FacebookTwitterEmail

markkinat

09.09. 2015

Twinning: Tietä tasoittamassa

Twinning tarjoaa tilaisuuden Suomen ja vientimaan suhteiden kehittämiseen edistäen samalla taloudellista vakautta ja luoden mahdollisuuksia yrityksille. Eija-Leena Linkolan mukaan ensin pitääkin viedä ympäristönormit, jotta voidaan myydä jätehuolto perään.
Teksti: Ossi Seppälä
Kuvitus: Susa Junnola

Termi twinning on monelle vieras. Mitä se käytännössä tarkoittaa?

Twinning on EU-komission rahoittamaa hankemuotoista yhteistyötä, jolla EU:n jäsenmaat siirtävät julkis­hallinnon osaamista EU-jäsenyyttä tavoitteleville maille. Jäsenmaiden virka­miehet tietävät parhaiten, miten hallinto tulee jäsentää ja ovat siksi loistavia mentoreita.

Toiminnassa syntyy tiivis suhde yhteistyömaihin ja vaikka hanke loppuukin, jatkuu yhteistyö usein muussa muodossa. Hankkeet kestävät yhdestä kolmeen vuotta ja niiden koko vaihtelee 1–3 miljoonan euron välillä.

 

Mitä ovat Twinning-toiminnan hyödyt yksityiselle yritykselle?

Tapaan sanoa, että ensin pitää viedä ympäristönormit, jotta voidaan myydä jätehuolto perään. Toiminnalla luodaan lainsäädännölliset ja järjestelmälliset puitteet, joilla luodaan hyvä liiketoimintaympäristö. Ennen kuin normit ja standardit on määritelty, on yritystoimintaa vaikea toteuttaa.

Twinning takaa toimivat suhteet paikallisiin viranomaisiin, jotka yksityisellä puolella näkyvät etenkin hyvinä tietolähteinä ja yhteyksinä. Twinning on paitsi asiantuntijuuden vientiä, myös kaupallisen yhteistyön pohjustamista.

On hienoa, että voidaan etabloitua muullakin tapaa kuin käymällä harvoissa liiketapaamisissa. Yhteistyön tulisi olla muutenkin tiiviimpää julkisen ja yksityisen sektorin välillä.

 

Miten hallinnon osaamista tuotteistetaan?

Tapauskohtaisesti. Kerätään osaajien joukko virastosta, laitetaan pakettiin ja tehdään tarjous. Teemme jatkuvaa vientityötä viemällä maailmalle suomalaista osaamista.

Jäsenmaiden kilpailu tarjouksista on kuitenkin suuri ja vahvuudet on osattava markkinoida oikein. Tarjoukset ovat kysyntälähtöisiä, eikä julkishallinnolle ole tyypillistä mennä kehumaan ja myymään itseään. Yksityinen puoli voisikin tarjota näkökulmia tähän.

Asiantuntijuuden myymisen esimerkkinä on Ilmatieteen laitos, joka on osannut tuotteistaa ilmanlaadun mittaamisen järkeväksi liiketoiminnaksi. Kun standardit on luotu ja opetus tehty, tarvitaan myös välineistö. Nykyään kehittämishanketta ei voi tehdä ilman, että siihen samalla liittyisi jonkinlainen tietojärjestelmä.

 

Millainen on Suomen asema kentällä?

Meidät rankataan parhaiten toimivaksi julkishallinnoksi, jonka järjestelmillä on loistava maine
kansainvälisesti. Miksi emme muuttaisi tätä euroiksi? Meillä on valtava potentiaali ja toimiva myyntiargumentti. Hankkeidemme läpimenoprosentti on jäsenmaiden korkeimpia, sillä maine on niin hyvä.

Keihäänkärkihankkeita tulisi ottaa esiin ja myydä yhdessä Team Finland -konseptin kanssa. Järkevintä olisi laittaa koko osaaminen samaan pakettiin.

 

EIJA-LEENA LINKOLA

Äskettäin eläkkeelle jäänyt ulkoministeriön Twinning-tiimin vetäjä