, mitä ehkä emme osaa, ovat markkinoinnilliset asiat. Sen takia haemme paikallisia partnereita. Meidän on turha mennä sanomaan, miten kannattaa myydä ja markkinoida Kiinassa, jossa on tehty bisnestä jo silloin, kun meillä vain vaellettiin metsissä, Soudunsaari sanoo.

Paikallisen kulttuurin ja toimintatapojen ymmärtäminen on avainasemassa tuotteistuksessa. Kun myydään parimetristä viher­seinää, tuotteen ulkonäöllä on todella merkitystä. Siksi Intian-markkinoille seinään saatetaan lisätä onnea tuottava kasvi, Venäjän-markkinoille kullan kimallusta ja Kiinan-markkinoille vilkkuvia valoja.

– Suomessa on yhtä paljon ihmisiä kuin San Franciscossa muutaman neliökilometrin alueella. Jos haluaa kasvaa ja valloittaa maailmaa, ei ole muuta vaihtoehtoa kuin miettiä, miten liiketoiminta rakennetaan muualla.

NaturVentionin tunnusluvut 2014 (ennuste 2015)

  • Liikevaihto: 403 000 euroa (1 200 000)
  • Tulos: – 369 000 euroa (negatiivinen)
  • Henkilöstö: 17 (27)

 

Cleantech-ala tekee vientityötä yhdessä

Suomalaisen cleantech-toimialan maine on maailmalla erittäin hyvä. Maine perustuu pitkään ja johdonmukaiseen työhön alalla alkaen alan innovaatioista ja tutkimustyöstä päätyen teknologioiden kaupallistamiseen ja toimituksiin globaaleille markkinoille, kertoo Finpron toimialajohtaja ja Cleantech Finlandin johtaja Ilkka Homanen.

– Tästä maineesta osoituksena Suomella on muun muassa Global Cleantech Innovation Indexin toinen sija sekä EU Eco Innovation Indexin toinen sija, Homanen valottaa.

Suomalainen cleantech tunnetaan monella eri alasegmentillä. Näitä ovat muun muassa energia- ja materiaalitehokkuus, rakennetun ympäristön sovellukset, bioenergia ja biopolttoaineet sekä vesialan sovellukset.

Cleantech Finland on suomalaisten cleantech-yritysten yhteinen ponnistus edistää ja kasvattaa cleantech-osaamisen näkyvyyttä globaaleilla markkinoilla sekä kasvattaa toimialan vientiä. Tällä hetkellä suomalaisen cleantech-toimialan vienti on noin 25 miljardia euroa vuodessa.

– Mahdollisuuksia kasvuun on kuitenkin vielä merkittävästi olemassa, sillä globaalisti toimialan kysyntä kasvaa voimakkaammin kuin mitä suomalaisen cleantech-toimialan vienti, Homanen kertoo.

Uudessa hallitusohjelmassa yhtenä kärkiteemana on ”Biotalous ja puhtaat ratkaisut”.

– Cleantech on siis yksi tärkeimmistä toimialoista suomalaisen teollisuuden kannalta uudessa hallitusohjelmassa. Kasvuodotukset ovat suuret tätä toimialaa kohtaan perustuen suomalaiseen osaamiseen sekä toisaalta vahvasti kasvavaan kysyntään globaaleilla markkinoilla, Homanen sanoo.

Edellisen hallituksen aikana toimineen strategisen cleantech-ohjelman tavoitteena oli kaksinkertaistaa viennin nykyinen taso vuoteen 2020 mennessä.

– Tämän tasoisesta tavoitteesta on syytä pitää kiinni jatkossakin, Homanen toteaa

Suomalaiset cleantech-alan yritykset ovat jo tänä päivänä hyvin verkottuneita ja tekevät kansainvälistymisponnisteluja yhdessä sekä pienemmissä että suuremmissa konsortioissa.

– Mutta toisaalta hyvin yhteistyötä tekevien yrityskonsortioiden merkitys globaalissa kilpailussa kasvaa koko ajan ja tähän on jatkossa panostettava entistäkin enemmän. Tarpeet markkinoilla eivät ole usein yksittäisistä teknologioista vaan isoista kokonaisuuksista, Homanen sanoo.