23.9.2025 Kauppapolitiikka Ukraina

Ukrainan jälleenrakennus on jo käynnissä 

Ukrainan jälleenrakennus on suuri mahdollisuus myös suomalaisyrityksille. Vaikka yritys ei vielä haluaisi lähteä maahan, sen kannattaa nyt laatia suunnitelmat tulevaisuutta varten.

Matti Välimäki Ukrinform / Lehtikuva / Viacheslav Madiievskyi

Venäjä pyrkii iskemään hyökkäyssodassaan koko Ukrainaan ja myös maan siviiliväestöön. Sen kohteena ovat olleet muun muassa tehtaat, tuotantolaitokset, asunnot, sairaalat, koulut ja päiväkodit. 

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Petri Vuorio kertoo, että vaikka täysimittainen jälleenrakennus käynnistyy vasta sodan päätyttyä, se on jo nyt merkittävää. 

– Välitön korjausrakentaminen on aivan keskeistä Ukrainan puolustustaistelulle. Ilman sitä maa häviäisi sodan.  

Ukrainaan erikoistuneen kauppakamari East­Cham Finlandin toimitusjohtaja Jaana Rekolainen muistuttaa, että vaikka yritys ei vielä aikoisi osallistua Ukrainan jälleenrakennukseen, sen kannattaa jo varautua tulevaisuuteen. 

– Nyt on hyvä aika tehdä pohjatyöt ja suunnitelmat. Kun rauha koittaa, voi olla liian myöhäistä. 

Tarjolla sparrausta ja markkinakartoituksia 

EK on aloittanut yhteistyössä ulkoministeriön kanssa Pro Ukraina -hankkeen, joka tarjoaa Suomessa yrityksille Ukraina-infoa ja sparrausta.  

EK:n ja EastChamin yhteiseen Kiovan-toimistoon on myös palkattu lisää paikallisia asiantuntijoita tukemaan suomalaisyritysten markkinoillepääsyä ja osallistumista Ukrainan jälleenrakennukseen. Toimiston henkilömäärä nousee yhdestä kolmeen. 

– Asiantuntijamme voivat tehdä yritykselle tiiviin markkinaselvityksen, jonka jälkeen se ymmärtää markkinaa ja mahdollisuuksiaan Ukrainassa. Selvitys antaa yritykselle perusteet tehdä go-/no-go-päätöksen. Mikäli potentiaalia on, autamme etsimään paikallisia yhteistyökumppaneita. Lisäksi yrityksille järjestetään mahdollisuuksia vierailla Kiovassa, Rekolainen kertoo.  

Tavoitteena on auttaa vähintään 200 yritystä Ukrainan markkinoille seuraavan kahden vuoden aikana. Tällä hetkellä Ukrainassa toimii aktiivisesti muutamia kymmeniä suomalaisyrityksiä.  

Suomella on kirittävää 

Muissa maissa ollaan oltu ripeämpiä. Tanskalaiset sopivat tammikuussa 400 miljoonan dollarin tuulivoimapuistotoimituksesta, ja tällä hetkellä liikkeellä on kenties jo satoja tanskalaisyrityksiä.  

Ruotsalaisten Business Swedenilla on Ukrainassa jo kymmenkunta asiantuntijaa tekemässä markkinakartoituksia ruotsalaisyrityksille.  

Suomalaisyritykset antavat monille muille tasoitusta, koska ne eivät olleet Ukrainassa kovin aktiivisia ennen vuotta 2022. 

– Yritysten huomio keskittyi aikaisemmin itänaapuriimme. Mutta nykyään myös monia idänkauppaa tehneitä yrityksiä kiinnostaa, voisiko Ukraina tarjota niille korvaavia markkinoita, Rekolainen kertoo. Hän lisää, että ukrainalaiset ovat olleet tyytyväisiä siitä, miten nopeasti ja johdonmukaisesti suomalaiset poistuivat Venäjältä.  

Suomalaisten sympatiat ovat olleet alusta lähtien erittäin vahvasti hyökkäyssodan uhriksi joutuneen puolella, tämäkin on lisännyt kiinnostusta Ukrainan jälleenrakennusta kohtaan.  

Suomalaisosaaminen auttaa akuuteissa haasteissa 

Ukrainan suurimmat tarpeet liittyvät energia- ja liikenneinfrastruktuuriin, asuntoihin sekä teollisen tuotannon koneisiin ja laitteisiin. Venäjä on vahingoittanut esimerkiksi noin seitsemääkymmentä prosenttia Ukrainan energiatuotanto­infrastruktuurista. 

Vuorion mukaan suomalaiset voivat auttaa Ukrainaa muun muassa energiateknologian, digitaalisen infrastruktuurin, verkkojen ja kyberturvan osaamisellaan. Kysyntää on myös  
suomalaiselle lastinkäsittelyn, logistiikan sekä rakentamisen suunnittelun tietotaidolle. Listaa voi jatkaa vaikkapa koulujen ja väestönsuojien rakentamisella ja ympäristötuhojen korjaamisella.  

Suomalaiset vähäpäästöiset teknologiat, koneet ja laitteet voivat auttaa jälleenrakentamaan Ukrainan teollista tuotantoa. Myös puolustus­teollisuudellamme on maalle paljon annettavaa. 

Matkalla monta mutkaa 

Markkina on kuitenkin vaikea. Infrarakentamista hankaloittaa tällä hetkellä esimerkiksi rahoituksen riittämättömyys.  

– Kun kysyntä lähtee kasvamaan, kansalliset vienti- ja kehitysrahoitusratkaisumme pitäisi saada vähintään keskeisten verrokkimaittemme tasolle, Vuorio miettii. 

Ongelmia aiheuttaa myös työvoimapula. Miljoonat ukrainalaiset elävät pakolaisina maan ulko­puolella ja suuri joukko miehistä on armeijassa. Ukrainalaiset eivät ole myöskään aina innokkaita vaihtamaan työpaikasta toiseen, koska sen yhteydessä heidät saatetaankin komentaa rintamalle. 

Ukrainan haasteisiin kuuluu myös hallinnon korruptio. EU on edellyttänyt Ukrainalta korruption kitkemistä yhtenä edellytyksenä EU-jäsenyydelle. 

– Olen kertonut ukrainalaisille, että kun he tekevät kauppaa suomalaisten kanssa, he saavat kaupan päälle läpinäkyvän liiketoiminnan mallin, Rekolainen huomauttaa. 

Lisäksi suomalaisyritykset joutuvat tietenkin miettimään turvallisuutta. Muun muassa sitä, lähettävätkö ne maahan omaa henkilökuntaansa vai operoivatko välikäsien kautta. 

– Jokainen joutuu tekemään omat päätöksensä. Jos lähtee paikan päälle, on tärkeää, että ottaa asioista etukäteen tarkasti selvää, noudattaa viranomaisten ohjeita, lataa puhelimeen ilmahälytyksistä varoittavan sovelluksen, valitsee hotellin, missä on hyvä väestönsuoja ja menee väestönsuojaan hälytyksen tullessa, Rekolainen antaa esimerkkejä. 

– Sotaa käyvässä maassa myös vakuutusratkaisut ovat tärkeitä, Vuorio muistuttaa. 

Koordinointia kansallisesti ja paikallisesti   

Ukrainan jälleenrakennusta ohjaa kansallisella tasolla maan kunta- ja aluekehitysministeriö ja sen alainen toimeenpaneva viranomainen jälleenrakennusvirasto. Kunnat ja kaupungit ovat aloitteellisia omien alueidensa jälleenrakennushankkeiden edistämisessä.  

Suuria investointihankkeita varten on oma digitaalinen alusta ja julkisten hankintojen kilpailutusta varten oma alusta. 

Ukrainassa yksityinen sektori toimii edelleen melko hyvin. Varsinkin pk-yritykselle B2B-kauppa tarjoaa usein luontevan ja helpon tien edetä kaupantekoon.