EU:n ja Mercosur-maiden kauppasopimus on vaakalaudalla Amazonin metsäpalojen vuoksi. Jos sopimus kaatuu, vie se mukanaan paljon hyvää niin talous- kuin ympäristöasioissakin.

Vasta reilu vuosi sitten iloittiin EU:n ja Mercosur-maiden välisestä kauppasopimuksesta. Yli 20 vuoden neuvotteluissa oli päästy sopimukseen, joka koskisi lähes 800 miljoonaa ihmistä ja vapauttaisi yli 90 prosenttia osapuolten välisestä kaupasta. Tullimaksuja säästettäisiin huikeat neljä miljardia euroa vuodessa.

Komission arvioitiin esittävän sopimuksen allekirjoittamista tänä syksynä. Toisin kävi.

– Allekirjoitusprosessi on pysähdyksissä. Euroopan parlamentin on vielä hyväksyttävä sopimus ja Euroopan komissio näkee, ettei parlamentti sitä nykymuodossaan hyväksy. Myös joukossa EU-jäsenmaita kritiikki on kasvanut, sanoo kaupallinen neuvos Kent Wilska ulkoministeriöstä.

Wilska on tehnyt sopimuksen kanssa töitä tavalla tai toisella koko sen pitkän, nyt jo lähes neljännesvuosisadan taipaleen. 

Kauan kestäneet neuvottelut voisi Wilskan mukaan kiteyttää niin, että ne ovat olleet tasapainottelua teollisuuden ja maatalouden välillä, sekä EU:n sisällä että neuvotteluosapuolten välillä.

– Kun on haluttu parempaa pääsyä eurooppalaiselle teollisuudelle Mercosurin markkinoille, niin on jouduttu sitä vastavuoroisesti antamaan erityisesti eteläamerikkalaisille maataloustuotteille EU-markkinoille. Intressit myös unionin sisällä ovat ristiriitaiset. Nykysopimukseen tasapaino vihdoin saavutettiin, Wilska sanoo.

Kaikki siis näytti lopultakin olevan valmista, mutta sitten laajat metsäpalot levisivät Amazonin alueella.

Maatalous ja ympäristö linkittyvät

Amazonilla metsäpalot ovat jokavuotisia ja niitä on aiempina vuosina saatu kuriin. Viime kesänä palot kuitenkin ryöstäytyivät käsistä ja Brasilian hallinnon välinpitämätön reagointi sai maailmanlaajuisen huomion. Yhdessä yhä pahemmaksi äityvän ilmastohuolen kanssa niin poliitikot kuin kansalaisetkin alkoivat vaatia äänekkäämmin alueen metsien pelastamista.

Tilanne nosti Mercosur-sopimuksen uudelleen keskelle poliittista vääntöä. Siinä metsäpaloista on tullut myös poliittinen lyömäase maille, joille maatalous on herkkä asia ja jotka olivat aiemminkin olleet kriittisellä kannalla sopimuksen suhteen. Erityisesti näihin ovat kuuluneet Ranska, Itävalta ja Irlanti. 

– Tilanne on aika raadollinenkin. Aiemmin ympäristövaatimukset eivät olleet neuvotteluissa maataloutta painottavien maidenkaan agendalla läheskään samassa mittakaavassa kuin tällä hetkellä, vaikka ympäristö on aina linkittynyt monin tavoin vahvasti maatalouteen, Wilska katsoo. 

Ympäristö- ja ilmastohuoli on aiheuttanut sen, että Mercosur-sopimusta halutaan käyttää myös vipuvoimana edistämään metsiensuojelua. Tämä on ymmärrettävää, mutta samalla Amazonin tilanne ryösti kiinnostuksen itse sopimuksen ytimeltä, eli taloudelliselta yhteistyöltä.

– Itse sopimus ja mitä se sisältää on jäänyt taka-alalle, ja osa nyt esitettävistä vaatimuksista ei perustu mitenkään sopimuksen tai kansainvälisen järjestelmän todellisuuteen. Ikävä kyllä keskustelu vilisee köykäisiä hutaisuja ja virheitä, Wilska sanoo.

Vaatimuksia sanktioista

Yksi vaatimuksista on sanktioiden liittäminen sopimukseen. Jos metsien tilannetta ei paranneta, niin sanktioilla voidaan pakottaa.

Vaatimus on mielenkiintoinen, sillä missään kestävän kehityksen kansainvälisissä sopimuksissa ei ole taloudellisia sanktioita, ei työelämän normien, ympäristönsuojelun tai edes Pariisin ilmastosopimuksessa. Sopimukset perustuvat viime kädessä pitkälti siihen, että suvereenit valtiot noudattavat vapaaehtoisesti tekemiään sitoumuksia.

Kriitikot kuitenkin väittävät, että sanktioiden puute Mercosur-sopimuksessa vesittää Pariisin ilmastosopimuksen.

– Päinvastoin! Sopimus vahvistaa Pariisin sopimuksen tavoitteita, osapuolet sitoutuvat kauppasopimuksessa sen toimeenpanoon. Presidentti Jair Bolsonarohan oli vihjannut irrottautuvansa Pariisin sopimuksesta, mutta Mercosur-sopimuksessa Brasilia vahvistaa sitoutuvansa siihen, Wilska sanoo.

Eikö tässä silti olisi mahdollisuus vähän vielä kiristää ruuvia ja painostaa toista sopimusosapuolta metsiensuojeluun?

– Kiristys on uhkapeliä. Saadaanko sillä jotain lisää? Suomena ja EU:na emme halunneet lähteä sille tielle. Olemme halunneet sen sijaan yhteistyötä ja että sopimus asettaisi puitteet sille. Joskus myös tuntuu unohtuvan, ettei EU voi noin vain sanella lisäehtoja jo neuvoteltuun sopimukseen. Myös vastapuolella voi olla vaatimuksia, Wilska muistuttaa.

Kauppaa joka tapauksessa

Jokainen uusi vaatimus kasvattaa myös riskiä koko sopimuksen kaatumiseen. Se olisi Wilskasta ehdottomasti huonoin vaihtoehto, myös ympäristölle ja ilmastolle. Kauppaa kun käydään joka tapauksessa.

– Samoja tuotteita Mercosur-alueelta viedään myös Kiinaan ja Yhdysvaltoihin ja käytetään kotimaisesti. Eikö sopimuksen kaatamisen sijaan olisi järkevämpää kytkeä Mercosur-maat meidän järjestelmäämme dialogin ja yhteistyön kautta, hän kysyy.

Sopimusta tai ei, Mercosur-alue on jo joka tapauksessa EU:n iso kauppakumppani. Sieltä on tullut vuosia tavaraa kymmenillä miljardeilla euroilla, ja kauppa käy koko ajan.

Suomi on kannattanut sopimuksen pikaista allekirjoittamista ja voimaansaattamista, sillä tullit poistuisivat esimerkiksi Suomen viennille tärkeiltä koneilta ja laitteilta. Mercosur vapauttaa toteutuessaan yli 90 prosenttia teollisuustuotteiden kaupasta.

– Suomen kaltaiselle maalle sopimuksen kaatuminen olisi iso menetys. Valmistava teollisuus ja palvelut hyötyisivät tästä sopimuksesta paljon, Mercosur-alue on melkoisen tullimuurin takana. Teollisuudessa tullit ovat 10–20 prosenttia, joissakin teollisuustuotteissa jopa 30 prosenttia, Wilska sanoo.

Mitenköhän sopimuksen lopulta käy? Neljännesvuosisata on pitkä aika kauppasopimusten neuvottelussa, saatikka yhden ihmisen uralla.

– Paljon työtä täytyy tehdä, jotta se ensi vuoden aikana allekirjoitettaisiin. Näyttää siltä, että tässä voi taas mennä useampi vuosi. Joka tapauksessa sopimuksen mukainen kaupan vapauttaminen siirtymäaikoineen vie vielä yli vuosikymmenen. 

Lotta Nuotio

AFP / Lehtikuva

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>22.03.2021

Luetuimmat