Suomi on sopeutunut hyvin globaaleihin kauppapolitiikan muutoksiin. Viennistä elävälle kansalle tämä on ollut elinehto. Mahdollisuudet on haluttu pitää avoimina kaikkiin ilmansuuntiin ja liittouduttu jo itsenäisyyden alussa niiden maiden kanssa, joilla on ollut sama päämäärä. Avoimeen kauppapolitiikkaan on pyritty omaa ruoantuotantoa vaarantamatta, yhteisesti sopien ja ympäristöstä välittäen. Tämä peruslinja pitää myös rakennettaessa Suomen seuraavaa sataa vuotta....

Suomi on sopeutunut hyvin globaaleihin kauppapolitiikan muutoksiin. Viennistä elävälle kansalle tämä on ollut elinehto. Mahdollisuudet on haluttu pitää avoimina kaikkiin ilmansuuntiin ja liittouduttu jo itsenäisyyden alussa niiden maiden kanssa, joilla on ollut sama päämäärä. Avoimeen kauppapolitiikkaan on pyritty omaa ruoantuotantoa vaarantamatta, yhteisesti sopien ja ympäristöstä välittäen. Tämä peruslinja pitää myös rakennettaessa Suomen seuraavaa sataa vuotta. Rakennuspalikoiden liikkeisiin me voimme kaikki vaikuttaa.

Kauppapolitiikka 4/2017 tarjoaa mahdollisuuksia edistää suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Japanin kanssa hiottu EU–Japani-vapaakauppasopimus laskee tulleja merkittävästi, ja vähintään yhtä merkittävänä voidaan pitää kaupanesteiden raivaamista vapaamman kaupan tieltä. Esittelemme Japanin kuumat alat ja liiketoimintamahdollisuudet kattavasti.

Suomalaisiin edustustoihin osana Team Finland -verkostoa sijoitetut erityisasiantuntijat auttavat yrityksiä konkreettisin toimin ja avaavat ovia markkinoille. Onko yrityksesi valmis tarttumaan esimerkiksi Yhdysvaltojen itärannikon tarjoamiin mahdollisuuksiin?

Tasavallan presidentin kansainvälistymispalkinnon saanut Ponsse osoittaa, että perheyrityksen pohjalle on oivallista rakentaa kansainvälisesti menestyvä business. Kasvuyritysten kommentteja kuulemme puolestaan kolmelta eri alaa edustavalta startupilta.

Maailmalle ponnistaville yrityksille on runsaasti apua tarjolla, ja nämä toimet ovat entistä helpommin yritysten ulottuvilla Business Finlandin eli Tekesin ja Finpron yhteenliittymän aloittaessa ensi vuonna. Ulkoministeriössä integroidumme entistä tiiviimmin Business Finlandin kanssa, niin kotimaassa kuin ulkomaillakin, suomalaisyritysten eduksi.

Viisauden alku perustuu lähtötilanteen kartoitukseen. Suomen viennin ja tuonnin tilastoinnissa arvoketjuihin perustuva arvonlisä on vaikeasti mitattavissa. Tästä voit lukea enemmän kolumnistamme.

Kauppapolitiikan uutena päätoimittajana haluan kysyä sinulta, kuinka voisimme paremmin tukea suomalaisten yritysten kansainvälistymistä. Diplomatian sekatyönaisena tiedän, että suomalaiset osaavat ja kykenevät: kertokaa te, mitä lehtemme voisi tehdä entistä paremmin asian edistämiseksi? Ideoita voitte lähettää vaikkapa Twitterissä ja Facebookissa.

Titta Maja, ulkoministeriö

Arto Wiikari

Jaa:

<span class="byline text-vihrea2 uppercase"><span class="author vcard text-vihrea2 uppercase font-weight-bold" metaname="author">Lotta Nuotio</span></span>04.12.2023

Luetuimmat