LÄHTÖKOHDAT
Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmän lähtökohta oli se, että Suomi on vakaa pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta. Koulutus ja osaaminen ovat hyvällä tasolla, ja niiden merkitys on ymmärretty ja niitä kehitetään koko ajan eteenpäin. Ne luovat pohjan suomalaisten yritysten kilpailukyvylle.
Viime vuosina yliopistolaitosta ja tutkimusta on alettu kehittää uudenlaisella aktiivisuudella. Tämä on tärkeää, koska osaaminen ja tutkimus ovat tulevaisuudessakin Suomen suurimmat pääomat.
GLOBAALIT ONGELMAT
Suomella on vankkaa tekniikan ja palveluiden osaamista. Globaalitason megatrendejä mahdollisuuksineen ja uhkineen on useita: esimerkiksi kaupungistuminen, ilmastonmuutos, energiakysymykset, luonnonvarojen tehokas käyttö, palveluvaltaistuminen ja digitalisoituminen.
Suomessa on paljon korkeaa osaamista ja hyviä yrityksiä, jotka toimivat monilla näistä alueista. Meidän onkin huomattavasti suuremmassa määrin pyrittävä auttamaan globaalien ongelmien ratkaisussa ja samalla kehitettävä suomalaista liiketoimintaa.
STRATEGINEN LINJAUS
Meillä on kiireellinen tarve luoda yhteinen strateginen linjaus julkisen sektorin organisaatioille, jotka toimivat viennin ja kansainvälistymisen edistämisen alueella. Näitä organisaatioita ovat muun muassa ulkomaan edustustot, Finpro ja Finnvera. Voimavarojen yhtenäisellä suuntaamisella ja toimimalla yhteisten prioriteettien mukaan on mahdollista lisätä merkittävästi näiden organisaatioiden vaikuttavuutta yritystemme kansainväliseen laajentumiseen.
Julkisen sektorin toimijoiden palvelut on tärkeää saada helpommin saataville kaikille asiakkaille ja ennen kaikkea pk-yrityksille. Kokonaisuuden toimintaa on muokattava asiakaslähtöiseksi niin, että pääsy palveluihin tapahtuu yhden kontaktin kautta.
TEAM FINLAND -OHJAUSRYHMÄ
Jotta yhteiset linjaukset ja prioriteetit saadaan tehtyä, ehdotamme perustettavaksi Team Finland -ohjausryhmää, jossa olisi jäseniä liike-elämästä, julkiselta sektorilta ja yliopistoista. Jäsenyys ei olisi edustuksellinen, vaan kaikilla olisi vahva näkemys kansainvälisillä markkinoilla toimimisesta. Ohjausryhmä laatii strategian ja tekee ehdotukset pääministerille, joka vie asioita harkintansa mukaan eteenpäin eri ministeriöihin ja organisaatioihin.
Yhtenäinen asiakasrajapinta voidaan toteuttaa niin, että kohdemaiden julkisen sektorin toimijat muodostavat yhteisen tiimin, toisin sanoen verkostoituvat tiiviimmin. Näin asiakkaan yhteydenotto voidaan ohjata relevanttiin paikkaan – tulipa se mitä kautta tahansa. Työryhmämme Team Finland -ehdotuksessa ulkomaan edustustoilla on merkittävä rooli, koska näemme ne kaikki toimijat yhteen kokoavana voimana.
VERROKKIMAAT
Työryhmämme kuuli kaikkia julkisen sektorin keskeisiä toimijoita ja haki tietoa muiden maiden edistyksellisimmistä esimerkeistä. Oli maita, joissa viennin ja kansainvälistymisen kokonaisuudelle oli kehitetty strateginen ote, joka liittyy yhteisiin aiheisiin ja painotuksiin. Näitä viedään systemaattisesti eteenpäin kaikessa työssä ja viestinnässä.
Toinen hyvä esimerkki oli maa, jossa nähtiin julkisen ja yksityisen sektorin sekä yliopistojen hyvä yhteistoiminta ja dialogi tärkeänä. Sitä kutsuttiin nimellä kultainen kolmio. Eräässä maassa oli saavutettu hyviä tuloksia kouluttamalla ja kierrättämällä vientitoimintaa tukevissa julkisen sektorin organisaatioissa työskenteleviä ihmisiä julkisen ja yksityisen sektorin välillä, ja tehtävät näissä organisaatioissa oli tehty mahdollisimman kiinnostaviksi.
Meille tuli vastaan myös maa, jossa verkoston ennakointikykyä oli alettu kehittää. Näin voidaan saada tietoa tulevista trendeistä ja siitä, mitä niiden hyödyntäminen edellyttää. Verrokkimaiden opit olivat yksi tärkeä meidän johtopäätöksiimme vaikuttanut tekijä.
SUOMI-TALO
Taloudellisten ulkosuhteiden työryhmän keskeinen johtopäätös oli, että suomalaisten toimijoiden täytyy verkottua kohdemaissa tiimeiksi, joiden sisällä tieto kulkee ja jotka toimivat yhtenä rajapintana suhteessa asiakkaisiin.
Se, missä määrin pyritään toimimaan fyysisesti saman katon alla, nähtiin lähinnä pragmaattisena kysymyksenä, joka pitää ratkaista käytännöllisin perustein kussakin tilanteessa. Suomitalo- ja Team Finland -konsepteissa on pitkälti samat tavoitteet.
Team Finland -ajattelu korostaa yhden kontaktin periaatetta vielä voimakkaammin. Varsinkin pienillä yrityksillä on hankaluuksia löytää tarvitsemiaan julkisia palveluita. Syksyn aikana monet pienet yritykset ottivat yhteyttä ja kertoivat, ettei tieto välity: palveluissa on päällekkäisyyksiä, ja parhaiden neuvojen saaminen voi olla hankalaa.
MAABRÄNDI
Monipuolinen paikallinen vaikuttaminen oli yksi työryhmän kuudesta keskeisestä johtopäätöksestä. Myös median kautta on pyrittävä vaikuttamaan entistä aktiivisemmin ja näin tavoitettava suurempi määrä kuluttajia. Toiseksi on tärkeää löytää meille ominaiset ja kiinnostavat tavat viestiä. Tässä voidaan hyödyntää kulttuuritarjontaa, kiinnostavia yksilöitä ja suomalaista osaamista.
Viime aikoina on saatu hyviä kokemuksia kansainvälisten edelläkävijöiden vierailuista Suomeen. Esimerkiksi yrittäjyysguru Steve Blank Stanfordista kävi Aalto yliopistossa ja innostui suomalaisesta innovaatio- ja yrittäjyystoiminnan kehittämisestä. Nyt hän puhuu Suomesta innostuneesti Yhdysvalloissa. Tehokkainta markkinointia on se, kun oman maan kansalainen kertoo Suomesta. Se on vaikuttavampaa kuin se, että me suomalaiset itse olisimme äänessä.
KULUTTAJAMARKKINAT
Valtaosa suurien kehittyvien maiden markkinoilla menestyneistä suomalaisista yrityksistä operoi b2b-markkinoilla. Nyt näistä maista on kehittymässä myös jättimäisiä kuluttajamarkkinoita. Suomen taloudelle on ensiarvoisen tärkeää, että meille syntyy kansainvälisesti menestyneitä kuluttajamarkkinoilla toimiva yrityksiä.
Ajatellaan vaikka Marimekkoa, joka tekee voimakkaasti töitä laajentuakseen kansainvälisille markkinoille. Kaikki, mitä julkinen sektori voi tehdä tällaisten hienojen yritysten hyväksi, merkitsee todella paljon.
KAUPPA JA KEHITYS
Paneuduimme työryhmässä myös kehitysyhteistyön suuntaamiseen ja mahdollisuuksiin. Näimme tärkeäksi sen, että kun kehitysyhteistyökohteita valitaan, painotetaan sellaisia sektoreita, joissa Suomella on vahvaa osaamista.
Meillä on erinomaista osaamista muun muassa Cleantech-sektorilla. On mahdollista luoda win-win-win -malleja, joissa kohdemaa saa suurimman hyödyn, Suomen apu kohdistuu tehokkaasti ja suomalaisyritykset hyötyvät.
VKE:N MERKITYS
Suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälistymisen merkitys on maallemme huomattavan suuri. Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan kehittämisen turvaamiseksi on keskeistä, että saamme luotua uusia yrityksiä ja kasvatettua nykyisiä yrityksiä, jotka jo toimivat menestyksekkäästi kansainvälisillä markkinoilla.
Asian tärkeyteen saa hyvin perspektiiviä katsomalla 30 vuotta taaksepäin. Tänä ajanjaksona pelkästään Yhdysvaltojen Kaliforniassa on syntynyt useita yrityksiä, jotka ovat kasvaneet merkittäviksi globaaleiksi toimijoiksi, kuten Apple ja Google.
Suomessa ei ole vastaavana aikana syntynyt yhtään uutta kansainvälistä yritystä, joka olisi kasvanut miljardiluokkaan. Jatkossa meidän täytyy onnistua paremmin.
YRITTÄJYYS JA KASVU
Suomi oli vielä 5–10 sitten yrittäjähenkisyydessä Euroopan häntäpäätä, mutta viime vuosina kehitys on ollut tässä suhteessa rohkaisevaa. Meillä on nyt paljon ennakkoluulottomia yrittäjähenkisiä nuoria. Aalto yliopisto ja sen opiskelijoiden toiminta on tästä yksi hyvä esimerkki.
Pelkkä yrityksen liikkeelle saaminen on huomattava ponnistus. Seuraava suuri harppaus on se, kun 50–100 miljoonan euron yritys pyrkii laajenemaan miljardiluokkaan kansainvälisillä markkinoilla. On valtavan tärkeää, että pk-yrityksille luodaan edellytykset tarttua nykyistä paremmin globaalien megatrendien mahdollisuuksiin.
Yritykset tarvitsevat herkkiä tuntosarvia, joilla voi havaita ja ennakoida maailman muutoksia. Kaikille yrityksille ja erityisesti pienille ja keskisuurille juuri ennakointi onkin yksi Team Finland -verkoston keskeinen tehtävä. Kun Team Finlandin osaamista ja ennakointikykyä kehitetään, se voi tuottaa erittäin suurta lisäarvoa yrityksille.
KONE KEHITTYVILLÄ MARKKINOILLA
Kone toimii aktiivisesti monilla kehittyvillä markkinoilla, ja kaupungistumisen megatrendi on meille keskeinen kasvun ajuri. Näissä maissa olemme monesti mukana presidentti- ja ministerivierailuilla, joiden merkitys maailman näin kehittyessä kasvaa.
Koneen menestys Intiassa ja Kiinassa perustuu hyvään ajoitukseen. Olemme aloittaneet toiminnan riittävän aikaisessa vaiheessa ennen jyrkimmän kasvun liikkeelle lähtöä. Olemme sitten ottaneet nämä suuret markkinat vahvaan fokukseen ja maanlaajuinen kattavuus on pyritty rakentamaan kummassakin tapauksessa mahdollisimman nopeasti. Palvelutoimintojen vuoksi meidän täytyy olla asiakkaidemme lähellä.
Keskeisintä on luonnollisesti se, että suurilla markkinoilla toimivat kaikki, ja menestyminen siellä edellyttää koko ajan erittäin kilpailukykyisiä tuotteita. Siksi olemme koko ajan kehittäneet aktiivisesti ja systemaattisesti tuotekilpailukykyämme.
SUOMI LIIKETOIMINTAYMPÄRISTÖNÄ
Suomi on Koneelle hyvä paikka toimia, ja meillä on täällä paljon karttunutta osaamista. Suomen hyvä koulutusjärjestelmä ja yliopistojen tutkimuksen kehittäminen ovat Koneen näkökulmasta tärkeitä asioita.
Tästä huolimatta Suomessa on syytä ymmärtää, että maat kilpailevat yhä kovemmin siitä, mihin työtehtävät sijoitetaan. Siksi koulutus-, innovaatio- ja verotustekijät on syytä pitää jatkuvan kehittämisen kohteina.
KANSALLISET JUURET
Mielestäni jokaiselle globaalille yritykselle kansallisten juurien merkitys on suuri. Siksi on tärkeää, että Koneen kotiympäristö, Suomi, voi tulevaisuudessakin hyvin.
Olen joskus pohtinut, onko jokin suuri kansainvälinen yritys vaihtanut kotipaikkaa maasta toiseen menestyksekkäästi. Ei tule mieleen yhtään esimerkkiä. Yhdysvaltalaisten yritysten koti on aina ollut Yhdysvallat, saksalaisten Saksa ja japanilaisten Japani.
MEGATRENDIT
Koneen liiketoimintaan liittyy useita globaaleja megatrendejä, jotka toimivat markkinan pitkän aikavälin kasvun vetureina. Kaupungistuminen, ikärakenteen muutokset ja ympäristökysymykset vaikuttavat merkittävästi toimialamme kehitykseen.
Kaupungistuminen on ollut jo pitkään tärkeä megatrendi, mutta nyt kaupunkiväestön määrän kasvunumerot alkavat olla erittäin suuria. Seuraavan 20 vuoden aikana määrän arvioidaan kasvavan 3,5 miljardista 5 miljardiin, mikä on erittäin suuri liiketoimintamahdollisuus Koneelle.
Demografisen muutoksen vuoksi yhä useammat rakennukset varustetaan hisseillä. Samoin vanhentuneita hissejä uudistetaan kulkemisen helpottamiseksi. Näin syntyy markkinoita hissien modernisoinnille.
Suomen hyvinvointi motivoi
Millaisena näet Suomen menestysmahdollisuudet tulevaisuudessa?
Suomella on hyvät mahdollisuudet pärjätä globaalissa kilpailussa. Menestys on kiinni meistä itsestämme: kuinka aktiivisesti kehitämme nykyisiä ja uusia vahvuuksia? Se onnistuu pitämällä huolta opetuksen ja koulutuksen tasosta ja siitä, että Suomi vahvistuu kiinnostavana sijaintipaikkana niin suomalaisille kuin muualta tuleville yrityksille.
Mihin perustuu oma motivaatiosi osallistua suomalaisen yhteiskunnan kehittämiseen?
Minulle on tärkeää osallistua mahdollisuuksien mukaan sellaisiin asioihin, jotka vievät Suomea eteenpäin ja luovat pohjaa sille, että maamme on vuosikymmenienkin päästä hyvä paikka elää ja toimia. Tällä hetkellä merkittävin panokseni on Aalto yliopiston puheenjohtajuus.
Millainen prosessi oli taloudellisten ulkosuhteiden työryhmän kokoaminen?
Kun kokosimme taloudellisten ulkosuhteiden ryhmää, kaikki kysytyt lähtivät mukaan. Suomalaisilla on selvästi halukkuutta ja motivaatiota kehittää maamme kilpailukykyä ja hyvinvointia. Meiltä löytyy kiinnostusta osallistua yhteisiin talkoisiin.
Voitko luonnehtia työryhmässä vallinnutta henkeä?
Ilmapiiri oli erinomainen. Haastoimme koko ajan toisiamme, vaihdoimme avoimesti ajatuksia ja sitten dialogin kautta päädyimme yhteisiin johtopäätöksiin. Se oli antoisa kokemus.
Miten kansallisen työryhmän johtaminen erosi globaalin suuryrityksen johtamisesta?
Ryhmä oli koottu sellaisista henkilöistä, joilla kaikilla oli tehtävänantoon liittyvää laajaa kokemusta. Jäsenillä oli myös riittävän erilaisia taustoja. Ei työryhmä poikennut dynamiikaltaan niistä ryhmistä, joissa omassa työympäristössäni toimin.
Kannattaisiko liikkuvuutta julkisen ja yksityisen sektorin työtehtävien välillä edistää?
Suomelle olisi ilman muuta hyötyä vilkkaammasta liikkuvuudesta julkisen ja yksityisen sektorin välillä. Meillä on tällaisesta joitakin erinomaisia esimerkkejä, mutta aivan liian vähän. Tehtävänkiertoa olisi hyvä saada aikaan. Se vaikuttaa melko hitaasti mutta ajan myötä vaikutukset ovat merkittäviä.