EU:n ja neljän Latinalaisen Amerikan maan välille löytynyt alustava sopu Mercosur-sopimuksesta luo toteutuessaan maailman suurimman vapaakauppa-alueen. Mercosur-maiden markkinoilta löytyy paljon kysyntää suomalaiselle osaamiselle.

Mercosur-vyöhykkeen neljästä maasta Brasilia on jättiläinen. Sopimusta luonnehditaankin joskus EU–Brasilia-vapaakauppasopimukseksi, jonka mukana tulevat myös Argentiina, Uruguay ja Paraguay.

– Suomessa on yhä usein Brasiliasta vaatimaton käsitys, ”yksi Etelä-Amerikan maista”. Se on kuitenkin maailman yhdeksänneksi suurin talous, jota tulisi pikemminkin verrata USA:aan ja Kiinaan, sanoo suurlähettiläs, Team Finland maajohtaja Jouko Leinonen.

Brasilian 200 miljoonan väestöstä lähes puolen ostovoima on suomalaisen keskiluokan tasoa ja luonnonvaroja löytyy. Arvokonservatiivin mutta markkinaliberaalin presidentti Jair Bolsonaron hallinto tekee talousuudistuksia ja purkaa byrokratiaa.

– Talouskriisin jälkeen Brasilia on menossa kohti kasvua. Kasvuluvut ovat eurooppalaisella tasolla, inflaatio ja peruskorko maltilliset ja valuutta suhteellisen vakaa. Valtiontalouden vajetta korjataan eläkeuudistuksen ja yksityistämisprosessin avulla, Leinonen kertoo.

Kahvia ja pahvia mutta muutakin

Teollisuus on Brasilian kehittyneimmillä alueilla modernia, erityisesti metsä- ja autoteollisuudessa. On paljonpuhuvaa, että Ruotsin toiseksi suurin teollinen keskittymä Göteborgin jälkeen sijaitsee Sao Paulossa, siellä tehdään esimerkiksi Scanioita ja Volvoja.

Suomen ja Brasilian välisen kaupan historia on pitkä, aiemmin sen olisi voinut kiteyttää ”kahvia Suomeen, pahvia ja paperia Brasiliaan”. Nykyisin Suomesta viedään erityisesti teknologiaa. Suomalaisyrityksiä toimii maassa lähes 60, mutta pk-yritykset eivät vielä ole markkinoita täysin löytäneet.

Mitä Brasilialla olisi niille tarjolla?

– Mahdollisuuksia on monella alalla, mutta erityisesti telekommunikaatio-, kaivos- ja metsäaloilla ja myös esimerkiksi terveysalalla. Ensi keväänä on tulossa maailman suurimmat 5G-huutokaupat ja koko maanosa seuraa tarkasti, mitä Brasilia valitsee, Leinonen kertoo.

Brasilia ei ole ollut se helpoin markkina tulla, on pitänyt tuntea monimutkainen lainsäädäntö, hallinto ja verojärjestelmä perusteellisesti. Tullit ja muut kaupan esteet ovat myös hankaloittaneet markkinoillepääsyä, mutta käänne on käsillä.

– Brasilia on ollut maailman top kympin talouksista suljetuin ja elänyt tullimuurien takana, mutta nyt se alkaa avautua. Mercosur-sopimus mahdollistaa hallitun markkinoiden avaamisen ja 10–15 vuoden siirtymäajan teollisuudelle. Sopimus on Brasilialle käänteentekevä, Leinonen sanoo.

Menikö maan ympäristömaine?

Laajat palot Amazonin sademetsissä pelästyttivät maailman kesällä. Leinonen korostaa, että liiketoiminta ei lähtökohtaisesti tuhoa Amazonia, ja maa- ja metsätaloudestakin 90 prosenttia toimii sen ulkopuolella.

– Brasilia on demokraattinen valtio, jossa ympäristörikoksista joutuu usein myös vastuuseen. Luonnonsuojelun eteen on tehty töitä ja vuosittainen metsätuhon koko on pitkällä aikavälillä laskenut. Laittomuuksia tapahtuu, mutta metsiä halutaan käyttää kestävästi hyväksi, Leinonen vakuuttaa.

Mahdollisuuksia kolmessa pienemmässäkin

Entä ne kolme muuta Mercosur-maata? Vaikka Argentiina on vain noin 10 prosenttia Brasilian talouden koosta ja Paraguay ja Uruguay ovat sitä pienempiä, ovat myös ne merkittäviä markkinoita. Ne saattavat olla myös helpommin lähestyttäviä.

– Nämä kolme tarjoavat kielellisesti ja kulttuurillisesti melko yhtenäisen, eurooppalaistyyppisen toimintaympäristön. Maissa on melko hyvin koulutettu väestö ja luonnonrikkauksia. Kysyntää on paljon aloilla, joilla suomalaisyrityksillä olisi annettavaa, sanoo suurlähettiläs Kirsi Vanamo-Santacruz, jonka vastuulle Team Finland -maajohtajana kaikki kolme maata kuuluvat.

Erityisesti Argentiinaan on asetettu paljon vientitoiveita. Maa on kuitenkin ollut viime vuodet myllerryksessä ja taloudellinen tilanne heitteistä aaltoliikettä. Valuuttanostorajoituksilla on ollut bisnestä rajoittavaa vaikutusta.

– Kannattaa silti pitää pää kylmänä ja jalat maassa, heilahdukset ovat olleet arkipäivää jo vuosikymmeniä, eikä se ole estänyt yrityksiä menestymästä. Aallonpohjasta on hyvä aloittaa, nousua on luvassa. Toki tällaisella markkinalla on toimittava pitkällä tähtäimellä, Vanamo-Santacruz korostaa.

Argentiinassa valta vaihtui hiljattain presidentti Alberto Fernándezille. Vanamo-Santacruz katsoo, että myös hänen kaudellaan energiasektorin, infrastruktuurin ja digitalisaation kehittäminen on prioriteettilistan kärjessä ja suomalaisosaamiselle kysyntää.

– Presidentti on julkisuudessa todennut pitävänsä Suomea yhtenä mallimaista, jollaiseen suuntaan hän haluaisi Argentiinan kehitystä viedä. Kaupallisen yhteistyön alkusiemen kylvetään hyvän mielikuvan maaperään, Vanamo-Santacruz vinkkaa.

Vakaa Uruguay ja kehittyvä Paraguay

Uruguay on Mercosur-maista tasaisin, ”vakaa kulkija”.

– Uruguay on yksi maanosan toimivimpia ja demokraattisimpia valtioita. Korruptio on alhainen, hallintojärjestelmä toimii, talous on vakaa ja toimintakulttuuri yritysystävällistä. Maassa on tiukka ympäristölainsäädäntö, jonka toimeenpanoa valvotaan, Vanamo-Santacruz kuvaa.

Uruguayn uusi jätelaki tuo suomalaiselle alan osaamiselle mahdollisuuksia. Myös koulutusviennin palveluille on kysyntää. Suomalaisille saattaa kuitenkin olla jäänyt maasta hankala mielikuva metsäyhtiö UPM:n kokeman vuoksi.

– Uruguay on naapurimaitaan helpompi toimintaympäristö. Suomessa uutisotsikoihin nousseet, UPM:n sellutehdashanketta vastustavat ryhmät ovat melko pieniä, joskin äänekkäitä. Sehän on demokratian merkki, että voi ilmaista vapaasti mielipiteensä, Vanamo-Santacruz sanoo.

Paraguay on markkinana Mercosur-maista kehittymättömin, mutta avautumassa, ja maan talous on kasvanut jo pitkään. Se on sisämaa, jossa olisi paljon kysyntää logistisille ratkaisuille. Mahdollisuuksia löytyy myös valmistavassa teollisuudessa, biotaloudessa, digitalisaatiossa ja infrastruktuurin rakentamisessa.

Etsi paikallinen kumppani

Kaikissa maissa paikallinen kumppani ja kontaktit ovat yhä erittäin tärkeitä. Sosiaalisuutta ja verkostoitumista tarvitaan.

– Vanha mielikuva hankalasta, korruptoituneesta ja byrokraattisesta toimintaympäristöstä ei enää täysin pidä paikkaansa, vaikka toki enemmän kärsivällisyyttä vaaditaan kuin Euroopan oloissa. Toisaalta kärsivällisyys saatetaan palkita isoilla kaupoilla, katsoo Vanamo-Santacruz.

Argentiinassa, Uruguayssa ja Paraguayssa Mercosursopimus on otettu vastaan Vanamo-Santacruzin mukaan pääosin erittäin myönteisesti.

– Poliitikot sekä yritysedustajat näkevät sopimuksen auttavan teollisuuden nykyaikaistamisessa, Euroopan-viennin kasvattamisessa ja monipuolistamisessa, sekä maiden keskinäisen kaupan lisäämisessä.

Kauppasopimuksen pitkä polku

Euroopan unioni ja Argentiina, Brasilia, Paraguay sekä Uruguay pääsivät kauppasopimukseen kesäkuussa 20 vuoden neuvottelujen jälkeen. Sopimus koskee noin 780 miljoonaa ihmistä.

Sopimuksen myötä tullaan vapauttamaan yli 90 prosenttia EU:n ja Mercosur-maiden välisestä kaupasta. Osaan tuotteissa on asetettu siirtymäaika, joka on pisimmillään 15 vuotta. Joillekin tuotteille on asetettu tuontikiintiöt. Komission arvion mukaan sopimus säästää neljä miljardia euroa tullimaksuja Atlantin molemmilla puolilla.

Edessä on kuitenkin vielä monipolvinen prosessi, ennen kuin Mercosur-sopimus voi tulla voimaan. Tällä hetkellä on saatu aikaan poliittinen sopimus, jonka tekninen ja juridinen tarkastelu on parhaillaan käynnissä.

Arvion mukaan vuoden 2020 syksyllä komissio esittää sopimuksen allekirjoittamista. Kyseessä on assosiaatiosopimus, eli se sisältää kaupan lisäksi myös poliittista yhteistyötä ja vuoropuhelua käsitteleviä osia, jotka kuuluvat jäsenmaiden päätäntä­valtaan. Sen johdosta sopimus pitää hyväksyä sekä Euroopan parlamentissa että jokaisen jäsenmaan parlamentissa.

Koska kaikkien jäsenmaiden hyväksymisessä voi kulua vuosia, sopimuksen unionin toimivaltaan kuuluvaa kauppaosaa voidaan päätettäessä alkaa soveltaa väliaikaisesti sen jälkeen, kun sopimus on hyväksytty Euroopan parlamentissa.

– Jos sopimus allekirjoitetaan syksyllä 2020, ja se etenisi EU-parlamentin käsittelyyn alkuvuodesta 2021, siinä tapauksessa sopimuksen kauppaa koskevat osat voisivat tulla voimaan ehkä kesällä 2021, ulkoministeriön kaupallinen neuvos Kent Wilska arvioi.

Hän kuitenkin muistuttaa, ettei väliaikainen soveltaminen ole yksistään Euroopan unionista kiinni, vaan myös jokaisen Mercosur-maan pitää se hyväksyä.

Tuleeko allekirjoitukselle ehtoja?

Itsestään selvää sopimuksen läpimeno ei ole. Esimerkiksi Ranskan presidentti Macron ilmoitti Amazonin metsäpalojen aikaan menettäneensä luottamuksensa Brasilian tahtoon noudattaa Pariisin ilmastosopimusta ja siitä johtuen Ranska vastustaa EU-Mercosur-vapaakauppasopimusta.

Kent Wilska kertoo, että Ranska on suurena maatalousmaana ollut perinteisesti sopimusta kohtaan vastahankaan. Hän huomauttaa, että kun vuorossa on sopimuksen ratifiointi, samalla käydään poliittista keskustelua siitä, hyväksytäänkö sopimus sellaisenaan vai halutaanko siihen muutoksia.

Voiko EU ennen sopimuksen allekirjoittamista vaatia esimerkiksi Brasilialta toimia ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi?

– Olisihan se mahdollista esittää vaatimuksia. Mutta jos sopimusta lähdetään avaamaan, myös vastapuolella voi olla omia vaatimuksia, Wilska muistuttaa.

Brasiliaa suojelee sen suuri koko

Valmet allekirjoitti keväällä sopimuksen laajasta sellu- ja paperiteknologian toimituksesta brasilialaiselle paperitehtaalle. Brasilia on maailman suurimpien sellun- ja paperintuottajien joukossa, ja Valmetin brändi tunnettiin maassa jo 60-luvulla.

– Brasilian talouden perusindikaattorit ovat kehittyneet suotuisaan suuntaan. Bloomberg onkin listannut Brasilian kehittyvien talouksien kiinnostavimpien investointikohteiden listalle, Valmetin Etelä-Amerikan liiketoiminnoista vastaava johtaja Celso Tacla kertoo.

Jättimäiset kotimarkkinat suojaavat Brasiliaa kansainvälisiltä talouskriiseiltä. Maan muihin vahvuuksiin Tacla laskee lukuisat investointikannustimet ja ulkomaisten investointien suuren määrän, viennin vahvistumisen, kiinteistömarkkinoiden kasvun ja vakaan pankkijärjestelmän. Infrastruktuuri on toimivaa ja tuoteturvallisuus korkealla tasolla.

– Päänvaivaa ulkomaisille yrityksille aiheuttavat byrokratia, verojärjestelmän kiemurat, korkeat ulkomaankaupan maksut, maan korkotaso ja jossain määrin puutteellinen oikeusvarmuus. Näitä esteitä on purettu parin viime vuoden aikana.

Brasilia

  • BKT: 1 705 mrd €
  • Suomen kauppa Brasilian kanssa:
    vienti: 306 M€, tuonti: 574 M€
  • Tärkeimmät vientituotteet Suomesta:  koneet ja laitteet, paperi, pahvi
  • Tärkeimmät tuontituotteet Brasiliasta: paperimassa, rauta ja teräs, kahvi

Argentiina katsoo Eurooppaan

Lääketieteellisten laitteiden valmistaja Planmed on toiminut Argentiinassa jo pitkään, mutta vasta viime vuosina bisnes on lähtenyt lentoon.

Aluevientipäällikkö Satu Seppälän mukaan markkinan tekee medikaalipuolella erityisen kiinnostavaksi maanosan parhaiten koulutettu väestö, joka näkyy lääkäreiden osaamisessa ja tutkimustyössä. Planmed toimii ainoastaan yksityispuolella, sillä julkisen sektorin tarjouskilpailuissa suositaan kotimaisia tarjoajia.

Valtavat luokkaerot ovat yksi Argentiinan haasteista. Muita ovat ikuinen talouskriisi, korkea inflaatio, heittelehtivä valuutta ja vientikaupan lupamenettelyt. Esimerkiksi medikaalituotteiden rekisteröinti kestää reilusti yli vuoden. 

– Toisaalta eurooppalaisten yritysten pääsyä markkinoille helpottaa se, että Argentiina katsoo Eurooppaan siinä missä useimmat muut maanosan maat nojaavat Yhdysvaltoihin.

Asiat etenevät ylipäätään hitaasti, ja byrokratiaa riittää.

– Fiksuinta on hankkia osaava ja luotettava paikallinen kumppani, joka osaa pehmittää paikalliset töyssyt ja luovia alati muuttuvassa ympäristössä, Seppälä mainitsee.

Argentiina

  • BKT: 471 mrd €
  • Suomen kauppa Argentiinan kanssa:
    vienti 69 M€, tuonti 14 M€
  • Tärkeimmät vientituotteet Suomesta: 
    koneet, paperi, kartonki
  • Tärkeimmät tuontituotteet Argentiinasta:
    viinit, soija ja kaivosteollisuus

Uruguayssa mañana-meininki on historiaa

Rakennuttamiseen ja projektijohtoon erikoistunut Fimpec on toiminut Uruguayssa vuodesta 2010. Paikallinen yhtiö perustettiin vuonna 2017.

– Pohjoismaiset metsäteollisuusinvestoinnit tekivät maasta tuolloin kiinnostavan, koska kotimaahan ei vastaavia investointeja tehty, Fimpecin hallituksen puheenjohtaja Pekka Salomaa muistelee.

– Suomalaisomisteisen paikallisen yhtiön perustamisprosessi oli yllättävän vaivaton, samoin pankkitoimintojen ja vastaavien järjestäminen. Toki markkinoille pääsy edellyttää vahvaa paikallista verkostoitumista, mikä vie uudelta toimijalta oman aikansa. Byrokratiaa on paljon, ja asioiden hoitaminen vaatii kärsivällisyyttä.

Salomaa näkee cleantechin ja matkailun olevan nousussa, mikä lisännee tuulivoiman, vedenpuhdistuslaitosten ja muiden ympäristöhankkeiden rakentamista. Haasteista huolimatta koko maanosa on varteenotettava markkina, varsinkin mikäli vapaakauppasopimus saadaan voimaan.

– Mañana-meininki on täysin vanhentunut käsitys. Meidän hyvin koulutettu tekninen henkilöstömme on erittäin sitoutunutta ja motivoitunutta, ja toimii sovittujen prosessien mukaisesti. Uruguayssa työ­voima­kustannukset ovat myös korkeat.

Uruguay

  • BKT: 55 mrd €
  • Suomen kauppa Uruguayn kanssa:
    vienti 46,5 M€, tuonti 28 M€
  • Tärkeimmät vientituotteet Suomesta: 
    koneet, paperi ja pahvi
  • Tärkeimmät tuontituotteet Uruguaysta:
    selluloosa, eläintuotteet

Paraguayn verokarhu on lempeä

Wärtsilä Paraguay perustettiin vuonna 2018, jotta yhtiö sai solmittua merkittävän, pitkäaikaisen kunnossapitosopimuksen suuren sisävesiliikenneoperaattorin kanssa.

– Sisävesiliikenne ja siihen liittyvä liiketoiminta on kasvanut valtavasti viime vuosina, ja Paraguay on jo maailman kolmanneksi suurin sisävesiliikennemarkkina, Wärtsilän Eteläisen Latinalaisen Amerikan meriratkaisujen sopimuspäällikkö Luiz Felipe Nazario kertoo.

Bisneksen teon haasteet ovat samankaltaisia kuin muissakin maanosan maissa. Sinänsä esimerkiksi pysyvän työviisumin saa helposti, eikä paikallistasolla ole juuri liiketoiminnan esteitä. Toisaalta kaikki vie aikaa, esimerkiksi kyseisen viisumin saaminen vie helposti yli puoli vuotta.

– Kannattaa selvittää tarkkaan minkälaisia lisenssejä ja lupia liiketoiminnan aloittamiseen tarvitaan. Iloisia yllätyksiäkin voi tulla vastaan: Paraguay on pitkälti vapaakauppa-aluetta ja veroedut ovat merkittäviä. Kymmenen prosentin yritysverokanta on Latinalaisen Amerikan matalin ja arvolisävero saman verran. Keskiluokkakin kasvaa kovaa vauhtia, Nazario mainitsee.

Paraguay

  • BKT: 27 mrd €
  • Suomen kauppa Paraguayn kanssa:
    vienti 14,4 M€, tuonti 209  000 €
  • Tärkeimmät vientituotteet Suomesta: 
    paperi, selluloosa ja koneet
  • Tärkeimmät tuontituotteet Paraguaysta:
    öljysiemenet, naudanliha, sokeri

Lotta Nuotio ja Minna Kalajoki

iStock ja Ponsse

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Sami Laakso</span></span>15.06.2020

Luetuimmat