Suomalaisen suklaan myynti Etelä-Koreaan kasvaa vauhdilla
Suomella on hyvä maine Etelä-Koreassa. Suomea pidetään puhtaana ja turvallisena, maabrändi auttaa vientiyrityksiä.
Fazer aloitti toimintansa tosissaan Etelä-Koreassa 2019. Sitä ennenkin maahan oli myyty ksylitoli-tuotteita.
Päätuote on Karl Fazer ja Geisha -brändeillä myytävä suklaa eri muodoissaan, myös Xylimax-pastilleja myydään edelleen.
– Korona tietysti hidasti asioita, kun emme voineet tavata asiakkaitamme. Mutta nyt myynti on kasvanut todella nopeasti verrattuna moniin muihin maihin, kertoo Jonna Wibelius. Hän vastaa Fazerin Aasian myynnistä.
Miten suomalaiset makeiset voivat menestyä Etelä-Koreassa?
– Maku sopii hyvin korealaisten tottumuksiin. Toinen syy on ehdottomasti se, että Suomella on hyvä maine Etelä-Koreassa. Suomea pidetään puhtaana ja turvallisena, maabrändi auttaa paljon, Wibelius sanoo.
– Toki pitää muistaa, että Suomi ei ole kaikkein tunnetuin maa maailmassa, emme voi pelkästään maabrändiin luottaa.
Monet trendit tulevat Etelä-Koreasta
Hämmästyttävä, nopeasti liikkuva, uusia trendejä luova. Näin Wibelius kuvaa Etelä-Korean markkinoita. Hän kertoo työskennelleensä muotialalla ennen Fazeria.
– Monet ostajat menivät Etelä-Koreaan pelkästään katsomaan trendejä, tutkimaan, mitä seuraavaksi on tulossa. He ovat edellä esimerkiksi Eurooppaa.
Wibelius muistuttaa, että nopeudessa on haasteensa, muoti-ilmiöt tulevat ja menevät vauhdilla.
– Yksi esimerkki on Suomeenkin nyt rantautunut kuplatee. Se nousi Etelä-Koreassa ilmiöksi ja vuotta myöhemmin kaikki paikat oli suljettu.
Suuri ero vaikkapa Eurooppaan on verkkokaupan valtava osuus.
– Online-myynti on noin 40 prosenttia kaikesta vähittäiskaupasta. Kaikki käyttävät mobiililaitteitaan, ei niinkään tietokoneita.
Keskiluokalla on ostovoimaa
Aasiaan pyrkiessään monet yritykset suuntaavat esimerkiksi Kiinaan ja Japaniin.
– Etelä-Koreaa ei ehkä ole huomioitu. Mutta se on iso markkina, väestöä on paljon, kuluttajat arvostavat laatua ja keskiluokalla on paljon ostovoimaa, Wibelius muistuttaa.
Yksi syy siihen, että Fazer kasvaa vauhdilla juuri Etelä-Koreassa, on Wibeliuksen mukaan EU:n ja Etelä-Korean välinen vapaakauppasopimus. Suurin osa maiden välisestä kaupasta on vapautettu tulleista.
Hänellä on ohjeita suomalaisille yrityksille, jotka haluaisivat päästä Etelä-Korean markkinoille.
– On erittäin tärkeää viettää aikaa paikan päällä ja katsella ympärilleen. Mene yliopistoalueille, mistä monet trendit nousevat. Toki riippuu siitä, millä alalla yrityksesi on.
Yhteistyökumppaneita voi olla helppo löytää.
– Älä mene ensimmäisen kyytiin. Tapaa potentiaaliset kumppanit kasvokkain useita kertoja ennen kuin päätät, kenen kanssa jatkat.
Nopeutta ja ketteryyttä ei kuitenkaan saa unohtaa.
– Etelä-Koreassa edellytetään sellaista vauhdin tasoa, johon me emme välttämättä Pohjoismaissa ole tottuneet. Suuri merkitys on myös henkilökohtaisilla suhteilla, niitä pitää rakentaa kasvokkain, viettää aikaa yhdessä vaikkapa illallisilla.
Myös historian tuntemisesta on hyötyä.
– Geopolitiikka aiheuttaa Aasiassa paljon jännitteitä. Korealla on esimerkiksi hyvin monimutkainen suhde Japaniin johtuen historiasta. Tällaiset asiat on hyvä tietää.