FacebookTwitterEmail

kolumnit

08.12. 2016

Vihreää energiaa Afrikkaan

Etelä-Afrikan tasavalta on yksi Afrikan kolmesta suuresta taloudesta Nigerian ja Egyptin rinnalla ja niistä selvästi kehittynein ja monipuolisin.
Teksti: Matti Anttonen

Kävin muutama viikko sitten yritys­delegaation kanssa Afrikan eteläkärjessä. Etelä-Afrikan tasavalta on yksi Afrikan kolmesta suuresta taloudesta Nigerian ja Egyptin rinnalla ja niistä selvästi kehittynein ja monipuolisin.

Perushyödykkeiden supersyklin hiipuminen on iskenyt varsinkin kaivosteollisuuteen ja kasvuluvut ovat viime vuosina jääneet aiempaa selvästi vaatimattomammiksi. Maan infrastruktuuri on kuitenkin Afrikan mittapuulla omaa luokkaansa. Täältä löytyvät maanosan parhaat yliopistot ja merkittävimmät afrikkalaiset monikansalliset yritykset pitävät sitä kotipaikkanaan.

Etelä-Afrikan energianhuolto on perinteisesti nojannut hiileen. Vähähiilistä vaihtoehtoa ovat edustaneet kaksi ydinreaktoria. Kuten monessa muussakin maassa sähkön tuotantokapasiteettia on piisannut. Sähkö on ollut halpaa ja investoinnit ovat jääneet vähiin. Kun tällä linjalla jatketaan riittävän kauan, tuloksena on sähköpula. Niinpä sähkökatkot ovat kuuluneet viime vuodet eteläafrikkalaiseen arkeen.

Nyt investointivajetta yritetään poistaa rakentamalla uutta tuotantokapasiteettia, kuten perinteistä hiilivoimaa, mutta myös tuhansia megavatteja uusiutuvaa sähköntuotantokapasiteettia. Uusiutuvan energian kapasiteettia myydään huutokaupoissa niille, jotka sitoutuvat myymään tuottamansa sähkön valtakunnanverkkoon halvimmalla hinnalla.

Kiinnostusta on riittänyt ja tähän asti on myyty viitisen tuhatta megavattia kapasiteettia. Teknisinä ratkaisuina ovat pääosin olleet aurinkokennot ja tuulimyllyt. Myös kiinteisiin biopolttoaineisiin ja biokaasun hyödyntämiseen perustuvaa kapasiteettia on rakennettu.

Hinnat ovat laskeneet huutokaupassa kierros kierrokselta. Viiden vuoden aikana aurinkokennoilla tuotetun energian hintatarjouksien keskiarvo on laskenut neljännekseen ja tuulivoiman puoleen ensimmäiseen kierrokseen verrattuna. Paikalliset asiantuntijat uskovat alenevan hintakehityksen jatkuvan, tosin aiempaa hitaampaa vauhtia.

Etelä-Afrikan kaltaisten maiden on ajateltava maksumiestä, minkä vuoksi Suomesta tuttu veronmaksajien kustantama takuuhintajärjestelmä ei luonnollisesti ole mahdollinen. Köyhemmissä maissa myös sijoittajan on kannettava osa vastuusta.

Oli hienoa nähdä, että uusiutuva energia ei ole vain rikkaiden maiden etuoikeus ja että markkinatalouden oppeja käyttämällä tuotantoa pystytään lisäämään kustannustehokkaasti. Ainakin siihen asti, kun energian varastoinnissa on päästy eteenpäin, tuuli- ja aurinkovoima edellyttää rinnalleen nopeasti käyttöönotettavaa kapasiteettia, jota voidaan hyödyntää silloin, kun ei tuule ja aurinko ei paista. Parhaiten tähän soveltuvat moottoriteknologiaa hyödyntävät laitokset, jotka voivat hyödyntää joko kaasua tai nestemäisiä polttoaineita.

Vierailimme myös Kapkaupungissa. Sen ympärille levittäytyvä läntinen Kapmaa on asettanut tavoitteekseen tulla Afrikan vihreimmäksi alueeksi. Tähän pyritään muun muassa uusiutuvaa energiaa sekä vesi- ja jätehuoltoa kehittämällä. Energiansäästöllä on luonnollisesti myös iso rooli. Kaikilla näillä aloilla suomalaisyrityksillä on paljon annettavaa.