Ennusteiden mukaan Intia on vuonna 2027 maailman kolmanneksi suurin talous, edelle menevät vain Yhdysvallat ja Kiina.
– Intiasta on vielä kaksi kolmannesta rakentamatta. Tänne pitäisi nousta 200 uutta lentokenttää, rautateitä, moottoriteitä, kaupunkeja, kertoo ulkoministeriön kansainvälisen toiminnan erityisasiantuntija Kimmo Siira. Hänen asemapaikkansa on Delhi.
Intia kasvaa samalla tavalla kuin Kiina 1990–2000-luvuilla.
– Ero Kiinaan on se, että digitalisaatio on nyt suuressa roolissa. Intia hyppää useiden tekniikoiden yli, vaikkapa tietoliikenteessä mennään suoraan 5G:hen ja 6G:hen. Esimerkiksi pankkiteknologiassa pankkikortit jäivät välistä, siirryttiin suoraan kännykkämaksuihin, Siira kertoo.
Vaikka maan potentiaali on huikea, varsinkin pk-yritykset ovat olleet arkoja menemään Intiaan.
– Monilla suomalaisilla yrityksillä on sellainen käsitys, että maa on hankala ja kulttuuri kovin erilainen. Kun käytiin siellä, tuli vatsatautikin, Siira pohtii.
Historiallisesti Intiassa onkin ollut työlästä toimia, erityisesti byrokratia on ollut todella koukeroista. Siiran mukaan muutos on ollut nopeaa, yksi vauhdittaja oli viime vuoden lopulla alkanut Intian G20-maiden ryhmän puheenjohtajuus.
Aikaisemmin Intia esimerkiksi syytti saastuttamisesta länsimaita. Koska ne ovat pilanneet ympäristön, niiden pitää vastata myös puhdistuksesta.
– Tämä on nyt kääntynyt päälaelleen. Valtiollisen ohjelman mukaan intialaisten on muutettava elintapojaan ekologisemmiksi. Intiassa panostetaan vihreään siirtymään ja uusiutuvaan energiaan. Tarkoituksena on, että 2030 mennessä puolet sähköstä tulee uusiutuvista lähteistä.
Energiateollisuus on vain yksi aloista, joilla suomalaisilla yrityksillä on suuria kaupallisia mahdollisuuksia.
– Pääviestini on, että Intia kasvaa joka sektorilla. On se sitten älyverkot, terveydenhoitoalan tuotteet, etäluettavat sähkömittarit tai vähähiiliset rakennusratkaisut. Täytyy toki muistaa, että asiat eivät tapahdu hetkessä.
Kaikki vähähiilinen kiinnostaa
Intian tapana on tehdä bilateraalisia sopimuksia, näin se pystyy edistämään itselleen poliittisesti tärkeitä sektoreita. Suomen kanssa maa kehittää erityisesti digitalisaatiota, koulutusta ja kestävän kehityksen hankkeita.
Siira kertoo suomalaiselle osaamiselle olevan kysyntää. Yhteistyötä rakennetaan nyt kokonaisvaltaisesti, mukana ovat muun muassa yliopistot.
– Esimerkiksi LUT-yliopisto tutkii yhdessä intialaisen NIAS:in (National Institute of Advanced Studies) kanssa modulaarisia pienydinreaktoreita sekä tekniikkaa että niihin liittyvää lainsäädäntöä.
Siira pitää Suomen energiasektorin mahdollisuuksia hyvinä. Kun Suomi ilmoitti olevansa hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä, eri teollisuudenalat tekivät tiekartat tähän päämäärään pääsemiseksi.
– Voimme sanoa, että Suomi tietää mitä tekee ja olemme menneet asioissa eteenpäin. Se kiinnostaa paljon Intiassa. Eihän näitä tiekarttoja voida sellaisenaan soveltaa Intiassa, mutta pystymme keskustelemaan muun muassa siitä, mitkä olivat meidän ongelmamme.
Yrityksille paikallinen partneri
Intian markkinoille pyrittäessä pitää aina olla paikallinen kumppani.
– Suurin virhe, mitä suomalaiset pk-yritykset tekevät on se, että ne menevät kimppaan väärän partnerin kanssa. Yhteistyötahoja on tavattoman helppo löytää. Messuilla tai missä tahansa tapahtumassa joku intialainen tulee luoksesi ja lupaa hoitaa yrityksellesi koko Intian ja ympäröivät alueet. Kaiken lisäksi hänellä on suora yhteys pääministeri Narendra Modiin, kertoo Business Finlandin Intian maajohtaja Jukka Holappa.
– Moni suomalainen yritys on tehnyt tällaisen tahon kanssa eksklusiivisen sopimuksen ja sitten ei oikein ole tapahtunut mitään.
Business Finland voi auttaa paikallisen kumppanin etsinnässä ja valinnassa.
– Tarkistamme, että partneri on järkevä, sopiva ja vakavasti otettava, Holappa kertoo.
Intiassa yrityselämää hallitsevat paljolti suuret monialayritykset. Näitä ovat muun muassa Tata, Mahindra, Reliance ja Adani.
– Paras tapa tulla markkinoille on tehdä yhteistyötä riittävän ison ja vaikutusvaltaisen firman kanssa.
Pääministeri Narendra Modin johtamaa keskustaoikeistolaista valtapuoluetta BJP:tä on arvosteltu sen hindunationalismista, mutta talouspolitiikka saa kiitosta.
– Yksi esimerkki on vuonna 2017 käyttöön otettu yhtenäinen arvonlisäveroa vastaava GST (Goods and Services Tax). Maan todella monimutkainen verotus yksinkertaistui. Sitä ennen logistiikkakulutkin olivat Intiassa paljon suuremmat. Maassa on 29 osavaltiota, ja osavaltioiden rajalla tavaraa tullattiin ja verotettiin.
– Eri osavaltioissa on edelleen erilaisia käytäntöjä, mutta kaikesta tästä päänsärystä pääsee, jos suomalaisyritys tekee sopimuksen oikean ja riittävän ison intialaisen partnerin kanssa.
Intian kautta maailmalle
Intiasta on peräisin suuri joukko valtavia it-firmoja, esimerkiksi Infosys, Wipro, Tech Mahindra ja Tata Consultancy Services (TCS). Ne ovat nousseet it-tuen tarjoajista globaaleiksi innovatiivisiksi yrityksiksi, systeemi-integraattoreiksi.
– Nämä intialaiset firmat voivat olla suomalaisille pk-yrityksille väylä kansainvälisille markkinoille. Suomalaisilla yrityksillä voi olla digitalisaatioratkaisuja joillekin sektoreille. Intialaisten it-jättiläisten kautta voi päästä sisään vaikkapa Walmartille Yhdysvaltoihin, digitalisoimaan Singaporen liikennettä tai Australian kaivoksia, Holappa kertoo.
Myös isot suomalaiset yritykset ovat hyödyntäneet tätä väylää. Muun muassa Nokialla on globaali sopimus yksityisverkkojen toimittamisesta yhdessä Tech Mahindran kanssa.
Pikavoittoja Intiasta on Holapan mukaan vaikea hakea.
– Kaikki vie aikaa ja minkä tahansa tuotteen tai palvelun tuominen markkinoille voi kestää, vaikka on oikea partneri. Vaaditaan panostuksia ja kärsivällisyyttä.
Palveluyritys loi markkinat
Anupam Chakrabarty työskenteli tekstiilipalveluyritys Lindströmin Intian toimitusjohtajana vuodesta 2007 ja viime vuodet pääkonttorissa Suomessa. Mitä suomalaiset yritykset voivat tarjota Intiaan?
– Vielä voi paljon parantaa suomalaisten yritysten tietoisuutta Intian markkinoista. It-yritykset ovat löytäneet toisensa, mutta Intiassa on useita segmenttejä, joissa suomalaisilla yrityksillä olisi mahdollisuuksia. Kiertotalous, jätehuolto, vihreä energia. Intialla tulee olemaan tällaisille asioille suuri tarve, Chakrabarty kertoo.
Maassa toimii suomalaisia suuria yrityksiä, mutta Chakrabarty kannustaa myös pieniä ja keskisuuria yrityksiä tutkimaan markkinoita. Lindström on hänen mukaansa tästä hyvä esimerkki. Suomalainen palvelualan perheyritys halusi kansainvälistyä. Yhtiö tarjoaa Intiassa työasuja muun muassa lääke- ja ruokateollisuuteen, kaupoille ja autoteollisuuteen.
– Tavallinen tapa olisi laajentua Eurooppaan. Toinen keino on katsoa, millä markkinoilla on tulevaisuuden potentiaalia.
Intiassa ei ollut tekstiilipalveluyrityksiä. Miten Lindström onnistui luomaan palvelulleen markkinat, joita ei ollut edes olemassa?
– Useasti yritykset lähettävät kotimaastaan ihmisiä kohdemaahan. Lindström oli rohkea ja aloitti bisneksen rakentamisen paikallisten ihmisten kanssa. He ymmärtävät millaisia haasteita potentiaalisilla asiakkailla on, miten maassa toimitaan.
– Intiassa asiat etenevät esimerkkien avulla. Kun ihmiset näkevät, että muutama yritys käyttää uusia palveluita, jotka ovat laadukkaita ja toimivia, muut haluavat seurata perässä, Chakrabarty kertoo.
Suomalaisten ja intialaisten eroista Chakrabartylla on selvä näkemys.
– Suomalainen ajattelutapa on suoraviivaisempi, yrityksissä läpinäkyvyys on suuri ja hierarkia matala. Toisaalta nämä erot ovat tasoittumassa koko ajan.
– Intia puolestaan on meluisa ja värikäs, rakastamme mausteista ruokaa. Ehkä tätä puolta täytyy vähän hillitä!
Intia on maailman viidenneksi suurin talous
Väkiluku: 1,43 miljardia
Nuori, hyvin koulutettu väestö, mediaani-ikä 28 vuotta.
Ennustettu talouskasvu tälle vuodelle 7,2 prosenttia.
– Kasvun vetureina ovat palvelusektori ja kotimaan kulutus.
Maailman viidenneksi suurin talous, edellä ovat USA, Kiina, Japani ja Saksa.
– IMF:n ennusteen mukaan Intiasta kolmanneksi suurin talous vuoteen 2027 mennessä.
Suomen ja Intian välinen kauppa:
– Suora kaupanvaihto on 1,5–2 miljardia euroa vuositasolla. Se on Suomelle hieman ylijäämäinen
– Suomalaisyrityksillä on Intiassa mittava määrä tuotantoa, joka ei näy tilastoissa, mm. hissejä, televerkkoja, voimalaitosteknologiaa ja digitaalisia ratkaisuja.
Talouskasvun hidasteita:
– Byrokratia voi edelleen olla työlästä.
– Korruptiota on taltutettu, mutta sitä on edelleen
– Naisista vain noin 21 prosenttia käy töissä.
Lue lisää: Suomalainen Wirepas digitalisoi Intian sähkömittareita