Asuntoja, kouluja, tehtaita, teitä, energiaverkkoja. Ukrainan jälleenrakennus kattaa kaiken toimivaan yhteiskuntaan kuuluvan. Mutta se on myös muuta, immateriaalista ja vaikeammin rahalla mitattavaa.
EU:ssa valmisteilla oleva uusi yritysvastuulaki mullistaa toteutuessaan tavan, jolla Euroopassa toimivat yritykset ostavat tuotteita ja palveluita kehittyvistä maista. Yritysvastuulain toivotaan parantavan paikallisten työntekijöiden oikeuksia ja vähentävän ympäristörikoksia.
Tavarat ja palvelut tuotetaan siellä missä se on edullisinta ja järkevintä. Mutta nyt mannerlaatat ovat asiantuntijoiden mukaan liikkeessä vapaan kaupan kannalta epäsuotuisaan asentoon.
Vaalikeväänä väitellään menojen leikkaustarpeesta, jolla julkisen talouden velkaantumiskehitys saataisiin aisoihin. Huomio on syytä pitää myös viennin edellytyksissä, niillä on talouskehityksen kannalta ratkaiseva merkitys.
Pasi-Heikki Vaaranmaa näkee, että kauppapolitiikalla voidaan tukea hyvinvoinnin rakentamista. Kansainvälisen kehityksen suuntaa hän kuvaa tällä hetkellä synkäksi, halu kaupan vapauttamiseen on laimeaa.
EU on asettanut Ukrainaan hyökänneelle Venäjälle jo kymmenennen pakotepaketin. Nopeasti muuttuvissa tilanteissa yrityksiä neuvoo ulkoministeriön pakotetiimi.
Suomen Kiinan-tuonnissa korostuu kaupan ala, kun taas vienti painottuu suuriin teollisuusyrityksiin. Suomen kaupalliset Kiina-riippuvuudet ovat EU:n keskitasoa, kertoo tuore selvitys.
Venäjä on ajanut itsensä länsimaiden silmissä paitsioasemaan. Se vaikuttaa vahvasti kansainväliseen yhteistyöhön, vaikka kaikki maailman maat eivät näekään tilannetta kuten me.
