FacebookTwitterEmail

kolumnit

03.06. 2015

Idästä länteen

Suomalaisesta talouskeskustelusta voisi päätellä, että maailmantalous on kriisissä. Otsikoita dominoivat Venäjän ja muutaman Euroopan maan talousvaikeudet ovat todellisuuden tasolla kuitenkin poikkeus.
Teksti: Matti Anttonen, alivaltiosihteeri, taloudelliset ulkosuhteet

Suomalaisesta talouskeskustelusta voisi päätellä, että maailmantalous on kriisissä. Otsikoita dominoivat Venäjän ja muutaman Euroopan maan talousvaikeudet ovat todellisuuden tasolla kuitenkin poikkeus.

Suurimmassa osassa maailmaa talous kasvaa. Kiinassa ja Intiassa vauhti on seitsemän prosentin tienoille, mutta eteenpäin mennään myös isossa osassa Eurooppaa, Amerikkaa ja Afrikkaa.

Venäjän osaavimpien ekonomistien mukaan maan talous rämpii vielä pitkään. Suomen kannalta naapurimme vaikeudet eivät ole hyvä juttu. Talouden uudistukset unohtuivat korkean öljyn hinnan siivittämässä kehityksessä. Nyt korjataan tämän politiikan satoa. Kestää taas vuosia ennen kuin pääsemme idänviennissä romahdusta edeltäneelle tasolle.

Venäjän aseman Suomen tärkeimpänä EU:n ulkopuolisena vientimarkkinana on ottanut Yhdysvallat. Kuva ei vastaa Suomessa yleistä käsitystä, jonka mukaan Yhdysvallat on erityisen vaikea markkina. Kulutushaluja ja ostovoimaa sieltä löytyy, mistä kertoo se, että se on koko EU:n ylivoimaisesti tärkein vientimarkkina: Yhdysvaltojen osuus Unionin viennistä on noin 18 prosenttia eli kaksi kertaa enemmän kuin Kiinan tai kolme kertaa enemmän kuin Venäjän.

Investointien merkitys on vielä kauppaakin suurempi. EU:n osuus Yhdysvaltoihin tehdyistä ulkomaisista investoinneista on 60 prosenttia ja näissä eurooppalaisissa yrityksissä työskentelee neljä miljoonaa amerikkalaista. Tästä suomalaisyritysten osuus on noin 27 000.
Kaupan ja investointien mittakaava on perusteena pari vuotta sitten alkaneille neuvotteluille EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta (Transatlantic Trade and Investment Partnership, TTIP). 500 miljardin euron arvoisessa vuotuisessa tavarakaupassa, nykyisten matalien tullienkin poistolla saadaan vajaan 15 miljardin hyvinvointihyöty. Suurimmat edut saadaan esimerkiksi auto- ja muun teollisuuden teknisten määräysten lähentämisestä. Jo nyt osapuolet pyrkivät esimerkiksi sähköautojen tekniikan yhdenmukaistamiseen.

Neuvottelut ovat kesken, eikä loppusuora vielä häämötä. Vapaakaupalla on suuriin yhtenäisiin markkinoihin tottuneissa Yhdysvalloissa huonompi maine kuin Euroopassa, missä merkittävä osa viime vuosikymmenten elintason noususta selittyy taloudellisella integraatiolla, jonka elimellinen osa tavaroiden ja palveluiden vapaakauppa on.

Suomalaisessa keskustelussa on ymmärretty hyvin kaupan taloudellista kasvua tukeva vaikutus. Kriittisissä puheenvuoroissa esille on nostettu kysymys yksityisten investointien suojaamiseen liittyvien riitojen ratkaisumallista. Investointien suoja on Suomen kaltaiselle vahvasti kansainvälisistä investoinneista riippuvalle maalle tärkeä ja meidän on huolehdittava, että Suomesta tehtyjen investointien suoja ei heikkene.

Asia ei ole vain yritysjohtajien huoli, vaan sillä on suorat vaikutuksensa jokaiseen suomalaiseen rahastoivan eläkejärjestelmämme kautta. Iso osa eläkkeensaajien rahoista on sijoitettuna eri puolille maailmaa ja tarvitsee sitä suojaa, mitä investointisuojasopimukset voivat tarjota.

Yhdysvaltojen Eurooppaa selvästi menestyksellisempi talouspolitiikka on vahvistanut dollaria, mikä tekee Atlantin takaisista markkinoista aiempaa houkuttelevamman. Samalla Suomen kilpailuasema myös muihin dollarisidonnaisiin talouksiin nähden on vahvistunut.
Idän suunnalla maisema on sumuisempi ja suomalaisyritykset kärsivät öljysidonnaisen talouden vuoristoradan lisäksi myös voimakkaasti heikentyneen ruplan aiheuttamista vaikeuksista. Eikä Venäjän houkuttelevuutta lisää sen ennakoimattoman ulkopolitiikan aiheuttamat geopoliittiset jännitteet.

Suunta on siis jälleen kerran idästä länteen.