Severi Keinälä toimii Astanan maailmannäyttelyssä Suomen paviljongin pääkomissaarina.
Kuinka Suomen matka kohti Astanan maailmannäyttelyä on sujunut?
Päätös lähteä näyttelyyn mukaan tehtiin vuosi sitten toukokuussa. Varsinainen toteutus aloitettiin viime vuoden elokuussa. Meillä on ollut siis kymmenen tiivistahtista kuukautta aikaa valmistella näyttelyä. Expo-alueen rakentaminen ja viimeistely on kestänyt aivan näihin päiviin asti.
Suomen näyttelyn teema on Sharing pure energy. Energia on myös koko maailmannäyttelyn pääteema. Tarkoituksenamme on esitellä Suomen maakuvaa kokonaisuudessaan ja erityisesti energiaosaamistamme. Ensisijainen tavoitteemme on edistää suomalaisyritysten kansainvälistymistä Keski-Aasian alueelle.
Suomen paviljongissa on mukana 70 yritystä, mihin olemme erittäin tyytyväisiä. Isku, Tikkurila ja BusinessOulu ovat avainkumppaneitamme, jotka osallistuvat merkittävästi hankkeen rahoitukseen. Pienemmällä panostuksella mukana on lukuisia muita, enimmäkseen pk-yrityksiä. Esimerkiksi koulutusalan yrityksiä on mukana klusterina.
Miten näet näyttelyn hyödyn vienninedistämisen näkökulmasta pidemmällä tähtäimellä?
Merkittävin hyöty on Suomen ja suomalaisen yritystoiminnan profiilin nosto näillä markkinoilla. Poissaolo näyttelystä olisi haitannut suomalaisyritysten liiketoimintaa Kazakstanissa. Olemme Pohjoismaista se, joka tällä hetkellä käy eniten kauppaa kazakstanilaisten kanssa.
Teemme työtä, jotta suomalainen osaaminen, laatu ja design pääsisivät paremmin esille. Tämän lisäksi tulee se hyöty, mitä yksittäiset yritykset saavat luoduista yhteyksistä pidemmällä tähtäimellä. Mahdollistamme yrityksille alustan, kehykset ja raamit, joita yritykset voivat hyödyntää oman liiketoimintansa kehittämisessä ja markkinoinnissa alueelle.
Toimimme Finpron kautta, yhteistyössä työ- ja elinkeinoministeriön ja ulkoministeriön kanssa, osana Team Finland -verkostoa. Kyseessä on projekti, joka päättyy näyttelyn päättyessä, mutta kaikki tieto ja kontaktit, joita olemme yhdessä luoneet, jäävät elämään Finpron ja Suomen suurlähetystön päivittäisessä työssä. Suomalaisten yritysten tukemista niiden liiketoiminnan kehittämisessä Keski-Aasian markkinoille jatketaan edelleen.
Minkälaisia mahdollisuuksia Kazakstanin ja Keski-Aasian markkinat tarjoavat suomalaisyrityksille?
Kazakstanissa on kyse yhdistelmästä kaupallisia intressejä ja maidemme hyviä suhteita. Olemme molemmat Kazakstanin kanssa Venäjän rajanaapureita, ja siltä pohjalta intressimme ovat samankaltaiset. Kaupallista potentiaalia puolestaan syntyy öljy- ja kaasutuloista, joita Kazakstan käyttää maan modernisointiin ja kehittämiseen.
Keski-Aasia on suomalaisten maailmankartalla vielä valkoinen läikkä, jota ei tunneta. Maassa olisi huomattavaa kysyntää infrastruktuuriteknologian toimittajille.
Vaikka Kazakstan on öljymaa, sillä on vahva halu viedä maata ei-öljypohjaiseen energiamaailmaan. Se avaa meille mahdollisuuksia toimivan infrastruktuurin rakentamisessa ja eri vaiheissa energiantuotantoa.
Myös vesi on tältä kannalta merkittävä elementti: vedenjakelu, -käsittely ja koko kiertokulku. Lisäksi koulutusalalla on paljon mahdollisuuksia suomalaisyrityksille. Siihen liittyvät myös koulujen fyysiset ympäristöt, kuten rakennukset ja huonekalut.
Suomalaisyritykset voivat kasvattaa liiketoimintaansa myös muilla aloilla, kuten maatalouden koneissa ja laitteissa, logistiikassa ja puutalorakentamisessa.
Millainen kokemus on järjestää isoa maailmannäyttelyä?
Olen koko ikäni toiminut yritysten kansainvälistymisen parissa, niin yrityksissä, EK:ssa kuin teollisuusneuvoksena työ- ja elinkeinoministeriössä. Shanghain maailmannäyttelyssä olin mukana ohjausryhmässä. Yllätykset, joita on tullut eteen, ovat liittyneet enemmänkin Kazakstaniin ja sen kulttuuriin. Logistiikan haasteet ovat aiheuttaneet viivästymisiä. Toisaalta olen positiivisesti yllättynyt paikallisista rakentajista, jotka ovat todella ammattitaitoisia ja nopeita vaativissa olosuhteissa. Korruptio on toki myös yksi haaste, mutta Suomella on siihen nollatoleranssi.
Mitä tapahtuu avajaisten jälkeen?
Toivotamme kaikki yritykset tervetulleeksi hyödyntämään Suomen paviljonkia kesän aikana. Meihin voi olla yhteydessä syksyyn asti, ja voimme yhdessä miettiä, minkälainen tilaisuus kullekin yritykselle voitaisiin paviljongin tiloissa järjestää. Aina on mahdollista tulla kokeilemaan ja katsomaan, miltä Keski-Aasian markkinat vaikuttavat juuri teidän alallanne!