Uutta maalia sudittiin talojen julkisivuihin ja auki revityt kadut saivat tummaa asfalttia pintaan rivakkaan tahtiin, kun Kuuban pääkaupunki Havanna valmistautui maaliskuussa Yhdysvaltojen presidentin vierailuun ensimmäistä kertaa 88 vuoteen. Maat palauttivat diplomaattisuhteet 50 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa 2015. Yhdysvaltain asettama kauppasaarto on kuitenkin edelleen voimassa, eikä republikaanienemmistöisen kongressin uskota hyväksyvän sen poistamista ainakaan ennen marraskuun presidentinvaaleja....

Uutta maalia sudittiin talojen julkisivuihin ja auki revityt kadut saivat tummaa asfalttia pintaan rivakkaan tahtiin, kun Kuuban pääkaupunki Havanna valmistautui maaliskuussa Yhdysvaltojen presidentin vierailuun ensimmäistä kertaa 88 vuoteen.

Maat palauttivat diplomaattisuhteet 50 vuoden tauon jälkeen heinäkuussa 2015. Yhdysvaltain asettama kauppasaarto on kuitenkin edelleen voimassa, eikä republikaanienemmistöisen kongressin uskota hyväksyvän sen poistamista ainakaan ennen marraskuun presidentinvaaleja. Siitä huolimatta vierailu oli taitekohta Kuuban lähihistoriassa – aika ennen ja jälkeen Obaman.

Visio tulevaisuudesta?

– Jokaisen vuoro tulee [lähteä], mutta kuubalaisen kommunismin idea säilyy, julisti Kuubaa vuodesta 1959 vuoteen 2008 asti johtanut Fidel Castro Kuuban kommunistisen puolueen puoluekokouksessa pitämässään jäähyväispuheessa.

Kuuban avautumista on odotettu pitkään. Vuoden 2008 jälkeen käynnistyneet vähittäiset uudistukset, Kuuban ja Yhdysvaltojen diplomaattisuhteiden palautus, matkustusrajoitteiden keventäminen ja viimeisimpänä presidentti Obaman vierailu todistavat, ettei paluuta entiseen ole.

Kauppapolitiikka Kuuba
Havannan katuelämä on täynnä musiikkia.

Vaikka Fidel Castro vetäytyy nyt kulisseihin, jatkavat hänen veljensä Raúl Castro Ruz ja kovan linjan José Ramón Machado Ventura maan ja kommunistisen puolueen johdossa – yli 80-vuotiaita herroja molemmat. Samaan aikaan kun Kuuban muutos tuntuu lännen näkökulmasta etenevän tuskastuttavan hitaasti, on maan johdolla täysi työ hallita muutoksen vauhtia. Se on varmasti myös syy, miksi puolueen johto on ollut varovainen antamaan tilaa nuoremmille. Raúl Castro on kuitenkin ilmoittanut luopuvansa presidentin virasta toisen kauden jälkeen vuonna 2018. Toden­näköistä on, että hänen jälkeensä presidentin virkaan valitaan ensimmäisenä varapresidenttinä toimiva Miguel Mario Díaz-Canel Bermúdez. Se, jatkaako Raúl Castro tuolloin edelleen puolueen johdossa, jää nähtäväksi.

Poliittisen johdon visio Kuuban tulevasta suunnasta ei ole tiedossa. Merkkejä siitä, että maa olisi luopumassa sosialistisesta mallistaan ei ole, vaikka joitakin pienimuotoisen yritystoiminnan mahdollistavia uudistuksia onkin viime vuosina tehty. Kyse on pikemminkin järjestelmän päivittämisestä kuin sen muuttamisesta. Presidentin vaihtuminen vuonna 2018 saattaa toki tarjota tilaisuuden uusille poliittisille linjauksille.

Yhdysvaltojen vaikutusvallan hillintää

Katukuvassa vallankumouksen sankareiden Fidel Castron ja Che Guevaran kuvia ja isänmaallisia julistuksia näkyy edelleen, mutta niiden määrä on viime vuosina selvästi vähentynyt. Raúl Castron ote on veljeään pragmaattisempi, mikä näkyy muun muassa Yhdysvaltojen ja Kuuban kahdenvälisten suhteiden palauttamisena. Saman­aikaisesti hän pyrkii välttämään Kuuban valumisen Yhdysvaltojen vaikutus­vallan piiriin. Kuuban suhteet Venäjään ovatkin parantuneet samaan tahtiin USA-suhteiden kehittymisen myötä.

Kuuballe politiikan multipolaarisuus on tärkeää. Siksi myös EU:ta pidetään arvossa ja vastapainona Yhdysvaltojen kasvavalle dominanssille. EU:n korkea edustaja Federica Mogherini on käynyt viimeisen vuoden aikana jo kahdesti Kuubassa. Vierailujen taustalla on EU:n ja Kuuban välinen yhteistyö­sopimus, jonka neuvottelutekstin sisällöstä osa­puolet pääsivät yhteisymmärrykseen Mogherinin maaliskuisella vierailulla. EU on Kuuban tärkein vientikumppani, kun taas EU:lle Kuuban kaupan osuus on lähes merkityksetön (0,01 %). Kuuban on ollut vaikea ymmärtää, että EU:n kauppapolitiikka asettaa reunaehdot EU-maiden kaupalliselle yhteistyölle Kuuban kanssa.

Kauppaolitiikka Kuuba
Kuubalainen maanviljelijä tupakkaplantaasilla Pinar del Ríon provinssissa. Valle de Viñalesin alue julistettiin UNESCOn maailmanperintökohteeksi vuonna 1999.

Odotukset korkealla

Kuuban talouden tila on heikko. Maa luokitellaan antamiensa tilastojen perusteella ylemmän keski­luokan maaksi, mutta käytännössä se on monessa suhteessa kehitysmaa.

– Sosialismi yhdistettynä kahden valuutan järjestelmään ja mikroyrittäjyyteen tekee talouden numeroista epätarkkoja, toteaa lähetystö­neuvos Mika Ruotsalainen Suomen Meksikon-suurlähetystöstä.

Kuubassa teollisuustuotantoa on vähän, maatalous on vanhanaikaista ja lähes kaikkea tuodaan ulkomailta, elintarvikkeista lähtien. Ja vaikka matkailun lisääntyminen ja pienyrittämisen salliminen tuovat kaivattuja valuuttatuloja ja kysyntää myös kulutushyödykkeille, mahdollisuudet merkittäviin investointeihin ovat rajalliset. Lisäksi monet toimivan talouden perusrakenteet, kuten luotettava pankkijärjestelmä, puuttuvat.

Kaikesta tästä huolimatta kuubalaisten odotukset ovat korkealla. Investointien houkuttelu on käynnistymässä ja investointilainsäädäntöä on jonkin verran uudistettu. Yhteisyrityksiä on mahdollista perustaa, joskin vähintään puolet on oltava kuubalaisomistuksessa ja esimerkiksi henkilöstön rekrytoinnin on tapahduttava valtion kautta. Valtio säätelee tiukasti myös tuontia.

– Liikemahdollisuuksien suhteen kannattaa olla realisti, koska käytännön esteiden poistues­sa amerikkalaiset – niin turistit kuin yrityksetkin – vyöryvät Kuubaan tsunamin lailla ja muille jää vain rippeet, varoittaa Suomen Meksikon-suurlähettiläs Roy Eriksson.

Kuuba kiinnostaa suomalaisia

Suomen ja Kuuban välinen kauppa on vähäistä. Vuonna 2014 Suomen vienti oli 1,8 miljoonaa ja tuonti vajaat 30 miljoonaa euroa. Suomi on usean muun EU-maan tapaan solminut kahdenkeskisen yhteistyösopimuksen Kuuban kanssa.

Vuonna 1980 perustettu Suomen Kuuban-suurlähetystö suljettiin vuonna 1992 taloudellisista syistä. Tuolloin myös Kuuba sulki vastavuoroisesti oman suurlähetystönsä Helsingissä, mutta avasi sen jälleen vuonna 2007. Suomen suurlähettiläänä Kuubassa toimii Meksikosta käsin suurlähettiläs Roy Eriksson. Suomi selvittää parhaillaan edustautumistaan Karibian alueella, mukaan lukien Kuubassa. Suomi myös selvittää mahdollisuuksia palkata kauppaa ja konsuliasioita hoitava virkamies jonkin pohjoismaisen edustuston yhteyteen Havannassa.

Suomalaisyritysten etujoukko teki ulkoministeriön taloudellisista ulkosuhteista vastaavan osastopäällikkö Markku Keinäsen johdolla Team Finland -matkan Kuubaan juuri Obaman vierailun aattona maaliskuussa. Alun perin tarkoituksena oli tehdä pieni virka­miesvetoinen muutaman yrityksen fact finding -perehtymismatka. Kiinnostus Kuubaa kohtaan oli kuitenkin odotettua suurempaa, ja lopulta Suomen Meksikon-suurlähetystön yhdessä Finpron järjestämälle matkalle osallistui neljätoista yritystä.

Kauppapolitiikka Kuuba
Vuonna 1959 valmistunut Bacunayaguan silta on Kuuban korkein. Kuubalaiset pitävät sitä yhtenä seitsemästä insinööritaidon ihmeestä.

Team Finland avasi ovia

Finpron Meksikon toimisto järjesti kolmen päivän aikana yhteensä noin kolmisen­kymmentä yrityksille räätälöityä yritys- tai virkamiestapaamista. Tapaamisissa yritykset loivat yhteyksiä ja kuulivat käytännön vinkkejä ja ohjeita tuleviin tarjouskilpailuihin osallistumiseksi. Matkan yhteydessä myös allekirjoitettiin Finnveran ja Kuuban välinen velkojen uudelleenjärjestelysopimus.

– Eniten yrityksiä kiinnosti kuulla Kuubasta toimintaympäristönä, esimerkiksi siitä, edellyttääkö Kuuban markkinoille pääsy paikallista edustajaa, miten rahoitus saadaan järjestettyä ja mitkä ovat kaupankäynnin säännöt ja esteet, Finpron Meksikon-toimiston johtaja Heidi Virta toteaa.

Samalle viikolle Kuuban Team Finland -matkan kanssa ajoittui myös eduskunnan talousvaliokunnan vierailu Havannassa sekä ulkoministeriön Latinalaisen Amerikan aluekokous.

– Kuuban kaltaisessa keskusjohtoisessa maassa samanaikaisesti vierailleiden parlamentaarikkojen ja korkean virkamies­johdon vetoavusta on hyötyä, osastopäällikkö Markku Keinänen toteaa.

Ei pikavoittoja

Kuuba ei tarjoa pikavoittoja suomalais­yrityksille mutta pitkäjänteisellä työllä ja kansallisten sekä kansainvälisten rahoitusinstrumenttien avulla suomalaisyritystenkin on mahdollista osallistua omaperäisen maan kehitykseen.

Kuubassa on mahdollisuuksia suomalaisille yrityksille erityisesti turismi-, infra- ja rakennus-, energia-, kaivos- sekä jäte- ja paperisektoreilla. Esimerkiksi Kuuban turismisektori kasvaa tällä hetkellä noin 20 prosenttia vuodessa ja Kuuban tavoitteena on rakennuttaa 2 500 uutta hotellihuonetta vuodessa. Toinen hyvä esimerkki on kaivannaiset, joissa Kuubassa on merkittävät nikkeli-, kulta-, kupari-, hopea- ja sinkkivarannot.

– Kuuba vaatii läsnäoloa, kärsivällisyyttä ja peräänantamattomuutta. Nopeita kauppoja toivovalle Kuuba ei välttämättä ole oikea maa. Yrityksille, joilla on tarjottavaa Kuuban tärkeimmille sektoreille ja jotka etsivät pitempiaikaisempaa kauppasuhdetta, on nyt hyvä hetki tulla Kuuban markkinoille. Kilpailutilanne ei ole vielä kova ja yrityksillä on mahdollisuus saavuttaa hyvä markkina-asema, Meksikon Finpron Heidi Virta kannustaa ja varoittaa myös haasteista:

– Maa on valtiojohtoinen ja hierarkkinen, eivätkä liiketoiminta ja ostopäätökset perustu markkinatalouteen.

Monet kilpailijat ovat jo läsnä Kuubassa – esimerkiksi Havannassa toimii 18 EU-maan edustustot kaupallisine edustajineen. Mikä siis saisi kuubalaistoimijan valitsemaan suomalaisen tuotteen tai yrityksen?

Kauppapolitiikka Kuuba Havanna
Havanna on 2,2 miljoonan euron asukkaalla Karibian suurin kaupunki.

Valttina epätyypillisyyden osaaminen

Suomen ja suomalaisyritysten yksi valtti on, että Suomesta löytyy edelleen tieto­taitoa ja rohkeutta käydä kauppaa myös epätyypillisillä markkinoilla – kiitos vuosikymmenten idänkaupan kokemuksen. Lisäksi Kuuba on yksi niitä maita, joissa Suomen puolueettomuus kylmän sodan aikana toimii suosituksena. Myös suomalaista innovaatio-osaamista arvostetaan.

Työtä Suomen ja suomalaisen osaamisen tunnettuuden edistämiseksi on jatkettava. Oman panoksensa tähän on jo tuonut Suomen Madridin kulttuuri- ja tiedeinstituutti, joka käynnisti Kuuba-toimintansa ja nimesi maahan suomalaisen kulttuuriviennin edustajaksi Riitta Mäen.

Optimismi ja usko parempaan tulevaisuuteen erottavat kuubalaiset muista Karibian alueen maista. Kuuba on myös Latinalaisen Amerikan turvallisin maa. Kuubalaisen yhteiskunnan vahvuudet – koulutus ja julkinen terveydenhuolto – ovat asioita, joita suomalainenkin osaa arvostaa.

Matkailuvetoista kasvua

Kuuba sijaitsee keskellä Karibianmerta – pohjoisessa sen rantoja huuhtelevat Floridansalmen, idässä Atlantin, etelässä Karibianmeren ja lännessä Meksikonlahden aallot.

Maan nimi ”Cuba” on peräisin tainointiaanien kielen sanasta ”cubao”, mikä tarkoittaa hedelmällistä ja yltäkylläistä maata. Ilmasto on miellyttävän trooppinen ja aurinkoisia päiviä vuoteen osuu keskimäärin 330 – ei siis mikään ihme, että matkailu on nopeimmin kasvava talouden sektori.

– Matkailu kasvoi vuoden 2016 ensimmäisellä neljänneksellä 40 prosenttia suhteessa edellisvuoteen, kertoo Kuuban teollisuusministeriön osastopäällikkö Adriana Barcelo Purumy.

Kuuban ja Yhdysvaltain tuore lentosopimus sallii jopa 110 päivittäistä lentoa Yhdysvaltojen ja Kuuban eri lentokenttien välillä. Kuuballe se tarkoittaa jopa miljoonia uusia turisteja ja kipeästi kaivattua ulkomaan valuuttaa.

Kuuba Kauppapolitiikka
Turismi tuo kasvua myös rakennussektorille. Varaderoon on rakennettu hotelleja kiivaassa tahdissa viime aikoina.

Cleantechissä mahdollisuuksia

Myös suomalaisten kiinnostus matkustaa Kuubaan kasvaa. Finnair-konserniin kuuluva Aurinkomatkat järjestää matkoja Havannaan ja Varaderoon jo vuosien kokemuksella. Finnairin markkinoillepääsystä vastaavan johtajan Hanna Laurénin mukaan lentoyhtiöllä on kiinnostusta selvittää mahdollisuuksia laajentaa ja monipuolistaa palveluita.

Lisääntyvä turismi tuottaa enemmän jätteitä, ja toisaalta matkailijat ovat aiempaa ympäristötietoisempia, mikä saattaa avata mahdollisuuksia myös suomalaisille cleantech- ja bioenergia-alan yrityksille. Muutamilla suomalaisyrityksillä onkin jo melko pitkälle edenneitä matkailubisnekseen kytkeytyviä suunnitelmia, jotka liittyvät rakennus- ja logistiikkahankkeisiin.

Tällä hetkellä Kuuba tuottaa vain neljä prosenttia energiantuotannostaan uusiutuvalla energialla mutta Kuuban sähköyhtiö UNE on asettanut tavoitteeksi nostaa uusiutuvista energialähteistä tuotetun energian osuuden 25 prosenttiin vuoteen 2030 mennessä. Uusiutuva energia on toinen Kuuban kehityksen uusista painopistealoista, jossa suomalaisyrityksillä on tarjota globaalilla tasolla kilpailukykyisiä sähkönsiirtoon, bioenergiaan ja esimerkiksi waste-to-energy-tuotantoon liittyviä ratkaisuja.

Mistä rahoitus?

Suomi ja Kuuba ovat keväällä 2016 sopineet velkajärjestelystä, jonka mukaisesti Kuuba tulee suorittamaan vanhoja velkojaan. Sopimus on tärkeä askel Suomen ja Kuuban välisen kaupan edistämiseksi ja pieni osa maan palaamiseksi osaksi kansainvälisiä rahoitusmarkkinoita.

kauppapolitiikka-kuuba-08
Kuubassa teollisuustuotantoa on vähän, maatalous on vanhanaikaista ja lähes kaikkea tuodaan ulkomailta, elintarvikkeista lähtien.

Toistaiseksi Kuuban talouskehitys on kuitenkin vaatimatonta, sen maksukyky on heikko ja se kuuluu vielä heikoimpaan maariskiluokkaan läntisten OECD-maiden vientitakuulaitosten luokittelussa. Vaikka varovaisten taloudellisten uudistusten ja pienimuotoisen yrittäjyyden mahdollistamisen myötä orastavaa positiivista talouskehitystä on havaittavissa, maan poliittiseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyy runsaasti epävarmuustekijöitä ja suunnitelmatalouksille tyypillisiä rakenteellisia heikkouksia kuten monimutkaista byrokratiaa ja säätelyä.

– Kysyntä Kuuban vientitakuille on vielä vähäistä. Kuuban vanhojen velkojen maksu­järjestelyistä on kuitenkin vastikään päästy sopimukseen ja oletuksena on, että kaupallisen toiminnan vilkastuessa myös vientitakuiden kysyntä tulee kasvamaan, Finnveran Latinalaisen Amerikan maiden maariskejä seuraava aluepäällikkö Mika Relander sanoo.

Finnvera on jo avannut takuumahdollisuudet pienten vientikauppojen takaamiselle Kuubaan ja seuraa tarkasti maan kehitystä potentiaalisena kauppakumppanina. Koska luotettavan yritys- ja pankkitiedon saaminen Kuubasta on vaikeaa, takuita myönnetään erittäin rajoitetusti. Omana erityispiirteenä kuubalaisostajalla tai luotonsaajilla ei yleensä ole ulkomaankauppaoikeuksia vaan lupa tuontiin ja valuutan käyttöön on haettava viranomaisilta. USA:n  kauppasaarron vuoksi ei esimerkiksi dollarimääräisiä luottoja voida maahan  myöntää.

Kansainväliset järjestöt kuten YK, kansainväliset kehityspankit ja EU tekevät hankintoja yhteensä yli sadan miljardin edestä vuosittain. Useilla näistä on käynnissä erilaisia ohjelmia myös Kuubassa, ja näissä ohjelmissa suomalaisillakin yrityksillä voisi olla annettavaa.

Sikarit Kuuba Kauppaolitiikka

Antillien helmi

Kuuba on kuin Havannan katukuvaa värittävät pastellinväriset 1950-luvun amerikanraudat, jotka ylväinä keinahtelevat eteenpäin ilman karttaa saati navigaattoria kohti tuntematonta tulevaisuutta; umpiruosteisina, paikattuina mutta häpeilemättömän kauniina ja ylpeinä.

Kun katsoo tarkemmin, näkee maalin alle kätketyn ruosteen, ja konepellin alla ei hyrisekään alkuperäinen amerikkalainen Oldsmobilen moottori, ja muuallakin huomaa puutteita paikatun länsimaisin konstein. Ohjattavuus on ilman ohjaustehostinta ja kunnon tiekarttaa heikkoa ja bensankatku pistelee sieraimissa mutta on nostalgisuudessaan koukuttavaa.

Vaikka järjen ääni varoittaa vaaroista ja vaikeuksista ja naapurissa olisi tarjolla uudempaa kyytiä, niin houkutus hypätä kuubalaiseen kyytiin on suuri – sitä paitsi muutkin tekevät niin!

 

 

Kun Kiina aivasti, latinalainen amerikka sairastui

Hirmuisen kasvun vuosinaan Kiina osti Latinalaisesta Amerikasta öljyä, kuparia, nikkeliä, rautamalmia ja soijaa. Kiinan turvin Latinalainen Amerikka porskutti vahvasti eteenpäin vuodesta 2000 vuoteen 2013 saakka, mutta sitten tuli äkkipysäys. Pahimpaan sudenkuoppaan putosi Brasilia.

Brasilian presidentti Dilma Rousseff uskoi aluksi, että Kiinan hiljeneminen on vain väliaikaista. Hän ryhtyi kalliisiin elvytystoimiin ja odotti, että Kiina palaa markkinoille paksun lompakkonsa kanssa. Toisin kävi: hitaammasta kasvusta tulikin Kiinassa uusi normaali.

Kun vuoden 2014 presidentinvaalit lähestyivät, Roussef käytti laittomasti keskuspankin varantoja salatakseen budjettialijäämän. Vaalien jälkeen hän jäi kiinni ”luovasta kirjanpidostaan”. Nyt häntä syytetään siitä, että hän pääsi presidentiksi huijaamalla. Kolme vuotta sitten Roussefin kannatusluku oli 80 ja nyt alle kymmenen prosenttia.

Latinalaisen Amerikan maiden kasvu jäi viime vuonna 0,1 prosenttiin. Seitsemän suurimman maan talouskasvu oli negatiivista. Brasilia otti takapakkia lähes 4 ja Venezuela 6 prosenttia. Verorahoja piilottavan Panaman kasvu oli 8,2 prosenttia vuosina 2010–2015. Pieni valopilkku oli Meksiko, joka kasvoi viime vuonna 2,5 prosenttia vahvan teollisuutensa ansiosta.

Vaikka talous reistailee, ei Latinalaisen Amerikan tilanne ole niin paha kuin 1980-luvulla suuren velkakriisin aikaan. Vuonna 1990 vain vajaa viidennes oli keskiluokkaa, nyt kolmannes. Latinalaisen Amerikan kehityspankin IDB:n mukaan taloudellinen tasa-arvo on kasvanut. Hallitukset jakoivat talousbuumin aikana enemmän tukia köyhille ja antoivat rahaa terveydenhuoltoon ja opetukseen. Maillakin on enemmän varantoja ja vähemmän velkaa.

Poliittista voimaa saaneet ihmiset vaativat nyt parempia oloja. Ihmisten sietokyky lahjomisjärjestelmää kohtaan on vähentynyt ja aiheuttaa mielenosoituksia Meksikosta Argentiinan. Äänestäjät ovat nyt paremmin koulutettuja, enemmän kaupunkilaisia ja vähemmän ideologisesti sidoksissa. Lehdistö toimii useissa maissa pelottomasti, vaikka esimerkiksi Meksikossa on tapettu 36 toimittajaa vuoden 1992 jälkeen.

Alueen talous on jakautunut kahteen kauppaliittoon. Tyynen­meren allianssiin kuuluvat Chile, Peru, Kolumbia ja Meksiko. Niissä talous kasvaa. Ne harjoittavat vapaakauppaa ja purkavat kaupan esteitä. Sen sijaan Mercosurin maat Argentiina, Brasilia, Paraguay, Uruguay ja Venezuela suojelevat sisämarkkinoitaan, eikä niiden talous juuri kasva.

Yhdysvallat on vetäytynyt Latinalaisesta Amerikasta, koska se ei pelkää enää vallankumouksia. Isoveljen paikan on ottanut Brasilia, joka kattaa puolet maanosan taloudesta, ihmisistä ja pinta-alasta. Brasilialla on valtava dynamiikka, nuori yli 200 miljoonan väestö ja suuret luonnonrikkaudet.

Kuulin Chilessä vitsin, että uudet imperialistit ovat saapuneet, mutta he puhuvat portugalia.

 

Markku Saksa

Kirjoittaja on suomalainen vapaa toimittaja ja tietokirjailija,
joka on kirjoittanut paljon Latinalaisen Amerikan tapahtumista ja yhteiskunnallisesta kehityksestä.

 

Ulkoministeriön rahoitusinstrumentteja

Finnfund

Mahdollistaa pitkäaikaisen riskirahoituksen kannattaviin, kehitysvaikutuksia sisältäviin hankkeisiin kehitysmaissa ja Venäjällä.
www.finnfund.fi

Finnpartnership

Tarjoaa taloudellista tukea ja kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa. Tukea, neuvontaa ja matchmaking-palveluita suomalaisten ja kehitysmaayritysten välille liikekumppanuuden alkuvaiheessa.
www.finnpartnership.fi

BEAM

Business with Impact -kehitysinnovaatio-ohjelma painottaa yksityisen sektorin roolia kehityksen tukemisessa. Auttaa yrityksiä muuttamaan kehityshaasteet liiketoiminnaksi innovaatioiden avulla. BEAM on viisivuotinen ohjelma, jonka laajuus on noin
50 miljoonaa euroa. Puolet rahoitetaan ulkoministeriön kehitysyhteistyövaroin, puolet hakijoilta; Kuuba sopii hyvin BEAM-ohjelman piiriin
www.tekes.fi/beam

The Public Sector Investment Support Facility

Lainamuotoinen, entistä korkotukiluottoa muistuttava yhteistyömuoto, jonka avulla vahvistetaan kehitysmaiden julkista sektoria suomalaisen teknologian ja osaamisen avulla. Luottojen takaajana on Finnvera Oy. Kehitysmaiden tulee olla velkakestäviä.
Ei myönnetä ylemmän keskiluokan maille, joihin Kuuba lasketaan.
www.finnvera.fi

Vientiluotot ja -takuut

Vaikka orastavaa kehitystä havaittavissa, taloustilanteen rakenteellisten heikkouksien vuoksi Kuuba luokitellaan erittäin heikon maksukyvyn maaksi jolloin käytännössä vain lyhytaikaiset remburssitakuut alle vuoden maksuajalla ovat mahdollisia.
www.finnvera.fi

Johanna Kotkajärvi

iStockphoto

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso </span></span>28.09.2023

Luetuimmat