FacebookTwitterEmail

markkinat

26.11. 2014

Kasvua Kanadasta

Kanada on pinta-alaltaan maailman toiseksi suurin maa ja maailman 11. suurin talous. Tämän vuoden talouskasvun odotetaan ylittävän kolme prosenttia. Suomen vienti Kanadaan vuonna 2013 oli 740 miljoonaa euroa. Pääosin vienti koostui koneista, laitteista, kuljetusvälineistä ja öljytuotteista. Kanada on Suomen vientitilastoissa kuitenkin vasta 18. sijalla.
Teksti: Ville Cantell

Tulevina vuosina Kanadassa on avautumassa uusia markkinoita, arktisiin ja pohjoisiin alueisiin kohdistuvan kiinnostuksen lisääntymisen sekä kiihtyvän ilmastonmuutoksen myötä. Ulkoministeriön Pohjois-Amerikka yksikön päällikön Anna Wickstrom-Noejgaardin mukaan Suomea ja Kanadaa yhdistäviä sektoreita ovat erityisesti arktinen liiketoiminta, kaivannaisteollisuus, cleantech sekä biotalous.

– Suomalaisilla yrityksillä on tarjota Kanadalle huippuluokan teknologiaa ja osaamista kaikilla näillä sektoreilla. Erityisesti pohjoisten alueiden infrastruktuurin kehittäminen luo merkittäviä uusia yhteistyömahdollisuuksia suomalaisille toimijoille.

Myös Suomen Kanadan suurlähettiläs Charles Murto kannustaa Kanadan suhteen aktiivisuuteen. Kanadan luonnonrikkauksien hyödyntäminen ja vaikeat ilmasto-olosuhteet vaativat hyvin mittavia infrastruktuurihankkeita. Hyvin monissa osissa Kanadaa on samanlaiset vaikeat talviolosuhteet kuin Suomessa.

– Mielestäni Suomen kannattaisi panostaa Kanadan markkinoille, Murto sanoo.

Investointeja kaivataan

Kaivosalalla näkyvästi toimivat kanadalai­s­yritykset ovat synnyttäneet kuvan siitä, että Suomeen olisi investoitu paljonkin. Mielikuva on kuitenkin virheellinen. Suomen Pankin mukaan kumulatiiviset suorat sijoitukset Suomesta Kanadaan vuonna 2013 olivat yli 20-kertaiset verrattuna sijoituksiin Kanadasta Suomeen. Suomalaisyritysten suorat investoinnit Kanadaan olivat 1,74 miljardia euroa, kanadalaisinvestoinnit Suomeen vain 82 miljoonaa.

Tämän suhteen olemme jäljessä kaikkia muita pohjoismaita. Kanadalaisinvestoinnit Norjaan ovat 30-kertaiset ja Ruotsiin ja Tanskaankin melkein kymmenkertaiset. Suomi jää vertailussa jopa Islannin taakse. Paljon työsarkaa on siis kyntämättä investointien houkuttelemiseksi.

Suurlähettiläs Murto toteaa Suomen maineen olevan Kanadassa mainio. Hän painottaa kuitenkin, että tämän lisäksi tarvitaan myös työtä ja tekijöitä.

– Hyvien tavoitteiden saavuttaminen vaatii vision ja strategian lisäksi resursseja.

Suomen viennin edistäminen ja ulkomaalaisten investointien houkuttelu Suomeen edellyttää myös ”kenttä­työntekijöitä” Wickstrom-Noejgaard muistuttaa investointipäätösten tehtävän yritystasolla.

– Tämä edellyttää jatkossa tiiviimpää yhteistyötä ja yhteydenpitoa suoraan Kanadan provinssien ja paikallishallinnon kanssa. Lupamenettelyjen sujuvoittaminen on ehdottomasti keskeisin kysymys investointien houkuttelemiseksi Suomeen.

Vapaakauppasopimus ja NAFTA

EU:n ja Kanadan välinen vapaakauppasopimus (Comprehensive Economic and Trade Agreement, CETA) tuo voimaan astuessaan huomattavia helpotuksia yrityksille käydä kauppaa Kanadan kanssa. Sopimuksen tärkeimpiä saavutuksia on Kanadan julkisten hankintojen avaaminen, myös Kanadan provinsseissa ja aluetasolla. Suomen kohdalla sopimus luo uusia liiketoimintamahdollisuuksia muun muassa energiapalveluissa sekä arkkitehtuuri- ja insinööripalvelujen osalta.

– Esimerkkinä voisi mainita, että maailman jäänmurtajista 60 prosenttia on rakennettu ja 80 prosenttia suunniteltu Suomessa. Suomella on merkittävää potentiaalia osallistua Luoteisväylän vaatimiin meriteollisuus-, infrastruktuuri- ja energiahankkeisiin, toteaa Wickstrom-Noejgaard.

Sopimuksesta tulevatkin hyötymään erityisesti ne suomalaistahot, jotka ovat erikoistuneet arktisiin olosuhteisiin liittyviin teknologioihin ja palveluihin.

– Eräs vähemmälle huomiolle jäänyt seikka on, että Kanadan kautta suomalaisyritys voi hankkia jalansijaa Yhdysvaltain markkinoille, sillä Kanada on Pohjois-Amerikan vapaakauppa-alueen NAFTA:n jäsen.

Valtiovierailusta nostetta

Presidentti Sauli Niinistö teki valtio­vierailun Kanadaan 9.–10. lokakuuta. Edellisestä olikin kulunut aikaa, sillä se tapahtui kylmän sodan aikana 24 vuotta sitten. Mukana valtiovierailulla oli elinkeinoministeri Jan Vapaavuori sekä yritysvaltuuskunta, jossa erityisesti Suomen arktinen sekä kaivososaaminen olivat edustettuina. Vierailulle osallistui myös tiede- ja tutkimusyhteisöjen edustajia. Kunniasaattueessa vierailuun osallistunut jääkiekkolegenda Saku Koivu lisäsi matkan kiinnostavuutta.

Matkalla mukana ollut suomalaisvarustamo ESL Shipping Oy:n toimitusjohtaja Mikki 

Koskinen kehuu vierailun antia. Järjestelyt ja ennakkovalmistelut olivat hänen mukaansa malli­kelpoiset.

– Matkana aikana oli mahdollisuus tavata juuri ne tahot, joihin kohdistuvat suurimmat liike­toimintatavoitteemme Kanadan markkinoilla lähiaikoina. Tässä mielessä matka oli erittäin hyödyllinen.

Koskinen uskoo ESL Shippingin pärjäävään, vaikka Kanadan arktisten alueiden raaka-aine­kuljetuksista kilpailee koko joukko niin kanadalaisia kuin kansainvälisiäkin yrityksiä.

– Kokemuksemme ja kalustomme avulla uskomme meillä olevan hyvät mahdollisuudet myös näillä markkinoilla. Keskeiset haasteet liittyvät paikallisten olosuhteiden ja riskien kartoittamiseen ja hallintaan.

Suurlähettiläs Murto toteaa valtio-vierailun ajoituksen olleen erinomainen EU:n ja Kanadan päästyä pari viikkoa aikaisemmin yhteisymmärrykseen laajan keskinäisen vapaakauppasopimuksen sisällöstä.

– Toinen merkittävä tekijä Suomen kaupallisten etujen kannalta oli, että Arktisen neuvoston talousneuvosto saatiin sovittua alkusyksystä. Tasavallan presidentin ja pääministeri Harperin keskusteluissa tuli esille kasvava arktisen yhteistyön tarve.

Koskinen yhtyy Murron esittämään arvioon, ettei valtiovierailu ole kaupallisten etujen osalta lopputulos.

– Työ jatkuu nyt suorana asiakastyönä. Tästä on hyvä jatkaa eteenpäin.

Lupaavimmat alat suomalaisyrtyksille:

  • jäänmurtajateknologia ja arktinen merenkulku

  • energiaratkaisut: biomassa, jätteiden konvertoiminen energiaksi, voimalaitokset, kaukolämpö, ydinjätteen varastoiminen kallioperään

  • satamalaitteet ja nosturit

  • ympäristöteknologia: öljyvahinkojen torjunta, jätevesien käsittely

  • kaivosala: green mining, kaivoskoneet

  • metsäsektori ja puunjalostusteollisuus

  • mittauslaitteet ja instrumentit: muun muassa meteorologia, terveysala

  • ICT-ratkaisut

  • rakennusala: erilaiset putket, eristykset, parvekelasitukset, hissit ja liukuportaat

  • lumenkäsittelykalusto

  • uusiutuvat polttoaineet ja arktisiin oloin sopivat voiteluaineet